Kerropas nyt vaikka rautalangasta vääntäen, miten jotkut pienet, avustavat työtehtävät, jotka eivät edes ole töitä, pitävät ihmisen "työn syrjässä kiinni"? Mitä se työn syrjässä kiinni oleminen tarkoittaa - että on näennäisesti työpaikka, vaikkei olekaan? Vai ehkä sitä, että risusavotassa voisi jotenkin edetä uralla - mäntymetsästä kuusimetsään tms? Miten tällainen puuhastelu edesauttaa vaikka korkeasti koulutetun ihmisen työllistymistä?
Miksi työttömyyskorvauksesta pitäisi antaa pieni kiitos työpanoksen muodossa tai osoittaa erityistä kiitollisuutta? Sairasta ajattelua - ei se mikään almu ole, lue tuo edellinen postaukseni uudestaan, jos et äsken tajunnut lukemaasi.
Joopajoo, olisihan se kiva, että vanhuksilla on juttuseuraa. Onko se asia järkevintä hoitaa pakkotyöllä? Varmaan tosi hyvää juttuseuraa sellainen, joka pakotetaan sinne juttelemaan.
Englannissa on muuten ollut tämänkaltainen systeemi (work fare) ja siellä ihmiset tekivät kaikkea jäynää ja sabotaasia, koska heitä vitutti olla ilmaistyössä. En kyllä haluaisi sellaista tänne meille.
Tuolla on kokemuksia Britanniasta:
Ilmaistyö, case study: Iso-Britannian Workfare-ohjelmat jremes
Esim. "
Seuraukset olivat yhteiskunnan kannalta hyvin vaikeat. Vuoteen 2012 mennessä moni suuri yritys oli lopettanut ylimääräisen henkilökunnan värväämisen ja ylityöstä maksamisen. Sen sijaan, nämä kyseiset yritykset rajoittivat henkilökuntansa työaikoja ja ottivat tilalle Workfare-työllistettyjä, jolloin heidän ei tarvinnut maksaa palkkaa. Syyskuussa 2012 ruoka-alan yritys the 2 Sisters Food Group irtisanoi 350 työntekijäänsä Leicesterista, siirsi tuotantolinjansa Nottinghamiin, ja alkoi pyörittämään tuotantolinjaansa pelkästään Workfare-työvoimalla.
Vastaava trendi alkoi myös julkisella sektorilla: esimerkiksi Halton Council irtisanoi 10% työvoimastaan ja otti tilalle ilmaistyöntekijöitä. Helmikuussa 2012 Tesco (joka on ehkä tunnetuin ilmaistyöllistäjä) julkaisi avoimia työpaikkoja: Yövuoroja työttömyyspäivärahaa vastaan."
"
Lisäksi Workfare-ohjelmilla on ollut sivuseurauksia, mm. sabotaasi työpaikoilla. Tämän takia esimerkiksi korkean teknologian yritykset eivät käytä näitä ohjelmia lainkaan, koska sabotaasin riski on aivan liian suuri. Esimerkiksi McDonald'sin, Burger Kingin, ja Pizza Hutin asiakkaat ovat havainneet tiettyjä (jätän likaiset yksityiskohdat mainitsematta) "yllätystäytteitä" annoksissaan."
"