Jatkaisitko?

Ooksä ap taas raskaana?

Oletko lukutaidoton?

 

Down-lapsen synnyttäisin mikäli ultrassa ei selviäisi mitään oikeasti vakavaa. Tuo toinen esimerkki taas on rajatapaus. Jos lapsella voitaisiin ennustaa olevan myös paljon kipuja tekisin abotin. Muutoin en tiedä.

 

täysin teoreettinen kysymys kun lapset on osaltani tehty jo. Mutta jos jossitellaan...
Down ei ainakaan olisi mikään syy keskeytykseen. tunnen muutaman downin. Ovat ihmisiä jotka elävät sydämellään ja kun ottavat ystäväkseen tekevät sen niin totaalisesti, näin olen sen kokenut ja olen iloinen että minut on siihen hyväksytty.
muu vamma on taas sellainen että se tilanne itse kertoisi sitten sen ja miten varmaan edes joku sikiötutkimus kertoisi sen. Eräs tuttavani sai tietää että vauva olisi syntynyt kuolleena tai kuollut heti kun aivoista puuttui iso osa. tämä oli syy keskeytykseen ja olisi varmaan kenellä vaan se järkevä vaihtoehto.
mutta onko liikuntakyvytön tai puhekyvytön kelvoton ihminen? Ei varmaankaan ainakaan aina. tuollaisestakin on kokemusta lasten tarhakaverina. Vanhemmat ainakin rakasti lastaan yli kaiken ja muille lapsille tarhassa tämä kokemus opetti paljon elämästä ja luulen että heillä on vähemmän ennakkoluuloja kuin niillä jotka katselee asioita kauempaa, luulee ja olettaa.

 

Keskeyttäisin raskauden, minulla on kaksi lasta joiden yksinhuoltaja olen. En kestäisi olla mikään omaishoitaja vailla ihmisarvoista elämää.

 

Ei ole mun tehtäväni päättää, kuka tänne saa syntyä. Minä en käy seuloissa, eli en saisi tietää. Se varmaan riittää vastaukseksi.

 

Keskeyttäisin. Eikä olisi edes vaikea valinta.

 

No jo se että olisin raskaan olisi sen sortin katastrofi ettei mitään rajaa, miehelle on nimittäin tehty vasektomia. Ainakin juuri nyt saattaisin kallistua keskeytyksen kannalle, olisi sitten jotain vialla tai ei, en jaksaisi kolmatta vauva-aikaa (ja neljättä lasta) lyhyen ajan sisään. Parin vuoden kuluttua tilanne voisi olla jo taas toinen.

 

Raakaa tai ei, valinta on helppo: en jatkais raskautta... Julmaa mutta tiedän ettei mulla ois henkisiä voimavaroja tuohon. Kun noita keskivaikeita masennuksia on terveenkin lapsen kanssa jouduttu selättämään... :/

 

Rehellisesti... en jatkaisi. Rakastan lapsiani, mutta en kestäisi sitä vastuuta ja taakkaa mikä vakasti vammaisesta lapsesta olisi. Uskon myös, että isommat lapset kärsisivät tilanteesta, puhumattakaan vammaisesta lapsesta, jolla voi olla suuriakin kipuja.

Nyt siis 2 lasta.

täys peesi tähän!!