Moikka Maria69!
Tutulta kuulostaa. Meillä oli pojalla tuossa iässä ihan samanlaista ja tuntui, että mun pinnaa alkoi kiristämään kovastikin. Oli huoli siitäkin, etten osaa huomata milloin on unen aika ja mistä se ilta itku alkaa. Välillä oli tosi kovaa se itku, oikein yltyi huutoon. Ilta menikin siinä, että me isukin kanssa kanneltiin lasta (joskus jopa tunti tolkulla) ennenkuin nukahti.
Mietittiin johtuuko hampaista. Lääkärissä käytiin, mutta kaikki oli kunnossa (korvatulehdushan oireilee niin, että kipu korvassa alkaa, kun lapsen laittaa makuulleen. Paine kerääntyy silloin ja lapsi itkee tai ei suostu nukkumaan. Lääkäri sanoi, että se on ainakin yksi varma merkki, jos tälläistä esiintyy. Ja yleensä silloin ei nuku öitäkään, vaan heräilee vähänväliä itkuun). Poika nukkui kuitenkin yöt hyvin, kun viimein nukahtamaan sai.
Mutta olisiko se vaan siitä johtuvaa, että vauva hahmottaa ympäristönsä jo paremmin ja on nähnyt niin paljon uutta ja ihmeellistä, että se rauhoittuminen vie oman aikansa. Ja jos on opittu kääntymään tmv. niin nekin vaikuttaa uniin/unen tuloon. Selitimpäs hankalasti
Mutta meillä tuota vaihetta kesti reilut 2kk ja sitten vasta alkoi rauhalliset ja ihanat nukkumaan menot. Nykyään (10kk) nukahtaa melkein heti, kun sänkyyn laittaa. Hetken silittelen ja hyräilen tuttua unilaulua ja poika nukkuu.
Minä koin sen ajan tosi stressaavana, kun illat oli vaikeita. Se reilut 2kk tuntui pitkältä ajalta.
Mutta voimia sinulle/teille :hug:
Kyllä se aikaa myöten helpottaa!