Jo kokeneempia ivf/icsi-kävijöitä

Pompsahtelen tähän pinoon, terve. Meidän historia on järjestyksessään reilun vuoden aikana seuraava:

2xIVF nega
1.ICSI 1.PAS positiivinen---> km
2.ICSI menossa.

Olikohan mahdollisimman epäselvästi selitetty. Nyt on pp 10 menossa, mutta eilen tuli sellainen outo kirkas "jyväpaketti" ulos, että vähän epäilyttää. Vuotoa ei onneksi vielä ole. Testipäivä olisi 25.9 jos sinne asti päästään. Alaselkäkivut on aika muikeat.

Eihän tämä tuska jauhamalla parane, mutta kuten risukasa sanoi, niin purkautuminen helpottaa. Ja tässä pinossa on muitakin jotka tietää suunnattoman turhautumisen ja jopa vihan kaikkea tätä kohtaan. Mulle viimepäivät on ollu erityisen pahoja, olen erittäin masentunut ja ei näy toivoa sitten missään.

Kukka77: Olen vakavissani harkinnut terapeutille menoa. Onko se auttanut sinua? Käytkö yksin vai puolisosi kanssa? Sinun lääkäri oli sanonut osuvasti "tämä on kestävyyslaji". Olen ihmetellyt että mistä niitä voimia on aina löytynyt uuteen yritykseen ja toivonkipinän löytämiseen.

Paljon peukutuksia testauksen odottajille! Koitetaan pitää mieli korkealla kaikesta huolimatta :wave:

 

Tiistai 22. syyskuuta 2009



risupesä..............2.IVF...................tammikuu
pohtijatar............2.IVF...................testi tällä viikolla!
Kukka77..............3.ICSI/pas...........tulossa
Duffy....................2.IVF..................joulukuussa?
dream09..............4.IVF..................vuodenvaihteessa
dreamer78..........2.ICSI..................loka-marraskuu
Sannuli-81...........3.IVF...................testi tällä viikolla!
sebu08...............2.IVF/3.pas..........testi 30.9.!
Tao74.................3.IVF...................testi tällä viikolla!
palsebo..............2.IVF....................helmikuussa?
Hope79..............4.IVF/ICSI.............testi 25.9.!
Merisiili...............5.ICSI...................lisätutkimuksia?
Amelie80.............2.ICSI..................marraskuu


Haamut


Plussat

 

Uudet lisätty.. :wave: mukavaa ja "mukavaa" (no, tiedätte mitä tarkotan..) että meitä on tällänen joukko tukemassa toisiamme tällä tiellä, että on muitakin jotka rämpii samaa suota ja tietää miltä se tuntuu! Täällä on niin monta testaajaa lähiaikoina että joillekin on aivan pakko tulla nyt onnistumisiakin!! :heart:
Hyvä Hope, ettei kuitenkaan mitään vuotoa sentään ole, toivotaan ettei 9 kuukauteen alakaan! :hug:

 

Plasebo: no huh huh! onpa pitkää odottelua teilläkin! (kuten risikselläkin)
meillä sentään julkisella päästään aika pian hoidosta hoitoon. ja vaihtoehtojakin on hoitokaavoissa.
tsemppiä kaikille!
toivotaan monta plussaa teille pitkään yrittäneille. :heart: :heart: :heart:

 

Sain eilen perjantaina tietää, että meidän uusi hoito alkaisi mahdollisesti tammikuun puolella, punktiot yms. olisi sitten helmikuussa. Näin ainakin toisen sairaalan lääkäri sanoi, mutta mitään ei ole lukkoon lyöty. Eihän tuohon nyt enää niin kauhean pitkä aika ole, mutta kyllä siihen taas se 6kk tulee jonoa. Voi kun vois hoitojen ajan asua jossain etelämmässä missä on lyhemmät jonot.

Tuo minua häiritsee eniten, kun alkioita ei tule oikein montaa, vaikka munasoluja kohtuullinen määrä. Ja nekin mitä tulee niin ei ole mitään huippualkioita. Mikään ei koskaan kiinnity. Eikö just tällaisissa tapauksissa kokeilla eri lääkkeitä? Ja toinen huippu on se, että vasta-aine verikokeita ei oteta! Ei niitä oteta ennenkuin on useita keskenmenoja takana.. No mitenköhän niitä keskenmenoja saisi, jossei yksikään kiinnity!! |O Ja kyllä tämän palstan kirjoittajilta on nimenomaan otettu sen takia, kun ei kiinnity!! mäolen varmaan joku lääketieteen hylkiö, jolle ei kokeilla mitään!! |O

Anteeksi purkautumiseni, mutta ottaa taas aatamiin, kun pitää vaan odottaa ja odottaa, et lopulta saa tietää, ettei meille sitä lasta tullut tälläkään kertaa! :'(

 

plasebo Ymmärrän turhautumisen.. tarkoitatko kilpirauhasen vasta-aineita? Multa on mitattu kaks arvoa niistä. Tpo.n lähetteen yks lääkäri laitto ilman kysymistä mutta toista (joka kai merkittävämpi) T3V.tä jouduin kinuaan useemmalta ennenkun tarkistettiin.
Oisko mahdollista käydä tarkistaan yksityisesti, ilman lähetettä? Maksaa tietysti jonkin verran mutta ei nyt muistaakseni ihan hirveitä.. joskus itekin kattelin niitä, että on joku vasta-aine"paketti" johon kuuluu suunnilleen kaikki ..en muista mikä sen tutkimuksen nimi oli.

Eilisestä lähtien ollu vähän mieli maassa, kun eräällä toisella palstalla jossa kans oon kirjotellu, yks pitkäaikanen palstailija kuollu hiljattain.. että jonkun hoidot voi päättyä sitten niinkin :'(

 

risupesä : En tarkkaan ottaen tiedä, tietääkseni se kuitenkin sisältää kromosomikoeet ja vasta-aineet joista paljastuu, että hyljinkö minä mieheni geenejä. Joku puhui viidestäsadasta eurosta, ja ne on sellaiset kokeet joiden tuloksiin menee monta kuukautta, etten kyllä tiedä vieläkö kerkeäisi. Lääkäri sanoi, että harvoin niistä mitään löytyy.. Kumma että tälle palstalle sattuu juuri ne harvat :kieh:

Koitahan pärjäillä :hug: Ei kai se kuitenkaan hoitojen takia kuollut!

 

En tiedä sen tarkemmin mitä tapahtu, endo silläkin oli ja meneillään juuri pas-hoitoja.. mutta ei kai tähän tautiin tai hoitoihin sentään vois kuolla... :$

 

Risupesä: Juu, oli elleissä surullista luettavaa.. En mä siihen ketjuun ole kirjotellu, mutta lukenut kylläkin.. Aika julmaa tämä elämä.

Tajusin samalla et ollaanhan meki kirjoteltu siellä samassa ketjussa joskus, vaikka en kyllä pitkiin aikoihin siellä oo mitään kirjottanut kun lähes kaikki muut ketjussa plussas ja mä olen edelleen samassa tilanteessa, ilman plussan plussaa. Ilmankos sun jutut kuulostikin niin tutuilta..

 

Sarma, juu.. pienethän nää piirit on ja mun tilanne on muutenki niin erikoinen että varmaan tunnistaa eri paikoissa. Tulee sitä säännöllisesti lueskeltua aika moniakin palstoja tästä aiheesta. Mä oon siellä kirjotellu aina välillä missä millonki, mutta pääasiassa kuitenkin täällä. Tämmöset "konkari"ketjut sopii nykyään parhaiten, monissa muissa tuntuu että jää ihan muiden jalkoihin jotka vaan tulee ja menee kun plussaa samantien.. (kade ja katkera ämmä.. :ashamed: )

 

risupesä: Just noinhan se on. Eli:"tuntuu että jää ihan muiden jalkoihin jotka vaan tulee ja menee kun plussaa samantien.. (kade ja katkera ämmä.. :ashamed: )"

 

Risis, mäkin oon seuraillut sitä palstaa ja aika kauhee järkytys oli!! Pisti mielen matalaksi ja taas tuntuu omat murheet kyllä pieniltä.. :'(

 

Huomenta!

Mites te punktiossa olleet olette toipuneet?

Meillä on tällä kerralla menny asiat aivan erilailla kuin edellisissä hoidoissa. Ensin sain virtsatulehduksen pati päivää ennen punktiota ja siihen tietty sit antibioottikuuri. Punktio sinällään meni ihan ok, mut pari päivää siirron jälkeen maha kipeytyi oikealta puolelta niin kovasti et oli pakko lähtee päivystykseen. Munasarjat oli tosi reilun kokoiset ja olivat sitten hermostuneet normaalia kevyemmästä oleilusta. Pari päivää meni kivuissa ja sohvalla maatessa! Nyt maha edelleen tosi turvonneen oloinen. Onneksi ei sentään hyperiä ollu.
Tuntuu, et kyllä ihme on jos jotain tuolla sisällä on kiinni pysyny....

Hope ja Sannuli Meillä siis samat testipäivät!

 

Kaipa tässä vaiheessa voi jo itsensäkin konkariksi lukea-olkootkin niin, ettei se mitenkään mieltä ylennä... :headwall: Meillä juuri takana 5. epäonnistunut ICSi. Ollaan oltu sekä yksityisellä että julkisella, viimeisin yksityisellä. Lääkearsenaalikin on käyty läpi-tosin ei ehkä niin "nopealla" tempolla kuin olisin itse toivonut...tosin-eihän siitäkään tuntunut olevan sen suurempaa apua, joten samapa tuo :/ Myös pitkät ja lyhyet kaavat on kokeiltu. Meillä alunperin syynä koko hoitotouhuun miehen huonot=liikkumattomat siittiöt, mutta nyttemmin on alettu epäilemään myös munasolujeni laatua. Meillä sama kaava toistunut melkein samanlaisena hoidosta toiseen->munasoluja tulee, hedelmöittyminen vain ICSi:llä, alkioissa fragmentaatiota yms.ylinmääräistä "möhnää", siirtoon jaksaa vain muutamat, ei kertaakaan mitään pakkaseen, vuoto alkaa aina Crinonesta huolimatta. Nyt viimeisessä hoidossa yksi ja se ainoa siirtokelpoinen alkio selvisi pitkästä viljelystä, muttei taaskaan kiinnittymistä. Alkaa pikku hiljaa jaksamus ja rahat loppua tähän touhuun-ainoa ongelma on, ettei pää anna periksi-lapsia me halutaan! Mietitty on jo luovutussukusolut ja adoptiot, ne kun ei vaan tapahdu ihan "tosta vaan". Nyt varattu lääkärille vielä aika, jotta saataisiin jotain jatkumoa/päätöstä tälle tuskaiselle taipaleelle, mutta tod.näk. yritetään myös "hypätä" adoptiojonoon...
Itseäkin vielä kiinnostaisi tapauksessamme juurikin nuo Plasebonkin mainitsemat vasta-aine tutkimukset - ne otettaneen puheeksi lekurin vastaanotolla...Minullekin on vastattu ko.kokeita otettavan vain useiden keskenmenojen jälkeen, mutta tosiaan tuntuu olevan kovin lääkäri/paikka kohtainen mielipide kokeista!? Meiltä tutkittu jo miehen siittiöiden fragmnentaatio-sitäkin on. Selkeästikin meillä tuntuu olevan halu selvittää kaikki mahdollinen, että voi sitten huonossa tapauksessa todeta ainakin tavallaan "tehtäneen kaikki mahdollinen" eikä sinänsä jossittelulle jää sijaa. Helpompaa ja ehkä jossain määrin järkevämpääkin olisi varmaan pistää piste näille yrityksille, mutta kun-halu saada LAPSIA ei tunnu sammuvan...
Uskon tuntevani/tietäväni ainakin suurinpiirtein, mitä fiiliksiä teillä RAKKAAT kohtalotoveriNAISET mielessä liikkuu - ihanaa, että täällä saa jakaa näitä tuntemuksia//ajatuksia tietäen edes jonkun "ymmärtävän"...Tähän asti en ole itse juurikaan jaksanut palstoille kirjoittaa, mutta Teidän muiden kirjoituksia olen kyllä aktiivisesti lukenut ja niiden tuomalla "vertaistuella" olen jaksanut-KIITOS SIITÄ KAIKILLE :flower: Josko nyt "oman seinän" lähestyessä kykenisi hieman aktivoitua kirjoittelemaan!? Ainakin lueskelen aktiivisesti tätä ketjua Kaikki tunteet on hoitojen myötä tulleet tutuiksi-jopa ne, joita en koskaan olisi halunnut edes kokea-syvä kateus ja katkeruus...Nyt päällä "moodi": "Voisihan tässä asiat huonomminkin olla" - ja tämäkin fiilis vain ja ainoastaan rakkaan mieheni ansiota :saint: Koettakaamme siis löytää elosta ja olosta ne hyvin olevat asiat, pienetkin sellaiset-eiköhän niitäkin löydy!? VOIMA :hug: teille KAIKILLE! Nyt voin ihan vähän vakavammallakin naamalla todeta "Lapset on mukavia, mutta TEKOTAPA ällöttää" :kieh:

 

Merisiili :hug: kovin on pitkä taival teilläkin jo käytynä..
Mulla on kans sama juttu, en ainakaan tällä hetkellä tiedä osaanko luovuttaa ennen kun vaihdevuosissa, sitten kun hoitoihin ei enää oteta.. ja sillon ei halua jossitella ja miettiä että jos vielä kerran ois yrittäny niin oisko niin tai näin. Parempi tietää että on todellakin kaikkensa tehny, ja jollei sekään oo riittäny niin ei enempää ois voitu.

"Nyt voin ihan vähän vakavammallakin naamalla todeta "Lapset on mukavia, mutta TEKOTAPA ällöttää" :kieh: " ..no niinpä..!!

 

Ma oon kai taas pimahtanut! Mulle tuli taas jo menkat, omituiset kylla, tapansa mukaan. Silti pohdin etta mitas jos oonkin luomuraskaana! Haloo, en ole ikina ollut ja vuosia yritetty, miksi olisin nyt raskaana? Keksin valilla etta kun mahaa nippasee niin oon varmaan raskaana. Voi voi voi, minakin toivon saletti vaihdevuosiin asti lapsia joka kuukausi!

Olen muuten ihan jarkyttynyt muiden kirjoittamasta uutisesta etta joku nainen olisi kuollut hoidoissa. Ihan kamalaa, aivan jarkyttavaa.


Hei Hope79:

Mua on terapia auttanut. Ma sain ennen paniikkikohtauksia tilanteissa jossa joku kysyi vaikka meilta lapsista tai kertoi omasta raskaudestaan. Ne oli ihan kamalia ja ma en pystynyt niita hallitsemaan. Olen terapeutin kanssa kehittanyt niihin strategian etten saa niita enaa. Han on siis ihan konkreettisesti auttanut minua tuollaisia tilanteita varten.

Olen kaynyt myos muista asioista keskustelemassa kuin vain paniikkikohtauksista. Ma siis kayn ryhmaterapiassa ja joskus yksiloterapiassa. Mies kavi kerran, muuten vain yksikseen. Mulla ne ongelmat on, ei meidan parisuhteessa lapsettomuuden kanssa. Joskus saan kotilaksyja tai ohjeita miehelle mun tilanteesta riippuen ja ma sitten kerron miehelle kotona.

Kylla se kaikenlainen juttelu niissa ryhmatunneissa auttaa, ainakin minua. Siella tehdaan erilaisia tehtavia ja juttuja tata asiaa kasitellakseen.

Ma en nae sita terapiaa muuta kuin hyvana. En ole sairas, mutta kayn siella omaa elamanlaatua parantaakseni ja ettei paase mopo karkaamaan kasista. Kayn sis silloin talloin, silloin kun tarve tulee, esim hoitojen aikana/lahella hoitoja.

 

Kukka77 Saanko kysyä, että mitä kautta olet hakeutunut terapiaan? Minkä hintaista se on?

Itsellä taas tänään sellainen päivä että itkettää, suututtaa, ahdistaa jne. En kuitenkaan haluaisi aina kaataa tätä P***aa ystävieni niskaan, eihän se niiden vika ole, vaikka raskautuvatkin tuosta noin vaan!!

 

"Ma oon kai taas pimahtanut! Mulle tuli taas jo menkat, omituiset kylla, tapansa mukaan. Silti pohdin etta mitas jos oonkin luomuraskaana! Haloo, en ole ikina ollut ja vuosia yritetty, miksi olisin nyt raskaana? Keksin valilla etta kun mahaa nippasee niin oon varmaan raskaana. Voi voi voi, minakin toivon saletti vaihdevuosiin asti lapsia joka kuukausi!

Olen muuten ihan jarkyttynyt muiden kirjoittamasta uutisesta etta joku nainen olisi kuollut hoidoissa. Ihan kamalaa, aivan jarkyttavaa."




Tiiätkö täällä sama homma!Välillä tuntuu et on niin semmoset tuntemukset et josko sitä sittenkin oottas..(meillä se ei vaan oo mitenkään mahollista)Ei järki täällä paljo päätä pakottele

Sain semmosen käsityksen että kukaan ei ollu hoitoihin kuollu...vaan joku oli kuollu joka sattumoisin kävi juuri hoitojakin läpi...Ymmärsinkö väärin?

Lääkäri soittaa tossa puolentunnin päästä ja selvittää miten jatko...mahaa kouristaa ja huonoa oloa pukkaa...jotenki pelottaa et mitä se sanoo..

 

dream09: hyva etta oikaisit ymmarrykseni!

Sebu08: ma menin ihan privaatisti terapiaan. En asu Suomessa, niin en tieda tarkaan Suomen juttuja. Ma olisin voinut saada laakarin lahetteen terapiaan ja sairausvakuutus maksaisi myos 80% terapiasta. Mutta ma en uskalla laittaa sairausvakuutuksen kautta mahdollisen adoptioyrityksen takia. Nimittain, olen lukenut etta joskus voi olla etta terapiaa ei adoptioprosessissa hyvalla katsota, vaikken ma hullu olekaan! Mutta se olisikin suuri harmi jos adoptioyritykset jaisivat siihin kun nainen on kaynyt terapiassa! Eli paatimme etta maksamme itse terapiat. Se maksaa jotain 75EUR kerta yksiloterapia, ja kestaa 75min. Ryhmaterapia on halvempaa, noin 35Eur/kerta. Mutta saan verovahennyksia naista kuluista.

Ma olen siina onnellinen etta tama terapeutti on lapsettomuushoitoihin erikoistunut ja tehnyt tyotaan 20 vuotta. Hanella on itse ICSI lapsia, itseasiassa odotti ICSIn kehittelya 12 vuotta ennenkuin sai omat kaksi lastaan. Han on kuin kaveleva lapsettomuushoitojen tietosanakirja ja siis tietaa ihan kaikista hoidoista ja hormooniarvoista ja kaikesta ihan tajuttomasti. Han siis tekee tata terapiatyota kahden klinikan kanssa ja taysipaivaisesti. Myos luennoi lapsettomuushoidoista ja terapian tarpeesta. Asumme siis ison kaupungin lahella keski-Euroopassa etta sen takia onnellisa etta tallaisen terapeutin olen loytanyt. En menisi ehka ihan kelle tahansa asiasta tietamattomalle.

Eihan se terapeutti voi tasta lapsettomuudesta "parantaa", mutta jollain tavalla ne keskustelut on aika eri luokkaa siella terapiassa kuin taalla netissa tai kavereiden kanssa. Musta tuntuu etta sita kautta oppii paremmin hyvaksymaan taman tapahtuneen paskakohtalon seka myos kasittelemaan asiaa ja myos saa voimia uskoa tulevaan. Ja vaikka huutaisi ja itkisi silmat punaisena maailman vaaryytta, jotenkin se terapeutti saa sitten aina toivoa ja jarjestysta.

 

Maanantai 21. syyskuuta 2009



risupesä..............2.IVF...................tammikuu
pohtijatar............2.IVF...................testi tällä viikolla!
Kukka77..............3.ICSI/pas...........tulossa
Duffy....................2.IVF..................joulukuussa?
dream09..............3.IVF..................lokakuu..
dreamer78..........2.ICSI..................loka-marraskuu
Sannuli-81...........3.IVF...................testi tällä viikolla!
sebu08...............2.IVF/3.pas..........testi 30.9.!
Tao74.................3.IVF...................testi tällä viikolla!
palsebo..............2.IVF....................helmikuussa?
Hope79..............4.IVF/ICSI.............testi 25.9.!
Merisiili...............5.ICSI...................lisätutkimuksia?


Haamut


Plussat

 

Lääkäri soitti ja sanoi että yrittävät saada mut ylimääräsenä jatkamaan hoitoja seuraavista menkoista.(siis kun mulla se kasvuhormoni hoito myönnetty marraskuulle ni siks)Ihan varmaks ei sanonu mut laskeskeli jo et punktio ois viikolla 44 ...mä jo pelkäsin et ne sanoo ettei kannata enää yrittää mut sano että jos jaksatte ni kannattaa yrittää vielä neljännenki kerran jos kolmas ei tuottais tulosta(siis meiän ekaa kertaa ei lasketa kun ei päästy siirtoon saakka ja ei ollu ekassa sitä kasvuhormoni lääkitystä )..joten seuraava lasketaan kolmanneks..sekavaa tekstiä..

Tervetuloa uudet! :wave:

 

Muuten yksi asia viela terapiasta. Terapeutin kanssa on myos mietittava etta mitas sitten jos ei saakaan biologisia lapsia... Han vahan niinkuin pakottaa myos valttikorttien etsimiseen. Se on ihan hyva, etta tulee jotain perspektiivia tahan yritykseen ja ei ajattele tekevansa 10 kertaa hoitoja ja 45 vuotiaaksi asti!

Han myos antaa oikeasti luvan siihin etta tuntee katkeruutta tai vihaa vauvoja kohtaan tai muita hyi hyi pahoja tuntemuksia (mita minulla ja varmasti monella mullakin on). Han antaa luvan olla "omituinen", olla menematta katsomaan muiden vauvoja sun muuta. Se on ihan hyva, eipahan itse tarvitse tuntea hapeaa moisista tunteista ja tuntemuksista.

Merisiili sen muuten sanoo ja sita mekin miehen kanssa kotona hoetaan: Etta voisihan nama asiat huonomminkin olla. Meilla voisi vaikka olla syopa! Mutta ei silti, lapsia halutaan vaikka sita kuinka itseaan yrittaisi piristaa vaikka milla vaittamilla!

Tsemppia!

 

Tao 74 , Niin meillä taitaa kaikille kolmella olla testi päivä perjantai. =) Sinullahan on ollut kaikennäköistä tässä kierrossa, no jospa se pienen pienen alkio siellä matkassa on ja kasvaa kovaa vauhtia. Perjantaina tiedetään.
Minulla ei mitään tuntemuksia ole eikä kyl jaksa edes ajatellakkaan asiaa yhtään. Olen jo sen unohtanutkin välillä. Samat oireet ku aina ennenkin....

 

Heippa kaikille!

Mä olen tossa loppuvuoden yrittäjissä myös "listautuneena", mutta kai mäkin jo vähän konkari olen, joten ilmoittaudun kanssa mukaan Eli 1 ICSI ja 1 PAS tehty eikä plussan plussaa. :'( Mutta toivoani en ole menettänyt, ei ikinä, vaikka suohon ollaan jo kahdesti upottu, mutta kyllä sieltä vaan noustu ollaan. Meillä ei ole lainkaan luomumahdollisuutta, koska miehelle tehty vasektomia. Tilanteet muuttuu ja asialle ei voi enää mitään. Joten näillä mennään ja onnistumiseen uskotaan.

Mutta Teidän kaikkien tekstejä luettuani, me todella ollaan konkariporukkaa, ja kaikilla meillä on vain yksi päämäärä: Saada oma vauva/vauvat. Ja siinä me onnistutaan. Näin hyvällä porukalla, näin hyvällä tuella ja näin hyvällä uskolla onnistumiseen, ME ONNISTUTAAN NAISET!

 

Amelie, nappasin tietoja listalle profiilistasi :wave:

pohtijatar :flower: jokos siirretään listalla alemmas...