Jep jep. Ja anopille kelpaa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hevoinen hirnuilee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hevoinen hirnuilee

Vieras
Onko teillä muilla tälläistä? Kaikki mitä oma poika tekee, on tietenkin aivan mielettömän uskomattoman ihanaa ja upeaa (ei siinä, omasta lapsestaan saakin olla ylpeä) mutta pojan vaimosta ei voi hyvää sanaa sanoa?

välillä jo naurattaa. Esimerkiksi kaikki meidän lasten hyvät puolet on vain tuolta mieheltä. Siis ulkonäössäkin. Kaikilla lapsilla on yks yhteen samanlaiset silmät kuin minulla, nekin on anopin mielestä poikansa silmät. Ja suuttuu, kun heidän sukulaiset sanovat että lapset on niin paljon minun näköisiä :o

He oli meillä käymässä viikonloppuna. Anoppi katseli yhtä sellaista uutta kirjahyllyä, joka meillä oli. Ihasteli, kun poikansa oli sellaisen osannut rakentaa (se on siis itse tehty). Oli kuulemma upea. Sanoin, että ei kun minä sen tein. Anopin vastaus oli "ai jaa" ja oli tosi pettynyt.

Samoin kun leipä oli niin hyvää, kun luuli poikansa leipomaksi. Mieheni on kyllä hyvä leipomaan, minunkin mielestäni. Mies sanoi, että ei kun se on tuon vaimon leipomaa. Anopin vastaus oli, että "ai jaa. minä en muuten tykkää yhtää näistä siemenistä täällä" :headwall:

 
meillä oli aikoinaan sellaista, että paras myönnytys anopilta oli se kun sanoi et kyllä se (siis minä)pullaa osaa leipoa.aina muuten valitti joka asiasta ja kaikki oli minun syytä,niin sitten kerran annoin takas ja oikein kunnolla niin siihen loppu valittaminen.
 
ei toi vielä mitään...meillä näin anoppi vihaa minua ja minun lastani (jonka mummo hän siis on) ja mieheni exä on niin ihana ja heidän lapsi on maailman fiksuin ja ihanin!!! huoah! olen pistänyt anoppiin välit poikki,ainakin toistaiseksi.
 
mun anoppi on ihan itteensäpäin. mistä asiasta koitankin keskustella ni se kuittaa vaan sen jaa,joo tai muuta sellasta ja puhuu taas omiaan. ei kommentoinut edes sitä kun juttelin raskausdiabeteksestäni kun olin arvoista huolissani. siihen kun sanoimme ukonkanssa että varataan ensikesänä kirkko niin en kuulluut mitään vastausta. mentiin kuitenkin maistraatissa naimisiin ja kun olimme syömässä anoppi sanoi äitilleni että aika nopeesti meni kun vasta puhuttiin että kesällä kirkossa.. totesin vain että jaa sä kuulit sen. mä en pidä mun anopista ollenkaan. miehen isä ja mummo taas aivan mahtavia ihmisiä. mieluiten jään pois kun ne lähtee mummulaan,mutta pakkohan siä on joskus käydä. kaikkeni yritän mutta mikään ei kelpaa. ei edes laihdutusvinkit vaikka on itse nähnyt tulokset. mitäs kysy jos ei kestä. kamala akka. onneks mun porukat on järkeviä ja ihania.
 
Meillä anoppi on huomannut, että en pidä hänestä enään, koska haukkui ja arvosteli minua. Anteeksi pyyntöä odottelin, mutta turhaan. Nyt hän yrittää kovasti mielistellä ja kehua minua. Mutta se ei tunnu kivalta saatikka aidolta, joten en voi ottaa häntä "tosissani". Siinähän sitten mielistelee vaikka kuinka paljon, anteeksi kun ei voi pyytää.
 

Yhteistyössä