Joanna79

[Ajatuksissa.]

Hei!

Tässä jo palstaa hetken seuranneena ja vauva-ajatukset mielessä ajattelin kysellä onkohan taustalla sellaisia, jotka lukevat näitä keskusteluja mutta joilla yritys ei ole ihan vielä päällä?

Täällä on monenlaisia ryhmiä ja nämä viikkojännittäjät, mutta itse en heihin vielä kuulu. Olen siis 26 ja mieheni 31, olemme avoliitossa, seurustelleet 8 vuotta, molemmilla vakituiset työpaikat ja olemme reilu kk sitten muuttaneet omaan asuntoon. Nyt alkaa pikuhiljaa tuntua siltä, että oltaisiin valmiita lapsen tuloon, vaikka se silti todella paljon jännittääkin. Tuntuu tavallaan oudolta, että olisi jonkun äiti ja hän olisi sinusta täysin riippuvainen useita vuosia. Palstaa seuranneena tiedän, että raskautuminen ei ole ihan itsestään selvyys. Minua ei sinänsä jännitä ""oman ajan väheneminen"" eli ei ole enää aikaa niin kavereille ja harrastuksille kuin ennen, myöskään baarit eivät enää kiinnosta, silti tuo suuri vastuu ja elämänmuutos jännittää, ja eihän sitä voi tietää mitä tuleman pitää ennen kuin sen kokee.

Mielellään vaihdan ajatuksia samassa tilanteessa olevien kanssa, tai sitten kun yritys alkaa niin liittyisin johonkin ryhmään jännittämään itseni ja muidenkin puolesta =)


+++ kaikille yrittäjille! =)

 

[Magda]

Moi,

Ajattelin itse ilmoittautua tähän ketjuun kanssa, aika samanlaisia ajatuksia täälläkin. Mä 26, mies 27, yhdessä on oltu 6 vuotta, joista naimisissa kohta vuoden.

Meillä ehkä eniten rassaa (ja siis ennen kaikkea mua) työtilanne yms. Olen vasta valmistunut yliopistosta ja mistään vakituisista töistä ei tietoakaan. Tämänhetkinen työpätkä loppuu parin viikon päästä ja sitten ilmeisesti oman alan töitä vasta kesällä seuraavan kerran...ellei tässä jotain lyhyitä sijaisuuksia ole tulossa.

Tätä olen jatkanut tässä jo pari vuotta, eikä tunnu paranevan, vaikka toisaalta kaikkea voi aina tapahtua. Nyt tuntuu tosin _melko_ varmasti siltä, etten jaksa enää odottaa parempaa työtilannetta...

Mies haluaa lapsia, mutta sitäkin kyllä oikeasti jännittää vähän . Ja hän siis onneksi vakitöissä.

Ollaan vähän mietitty, että ehkä jo tuossa kesän korvalla kokeiltais...en tosin muuten halua suunnitella mitään aikatauluja tai muuta, mutta ehkä tällainen pohtiminenkin o tietynlaista valmistautumista äitiyteen?

Olisi tosiaan mukavaa kuulla sun Joannan ja muidenkin ajatuksia aiheesta!

 

[Vanilla]

Hei !

Täällä olisi myös yksi jo jonkin aikaa taustaillut ketjuunne lisää. Ensimmäisen kerran uskaltauduin itse tänne sivustoille kirjoittamaan..

Tässä teille hieman taustoja itsestäni. Olen 26 ja mieheni 24, olemme seurustelleet 4 vuotta ja 2 niistä olleet kihloissa. Minä vakituisessa työpaikassa ja mieheni ahkerasti työhaussa (valmistui juuri monen vuoden opinnoistaan). Itse olen vauvakuumeillut jo parisen vuotta, välillä enemmän ja välillä vähemmän..

Asiasta on kovasti keskusteltu jo seurustelun alkuajoista lähtien ja nyt tässä parina viime vuotena ainoana esteenä vauvan suunnittelulle on ollut taloudellinen tilanteemme - joka on toisen opiskellessa ollut todella heikko. Rehellisesti täytyy myöntää, että mä olen kärsinyt tilanteesta kovasti, koska en mitenkään malttaisi odottaa kaikkea sitä muutosta, vastuuta ja kaikkea sitä mitä vauva tuo mukanaan.

Pelkkä ajatuskin omasta vauvasta hirmuisesti jännittää ja tuo mieleen monia kysymyksiä ja epävarmuutta omasta itsestään ja osaamisestaan..

Me alamme myös pikku hiljaa olemaan sillä mielellä, että vauva saa tulla jos on tullakseen.. Toki tässä täytyy vielä jokunen kuukausi himmailla ja toivoa, että mieheni saisi pian töitä ja tämä taloustilanteemme tästä paranee.

Mutta vaihdetaan ajatuksia ja pidetään toisemme ajantasalla.. eikös ? Jos vaikka jossakin vaiheessa päästäisiin siirtymään tuonne jännittäjien ja/tai odottajien ketjuihin =)

Kaikille kovasti onnea ja positiivista mieltä !!

 

[Magda]

Hei Vanilla ja tervetuloa munkin puolesta mukaan! Jatketaan keskustelua tossa toisessa samannimisessä keskustelussa, jossa on jo muutama viesti enemmän...

Kopioi tämä viesti siihen ketjuun, niin jatketaan siitä!!