Toggle sidebar

Joka iltainen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huuto!!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
H

Huuto!!

Vieras
Onko kokemusta ja ennen kaikkea onko normaalia, että vauvamme (7 vko, kohta 8) huutaa/ itkee jokaikinen ilta, suurinpiirtein samaan aikaan? Olen lukenut, ettei se ole välttämättä koliikkia, koska hiljenee, kun kannan sitä sylissä vatsallaan tarpeeksi rivakasti kävellen. Huuto kestää n. pari kolme tuntia ja ajoittuu joka ilta klo 17-21 välille.
Eli on ihan hiljaa, jos vaan jaksan kävellä koko ajan, yhtään jos yritän istahtaa, parkuminen alkaa heti. Samoin syöttäminen alkaa olla yhtä tuskaa, eli siinäkin vaikeus ajoittuu iltaan, yrittää syödä tissiä, mutta ei onnistu. Ottaa muutaman imaisun ja huutaa, taas muutama imaisu ja huutoa jne jne...
Siinä meinaa itsellänikin jo tulla itku, yö-syötöt onnistuu, samoin aamulla syö normaalisti ilman itkuja.
En ole muuta antanut kuin tissiä, osaisko joku auttaa tai edes kertoa, että tämä on normaalia??? Alkaa voimat ja usko paremmasta loppua. Toisaalta kalvaa ajatus, kun kaikki sanoo, että"" opeta vaan se kävelyyn, niin saat aina kannella sitä"", mutta enhän voi pienen antaa huutoonsa läkähtyä .
-väsynyt äiti-
 
Meillä on nyt 8 kk tyttö ja hänen kanssaan alku oli aivan samanlaista kuin teillä. Illalla oli huutoa ja sai kävellä, vaikka ei sekään aina auttanut. Rauhoittui sitten itsekseen, kun vaan jaksoi sylitellä ja kuljeskella. Kokonaan tällaiset iltahuutelut loppuivat n. 3-3,5 kk:n iässä ja luulen, että ne kuitenkin olivat vatsavaivoja, vaikkeivät ihan koliikkia. Jos et ole vielä kokeillut, niin testaappa maitohappobakteeritippoja. Niitä saa apteekista, mutta ovat aika kalliita. Saattavat tuoda hieman helpotusta. Mutta ole rauhassa, kuulostaa täysin normaalilta ja täällä on yksi tuon läpikäynyt. Koita jaksaa.
 
Kiitos kommentista ja kannustamisesta :)
Olen antanut niitä rela dropseja päivittäin, mutta eivät tunnu auttavan. Jospa sitten vain odotellaan, että 3 kk tulee täyteen ja huuto loppuis itsestään. Tänään kävi mielessä, että soitan vyöhyketearpeutille ajan, kun joku mainitsi saaneensa sieltä avun huutamiseen.
 
Se vyöhyketerapia ei varmasti ole huono vaihtoehto. Monet ovat todella saaneet siitä avun. Mutta kuten sanottua, kuulostaa ihan normaalilta, joten siinä mielessä ei huolta, vaikka tiedän kyllä kokemuksesta, kuinka oman lapsen itku raastaa äidin sydäntä.
 
Meillä oli myös samanlaista ensimmäiset 2,5 kk, kunnes alkoi helpottamaan ja kolmen kuukauden ikään päästessä loppui jo kokonaan. Meillä vaan ajoittui aina tuonne iltakymmeneen ja siitä eteenpäin niin, että välillä rauhoittui ja nukahti kunnolla vasta kolmen maissa yöllä.
Etkä todellakaan opeta lastasi ""huonoille tavoille"" vaikka kanniskeletkin, minusta on hölmöä ulkopuolisten tulla tuollaista edes sanomaan, kun muutenkin on rankkaa ja oma ""äitiys"" kyseenalaisena kun lapsi vaan itkee ja itkee.
Ei auttanut meilläkään kuin kanniskelu ja heijjaaminen ja aina ei nekään. Tällä hetkellä tyttö on 7,5 kk ja voisin sanoa, että erittäin helppo lapsi. Tykkää todella paljon touhuta itsekseen, eli ei todellakaan tarvitse kanniskella sylissä ym.
Mä joskus sain lasta syötettyä niin, että kävelin itse samalla ja lapsi imi rintaa. Sit kun oli jonkun aikaa syönyt ja tilanne oli vähän rauhoittunut, niin uskalsin istuakin ja yleensä silloin tyttö myös jatkoi syömistä.

 
Valitettavasti on sanottava, että ihan normaalia se on ja koettua myös. Vitsinä neuvomme, että kävely ei riitä. Joka kolmas askel on hypättävä.

Varmastikin se on jonkinlaista koliikkia. Kerran jouduin antamaan pienelle vatsavaivaiselle lapselle peräruiskeen. Kun kakka sitten tuli, se lensi yli 3 metrin matka ja räiskähti monen metrin alueelle ja ympäriinsä. Silloin tajusin kuinka valtava paine siellä pienessä suolessa voi olla.Joka on ilmavaivoja itse kokenut, ymmärtää.

Ainoa neuvo jonka voi antaa on äidin oma ruokavalio. Ilmavaivaa aiheuttavat ruoat pois. Lohdutus on vähäinen, mutta kyllä se alkaa helpottaa kun pääsee antamaan kiinteää ravintoa. 1970-luvun aikaan aloitettiin lapselle jopa perunan syöttäminen 3-4 viikosta juuri ilmavaivojen vuoksi. Joillekin auttoi, eikä se ketään vioittanut, että lapsi sai esim. luumusosetta 3 viikkoisesta.
En sitä suosittele, mutta ihan terveitä omat lapset ovat, vaikka kaikki saivat marjasoseita- ja hyvin erilaisia- 3 viikkoisesta alkaen varovasti.
Kyllä ne lapset siinä 12-13 vuotiaina alkavat nukkua ja kun menet herättämään, ne sanovat, että eikö koskaan saa rauhassa nukkua.
Raastavaahan se itku on. Vyöhyketerapiasta en osaa sanoa, mutta osaahan isä ja äiti itsekin kevyesti hieroskella vatsaa ja varpaita. Ainakin se rauhottaa.
 
""Toisaalta kalvaa ajatus, kun kaikki sanoo, että"" opeta vaan se kävelyyn, niin saat aina kannella sitä"", ""

Kanna vain, et opeta huonoille tavoille. Itkuhan kertoo, ettei ole hyvä olla. Jos kantaminen tuo helpotusta, tee se ihmeessä.

Meillä tytöllä oli myös jossain vaiheessa tapa ottaa imaisu, itkeä, imeä ja itkeä. Huomasin että hän ei silloin itseasiassa halunnut syödä vaan otti tissiä kun minä sitä olen aina joka kitinään heti tarjonnut. Kun laitoin tissin piiloon ja muihin hommiin hän oli tyytyväinen. Tarkkaa ikää en muista, ehkä n. 2 kk - 3 kk. Nyt jo 6 kk. Voimia iltoihinne!
 
Olipa helpottavaa lukea muiden kommentteja asiasta. Taitaa tämä olla sittenkin, ainakin lievää, koliikkia. Solistossa kurisee aika kovasti, mutta kakka tulee ihan hyvin joka päivä; yksi isompi ja monta pientä. Ei ainakaan ummetus onneksi vaivaa.

Taidan soittaa ensi viikolla ajan sinne hierontaan, jos sieltä saisi yhtään helpotusta. Itse hieron kyllä joka ilta, neuvoivat jo sairaalassa jalkapohjista ja varovasti masun päältä sekä ""pumppaamaan"" jalkoja kippuraan mahan päälle.
 
Meillä huudettiin myös 1,5-2,5kk:n iässä vaihtelevasti klo 01-06:n välillä eli kuulostaa paljon inhimillisemmältä tuo teidän huutoaika. Paitsi ei se varmaan lohduta tällä hetkellä ollenkaan koska vauvan itku on raastavaa ja tajuttoman väsyttävää.Kyllä siinä itselläkin oli välillä tippa linssissä neljän aikaan yöllä...Mahakipua huusi ja varmaan sitäkin että alussa rytmit oli ihan sekaisin. Voin vakuuttaa nyt tällä pienellä kokemuksella ettette te lasta loppu elämäänne kanna. (Minäkin olin ihan varma ettei ikuna nukahda itse jne..) Nyt pikkumies nukahtaa tutti suussa(hyväksyi sen 4kk:n iässä) ihan itsekseen. Meillä muuten auttoi nukkumiseen todella paljon kärryt eli roudattiin kärryt sängyn viereen ja kappas alkoi uni maittaa. Samalla pystyi ukkelia vähän keinuttelemaan..Tsemppiä sulle! Olin itsekin ihan epätoivoinen sen lyhkäsen n.1,5 kk mitä itkuisuus kesti, se tuntui vuodelta..
 
Sympatiahalaukseni sinulle ap!! Tutulta kuulostaa! Meillä oli aivan samanlaista siihen saakka kun poika täytti 2 kk (nyt ikää on jo 10 kk).

Jos epäilet että kyseessä saattais olla vatsanväänteet, kokeile maitohappobakteereja (DDS-junior-jauhe tai Reladrops-tipat), meillä huudot loppui heti kun pojan ollessa tuon 2 kk ymmärsin antaa hänelle DDS-junioria. Ehkä tuo on jonkinasteista koliikkia. Minä en osannut nauttia koko kahdesta ensimmäisestä kuukaudesta juuri ollenkaan, kun oli tuota huutamista ja meillä lisänä siinä rintaraivarit jotka ei ajoittuneet vain iltaan vaan oli ihan kokoaikaisia, poika söi mielellään vain silloin kun heräsi pitkiltä uniltaan. Teillä lapsi ainakin yrittää syödä rintaa, tiedä sitten miksi lopettaa heti, meillä oli sitä että huuto alkoi jo kun näkikään rinnan. Voithan kokeilla, ottaisiko lapsi pullosta mieluummin iltaisin, jos se osaltaan auttaisi, meillä oli se ongelma että poika ei osannut juoda tuttipullosta.

Ja tuosta kanniskelusta, pakkohan lasta on kantaa jos se huutaa ja jos muu ei huutoon auta (jos kantaminenkaan aina auttaa), tottuuhan se siihen mutta mitä muutakaan voi tehdä?? Ei niin mitään! Aika auttaa jos muut keinot ei auta, se on vaan laiha lohtu kun on itse väsynyt ja elämä pyörii iltahuutojen ympärillä. Meillä oli ongelmana sekin kun poika ei osanut pienenä syödä tuttia, sekin olisi varmasti lohduttanut osaltaan ja vähentänyt huutoja. Mutta kokeile noita maitohappobakteereja ainakin (parempia kuin mitkään cuplatonit tai disflatylit, joista ei meille ollut mitään apua). Jaksamista!!!
 
Kiitos sympatiasta missR :)
Olen jo antanutkin niitä maitohappobakteereja (reladropseja), mutta ei mainittavaa hyötyä. Nyt tuli mieleen vaihtaa D-vitamiini, kun luin, että toisille vauvoille käy vesiliukoinen ja toisille se soijapohjainen, (olen antanut vesiliukoista Jekovittia).

Kaiken kaikkiaan taidetaan kuitenkin olla jo voiton puolella, koska suurin osa teidän vauvoista on rauhoittunut 2 kk:n jälkeen ja herralla tulee 19.3 täyteen 2 kk :)
(eli ensi keskiviikkona)

 
Koliikki = vähintään 3 päivää viikossa, vähintään 3 tuntia kerralla, vähintään 3 kuukauden ajan. Näin meille sanottiin neuvolassa. =)

Teillä voi hyvin olla koliikki tai sitten vaan pahoja vatsavaivoja. Cuplaton voi auttaa tai vyöhyketerapia. Kannattaa myös miettiä allergian mahdollisuutta. =(
 
meillä ollut myös samanlaista 1-2 kk ikäisen pojan kanssa, tuo rinnalla itku on todella inhottavaa äidille, turhauttavaa ja ahdistavaa, menee kyllä ohi - joskus auttoi, kun tosiaan lähti liikkeelle ja kokeili hetken kuluttua uudestaan. meillä on auttanut myös kantoliina ja vyöhyketerapia. kanna vain niin kauan kuin vain suinkin jaksat - luonnotonta on ajatella, että lapsi jatkuvasti makaisi yksin, liikaa ei voi kantaa, siitä olen varma.kun lapsi itkee, on se merkki siitä, että jokin on hätänä ja siihen ei auta kuin se, että me aikuiset ollaan lähellä ja näytetään, että emme vauvaa yksin jätä vaan yritämme auttaa. monelta taholta kuullut sanottavan, että ne vauvat jotka alussa itkevät paljon saa aimo annoksen luottoa vanhempiinsa...joten jos sen voimalla jaksaa!

meillä poika nyt 3 kk ja elämä alkaa helpottua, vaikka yöllä heräillään syömään 2-3 tunnin välein. hymytkin alkavat sieltä kohta tulla ja se auttaa myös jaksamaan.
 
Lukekaapa liitteen todella mainio artikkeli vauvan ""rytmistä/kellosta"". Lienee tuo ""kaaoskanniskelu"" ihan normaalia :-). Itseänio tämä helpotti kun ihmettelin 4-viikkoiseni iltaista maratonimuttelua...

http://www.imetystukilista.net/faq/kello.php
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa