Järkyttynyt...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lassi76
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Lassi76

Vieras
Hei,
minulla on ollut avopuolisoni kanssa kovin raastava suhde. Olen ollut tosi kovilla kumppanini kanssa, joka on verbaalisesti kova hyökkäämään. Olen joskus puolustautunut arvostelemalla hänen ajatuksiaan hulluiksi ja loukkaantunut, kun hän on haukkunut mua ja läheisiäni. Kävin puhumassa riidoistamme pariterapeutille, joka sanoi, että kumppaniani tuntematta hänen puheensa viittaavat mahdollisesti narsismiin.

No, nyt viimeisin käänne on, että olen kuulemma kiusannut hänet hengiltä, ajanut loppuun ja yrittänyt tehdä hänestä hullun. Ainoa mitä olen oikeasti yrittänyt tehdä on ollut rakastaa häntä ja elää yhdessä onnellista elämää. Olen siis epäonnistunut surkeasti ;(. Olen ihan avuton ja tunnen suurta mielipahaa. En oikein tahdo saada töissäkään mitään aikaiseksi.

En nyt viitsi mennä yksityiskohtiin. Halusin vain purkaa pahaa ja surkeaa mieltäni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja EI KOSKAAN:
Diagnosoi toista ihmistä tuntematta häntä eli "kuulopuheiden perusteella".

Olet ollut puoskarin käsissä. Ikävä juttu.

Höpönhöpön. Arvelu ja diagnoosi ovat aivan eri asioita. Terapeutin on tuollaisessa tilanteessa hyvä mainita narsisminkin mahdollisuus, jotta mies voi ottaa siitä selvää, tehdä päätelmänsä ja tehdä sitten ratkaisunsa.
 
Kenet tahansa voi määritellä ihan miksi tahansa kuulopuheiden perusteella. Sehän riippuu kertojasta, miten HÄN ON ASIAT NÄHNYT JA KOKENUT eli diagnoosi perustuu "toisen kertomaan".

Ikävä juttu, jos diagnoosi on väärä ja sen tekijä on aiheuttanut valtavaa halla ihmissuhteisiin.

PUOSKARI sanon minä.
 
"joka sanoi, että kumppaniani tuntematta hänen puheensa viittaavat mahdollisesti narsismiin."

Aloittaja kirjoitti noin. Siitä selviää, ettei terapeutti tehnyt diagnoosia (eivätkä terapeutit sitä pysty yleensä tekemäänkään, koska siihen pitää olla lääkärin koulutus). Pitäisikö sinun mielestäsi terapeutin olla hiljaa epäilystään? Jos hän ei olisi maininnut narsismin mahdollisuutta, niin mies ei sitä kenties olisi keksinyt.

Minä ainakin toivoisin terapeutiltani näkemyksiä siitä, mikä järjettömästi käyttäytyvää kumppaniani saattaisi vaivata. On kyseessä sitten masennus, persoonallisuushäiriö tai posttraumaattinen stressi.
 
olen itse käynyt vain terapeutilla/psykiatrilla, joka ei ole tehnyt diagnooseja toisista tuntemattomista ihmisistä MINUN kertomani mukaan.

En olisi niitä arvioita edes itse ottanut vastaan, koska TIEDÄN KOKEMUKSESTA, että elämä on paljon monimutkaisempaa kuin myös ihminen kokonaisuutena monimutkaisempi kuin toisen kertoman perusteella voi kuvitella tai arvioida.

 
Alkuperäinen kirjoittaja onneksi:
olen itse käynyt vain terapeutilla/psykiatrilla, joka ei ole tehnyt diagnooseja toisista tuntemattomista ihmisistä MINUN kertomani mukaan.

Eihän tässä tapauksessa kukaan ole tehnyt diagnooseja. Mistä sellaisen käsityksen sait? Ymmärrätkö edes mikä ero on diagnoosilla ja vapaalla pohdinnalla? Terapeutti on ainoastaan arvellut, että käytös voisi viitata narsismiin. Tällaisen arvelun esittäminen on täysin perusteltua, koska siitä voi olla terapioitavalle suuri apu.
 
Nää vastaukset on jotenkin ihan huvittavia tuossa tärkeydessään. Ihmetyttää jopa, mihin tuo nimimerkki "onneksi" on tarvinnut terapeuttia tai psykiatria, kun niin erinomaisen tiedostava tuntuu olevan ilmankin, että luulisi osaavan itsensäkin terapoida...

Täällä ei tarvitse kuin mainita sana narsisti tai narsismi, niin jo on akkoja huutamassa kaulat suorina, kuinka ei saa diagnosoida!!!!

Nytkin näyttää, että pelkästään tähän yhteen sanaan ollaan tartuttu ja siitä riemastuttu taas kerran oikein olan takaa.

Voiko tänne ylipäänsä kukaan kirjoittaa mitään mistään, kun eihän kukaan voi kertoa muusta kuin omasta näkökulmastaan? Pysyttekö te naiset muutenkin aina hiljaa, kun joku kertoo jotain huoltaan vaikka puolisostaan tai lapsestaan tai ystävästään tai kenestä tahansa? Ettekö koskaan sano mitään, koska KUMPIKIN osapuoli ei ole siinä paikalla sanomassa omaa mielipidettään?

Varokaakin sitten tästä lähtien sanomasta KENESTÄKÄÄN ihmisestä yhtään mitään mielipidettänne tai arviotanne, koska ette ole jumalia, jotka voivat tehdä DIAGNOOSEJA. Saman tien voimme lopettaa tämän palstan, koska sen jälkeen täällä ei kenelläkään ole mitään kirjoitettavaa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Voi teitä.:
Nää vastaukset on jotenkin ihan huvittavia tuossa tärkeydessään. Ihmetyttää jopa, mihin tuo nimimerkki "onneksi" on tarvinnut terapeuttia tai psykiatria, kun niin erinomaisen tiedostava tuntuu olevan ilmankin, että luulisi osaavan itsensäkin terapoida...

Täällä ei tarvitse kuin mainita sana narsisti tai narsismi, niin jo on akkoja huutamassa kaulat suorina, kuinka ei saa diagnosoida!!!!

Nytkin näyttää, että pelkästään tähän yhteen sanaan ollaan tartuttu ja siitä riemastuttu taas kerran oikein olan takaa.

Voiko tänne ylipäänsä kukaan kirjoittaa mitään mistään, kun eihän kukaan voi kertoa muusta kuin omasta näkökulmastaan? Pysyttekö te naiset muutenkin aina hiljaa, kun joku kertoo jotain huoltaan vaikka puolisostaan tai lapsestaan tai ystävästään tai kenestä tahansa? Ettekö koskaan sano mitään, koska KUMPIKIN osapuoli ei ole siinä paikalla sanomassa omaa mielipidettään?

Varokaakin sitten tästä lähtien sanomasta KENESTÄKÄÄN ihmisestä yhtään mitään mielipidettänne tai arviotanne, koska ette ole jumalia, jotka voivat tehdä DIAGNOOSEJA. Saman tien voimme lopettaa tämän palstan, koska sen jälkeen täällä ei kenelläkään ole mitään kirjoitettavaa.



Miten narsistista ihmistä kohdellaan, jos näin epäilee toisen olevan NARSISTI: voin kertoa, että kohtelu on hyvin raakamaista ja toisen ihmisen ihmisarvoa alentavaa: KATSO LISTA MINKÄ KOHTELUN kohteeksi tämä ihminen joutuu. TÄMÄ LISTA LÖYTYY NETISTÄ. Jos ihminen ei siis ole narsisti niin hänet voi kiduttaa hengiltä väärällä kohtelulla. Jos tämä "narsismin tittelin antaja/epäilijä" on rakas läheinen ihminen niin suru on "diagnoosin kohteeksi joutuneelle" valtavaa .................

 
Miten narsistista ihmistä kohdellaan, jos näin epäilee toisen olevan NARSISTI: voin kertoa, että kohtelu on hyvin raakamaista ja toisen ihmisen ihmisarvoa alentavaa: KATSO LISTA MINKÄ KOHTELUN kohteeksi tämä ihminen joutuu. TÄMÄ LISTA LÖYTYY NETISTÄ. Jos ihminen ei siis ole narsisti niin hänet voi kiduttaa hengiltä väärällä kohtelulla. Jos tämä "narsismin tittelin antaja/epäilijä" on rakas läheinen ihminen niin suru on "diagnoosin kohteeksi joutuneelle" valtavaa .................


 
Alkuperäinen kirjoittaja onneksi:
Miten narsistista ihmistä kohdellaan, jos näin epäilee toisen olevan NARSISTI: voin kertoa, että kohtelu on hyvin raakamaista ja toisen ihmisen ihmisarvoa alentavaa: KATSO LISTA MINKÄ KOHTELUN kohteeksi tämä ihminen joutuu. TÄMÄ LISTA LÖYTYY NETISTÄ. Jos ihminen ei siis ole narsisti niin hänet voi kiduttaa hengiltä väärällä kohtelulla. Jos tämä "narsismin tittelin antaja/epäilijä" on rakas läheinen ihminen niin suru on "diagnoosin kohteeksi joutuneelle" valtavaa .................

Tässä lista = arvaa miltä ihmisestä tuntuu, jos "kohde ei olekaan narsisti" toisen ihmisen terapeutin "arvion" mukaan.

http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/abuse3.html
 
Jos kerroit terapeutille samat kuin tässä, niin ei se ole kyllä narsismi, joka tulee ekaksi mieleen. Tulee mieleen enemmänkin mieleen aggressio-ongelmat. Esim passiivisaggressiivisuus voi olla myös kovaa verbalisointia ja toisen lyttäämistä kun varsinaista ongelmaa ei uskalla kohdata. Se ei ole pelkkää hiljaisuutta.

Varsinainen narsisti on usein juuri siinä salakavala, että ei jätä "jälkiä" eli tekee toisesta selvää ilman, että voi puolustautua tai edes tajuaa, miten oma elämä vaan muuttuu ihan kamalaksi ja ahdistavaksi.

Molempiin ongelmiin kun on ollut "onni" tutustua. Siihen aggressioon vähän lähempääkin... googleta sana passiivis-aggressiivinen ja katso mitä löytyy.

Ja tosiaan aikamoisen rohkea veto terapeutilta alkaa nimeämään toiselle ominaisuutta. Kuten huomataan jo täälläkin, niin se "ehkä ja näkemättä" unohtuu nopeasti ja tartutaan sanaan. Asiallinen terapeutti kyllä tietää sen eikä siksi jaa omia arvelujaan missään vaiheessa.
 
Oma liittoni on purkautumassa parin vuosikymmenen jälkeen juuri tuosta syystä. Mieheni käytös on vain pahentunut viime vuosina.

Tämä "kaikkien ihailema" ihminen on alistanut minuuteni melkein jo miinusmerkkiseksi. Silloin alussa kun kaikki oli hyvin, rakkauteni häneen kantoi kaikkien vaikeuksien yli. Jaksoin olla hänelle se peili, statisti (joka kuitenkin hankki talouteen melkein kaiken omalla työllään), mutta myöhemmin kun voimani hiipuivat, minusta tulikin vain likasanko.
Annoin kaiken tapahtua. Rakastin.

Sitten vähitellen kuvaan tulivat vähättelyt (sukuni, työni, satunnaiset tuttavat, koko elämänkatsomukseni ja pienet harrastukset, kaikki), henkinen ja myöhemmin fyysinen väkivaltakin. Hän ikäänkuin eristi minut muilta ja kuitenkin alistaen piti. Muutti omaan huoneeseen, lopetti läheisyyden, juttelun ja seksinkin myöhemmin. Haukkui minut silloinkin. Jos yritin puolustella tai keskustella, minut mitätöitiin heti. Nollaksi.

Sain fyysisiä oireita, myöhemmin henkisiäkin ja univaikeuksia, paniikkikohtauksia ja kävin psykiatrilla, joka halusi tavata mieheni. Ei suostunut tietenkään tämä kuningas erinomainen. Tulin ylikävellyksi.
Vain muutto pois on ainoa ratkaisu.
Muuten häviän lopullisesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ylikävelty:
Oma liittoni on purkautumassa parin vuosikymmenen jälkeen juuri tuosta syystä. Mieheni käytös on vain pahentunut viime vuosina.

Tämä "kaikkien ihailema" ihminen on alistanut minuuteni melkein jo miinusmerkkiseksi. Silloin alussa kun kaikki oli hyvin, rakkauteni häneen kantoi kaikkien vaikeuksien yli. Jaksoin olla hänelle se peili, statisti (joka kuitenkin hankki talouteen melkein kaiken omalla työllään), mutta myöhemmin kun voimani hiipuivat, minusta tulikin vain likasanko.
Annoin kaiken tapahtua. Rakastin.

Sitten vähitellen kuvaan tulivat vähättelyt (sukuni, työni, satunnaiset tuttavat, koko elämänkatsomukseni ja pienet harrastukset, kaikki), henkinen ja myöhemmin fyysinen väkivaltakin. Hän ikäänkuin eristi minut muilta ja kuitenkin alistaen piti. Muutti omaan huoneeseen, lopetti läheisyyden, juttelun ja seksinkin myöhemmin. Haukkui minut silloinkin. Jos yritin puolustella tai keskustella, minut mitätöitiin heti. Nollaksi.

Sain fyysisiä oireita, myöhemmin henkisiäkin ja univaikeuksia, paniikkikohtauksia ja kävin psykiatrilla, joka halusi tavata mieheni. Ei suostunut tietenkään tämä kuningas erinomainen. Tulin ylikävellyksi.
Vain muutto pois on ainoa ratkaisu.
Muuten häviän lopullisesti.


Surullista .... voimia!

 
Tästä "keskustelusta" ei ole ollut sinulle mitään hyötyä, ellei sitten se, että nyt sitten huomaat, miten vaikeita naiset todella voivat olla. Täälläkin alkoi kauhea vääntö yhdestä sanasta, mutta varsinaiseen asiaasi ei ole kukaan korvaansa lotkauttanut.

Ei kai sinulla tässä hirveästi vaihtoehtoja ole, jos et tätä halua loppuikäsi kärsiä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Lassille:
Tästä "keskustelusta" ei ole ollut sinulle mitään hyötyä, ellei sitten se, että nyt sitten huomaat, miten vaikeita naiset todella voivat olla. Täälläkin alkoi kauhea vääntö yhdestä sanasta, mutta varsinaiseen asiaasi ei ole kukaan korvaansa lotkauttanut.

Ei kai sinulla tässä hirveästi vaihtoehtoja ole, jos et tätä halua loppuikäsi kärsiä.

Kyllä "lassi" sai hetken tältä keskustelulta mitä hakikin.

 

Yhteistyössä