järkiavioliitto?

[muita??]

eli ollaan miehen kanssa vahvasti tultu siihen tulokseen että meidän avioliittomme ei ole ns. rakkausavioliitto, olemme yhdessä koska ei oikeastaan ole syytä erotakaan.

olemme molemmat itsenäisiä, emme roiku toisissamme.
olemme uskollisia.
kunnioitamme toistemme tahtoa ja päätöksiä.
meillä on yksi lapsi.
emme ole koskaan käyttäytyneet kuten lähes kaikki muut rakastavaiset, en ole varma olenko koskaan rakastanut miestäni tai hän minua.

mitä mieltä olette suhteestamme, kannattaako jatkaa vai erota?

 

["mä"]

no jos homma toimii ja molemmat tyytyväisiä ni olkaa vaan yhdessä, lapsikin kun löytyy. itse en kyllä pystyis elää noin, rakkautta tarvii olla.

 

["vieras"]

Hyvinhän tuo toimii ilman kiihkeitä tunteita. Tasapaksu, turvallinen liitto on ok.
Palavissa tunteissa on se vika, että silloin tekee helposti sokaistuneena ruusunpunaisten lasien läpi vääriä ratkaisuja ja toinen osoittautuukin lopulta vallan kauheaksi. Näitäkin on nähty.

 

[.....]

Elin tuollaisessa suhteessa 12v, sitten tuli mitta täyteen. Nykyään olen täysin järjettömässä suhteessa jossa rakkautta ja hellyyttä riittää, en oikein tiedä kuitenkaan kumpi parempi... tässä suhteessa olen välillä onnellinen, välillä onneton kun taas vanhassa suhteessa aina "ihan ok".

 

["aloittaja"]

no tuo ihan ok-kuulostaa kovin tutulta. itse haluaisin jotain vähän enemmän tässä liitossa. en ole täysin tyytyväinen. toisaalta jos lähden löydän jonkun toisen, hän ei ehkä kuitenkaan ole yhtä paljon tilaa ja omaa aikaa antava, en kestä että ollaan toisissa kiinni 24/7... hyvin hankalaa..

pelkään, että 10-20 vuoden kuluttua huomaan että ratkaisu elää rakkaudettomassa mutta tasaisen varmassa liitossa oli ollut virhe..

 

[Kaiutin]

Järkiavioliittoa ei ole olemassakaan. Jos ei ole rakkautta, ei avioliitossa voi olla mitään järkeä. Silloin pitäisi puhua paperilla pätevästä järjestelystä, joka on tehty rahan tai muun hyödyn vuoksi /edun tavoittelemiseksi.

 

["allukka"]

Osoitatteko ikinä hellyyttä toisillenne? Itse en voisi olla suhteessa jos en ikinä saisi hellyydenosoituksia tai en itse voisi niitä antaa.

 

["vieras"]

[QUOTE="aloittaja";23662701]
pelkään, että 10-20 vuoden kuluttua huomaan että ratkaisu elää rakkaudettomassa mutta tasaisen varmassa liitossa oli ollut virhe..[/QUOTE]
Onko sinulla joku ikäkriisi menosssa? Kai teillä jonkinlaista rakkautta on ollut, kun olette yhteen menneet. En usko, että teillä muuten voisi mennä noin hyvin. Arki tekee liitosta tasapaksua pitemmän päälle.

 

["aapee"]

[QUOTE="vieras";23662737]Onko sinulla joku ikäkriisi menosssa? Kai teillä jonkinlaista rakkautta on ollut, kun olette yhteen menneet. En usko, että teillä muuten voisi mennä noin hyvin. Arki tekee liitosta tasapaksua pitemmän päälle.[/QUOTE]

ei ole ikäkriisi.
olemme yhdessä tästä aiheesta miehen kanssa puhuneet.

 

["aapee"]

[QUOTE="allukka";23662728]Osoitatteko ikinä hellyyttä toisillenne? Itse en voisi olla suhteessa jos en ikinä saisi hellyydenosoituksia tai en itse voisi niitä antaa.[/QUOTE]

en saa hellyyttä mieheltä juurikaan. seksiä on 2-5x /kk

itse olen ollut aiemmin kovinkin romantikko, en tiedä olenko muuttunut vai onko se puoli minusta koullut tässä suhteessa.

 

[fifiia]

Mikä on saanut sinut pohtimaan kannattaako avioliittoa jatkaa jos se aina on ollut järkiliitto?

Minusta on ihan sama mikä toisten parisuhteissa on liittoa koossa pitävä voima, jos ja kun molemmat ovat siihen tyytyväisiä. Lähes jokainen käy välillä sitä pohdiskelua, mitä jos olisin tehnyt toisin, entä jos tekisinkin näin ...mutta ratkaisut on tehtävä tässä ja nyt ja tulevaisuutta ajatellen niin että niiden kanssa voi itse elää. Jälkeenpäin on turha katua sellaista joka olisi pitänyt tehdä ajat sitten tai jota ei olisi ylipäätään pitänyt tehdä ollenkaan.

 

[PölyEsteri]

Ettekö te haluaisi rakastua?

Mun tarvitsee ja mä haluan rakastua aina uudestaan.

 

[Kais]

Jos ootte molemmat tyytyväisiä liittoonne,niin ei sit tarvia pakosti erota.Mie taas en vois olla järkiavioliitossa,mie tarvian rakkautta ja tunteita molemmin puolin.