Alkuperäinen kirjoittaja hysteerikkö:
Alkuperäinen kirjoittaja herätys äidille:
lastensuojeluilmoitus auttaa tuossa tilanteessa.
Tuota en tee, en ikinä. Hän hoitaa kyllä lapsen
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/09/fi_FI/paiht eiden_kaytosta_jaljet_aivoihin/
Päihteiden käytöstä jäljet aivoihin
24.9.2008
Nykyisillä aivotutkimusmenetelmillä voidaan todeta, että päihteiden käyttö jättää jäljet aivoihin. Päihteiden käytön aiheuttamat vauriot ovat monimutkaiset, sijaitsevat useassa eri paikassa aivoja ja siksi niiden korjaaminen ei käy hetkessä. Toisinaan jälkiä ei pystytä korjaamaan lainkaan - näin voi käydä esimerkiksi pitkän amfetamiinin käytön jälkeen.
Päihteiden pitkäaikainen ja säännöllinen käyttö vaikuttaa aivojen toimintaan muun muassa aivojen työmuistia säätelevällä alueella. Seurauksena on, että ihminen ei voi keskittyä ja kiinnittää huomiotansa olennaiseen, hän epäonnistuu päämäärähakuisessa toiminnassa ja hänellä on vaikeuksia seurata keskustelua.
Älykkyys laskee pysyvästi ja arkielämän toiminnoissa on vaikeuksia. Oireiden seurauksena ihminen eristäytyy muista ja kadottaa myös hallinnan itsenäiseen elämään. Oireista huolimatta potilailla ei ole useinkaan sairauden tunnetta omasta päihteiden käytöstään.
Päihteiden käyttö aktivoi aivojen mielihyvää tuottavat rakenteet. Nämä aivojen alueet kehittyvät ihmisellä varhaisessa vuorovaikutuksessa, alle kolmen vuoden ikäisenä.
0-18 kuukauden iässä tärkeää on lapsen vuorovaikutussuhde äitinsä kanssa. Silloin kehittyy aivojen alue, mikä huolehtii mm. tunteitten säätelystä ja mielihyväyllykkeiden estosta. Yli 18 kuukauden iässä kehittyy isän ja lapsen vuorovaikutuksen lapsen aivojen alue, joka huolehtii mm. tarkkaavaisuudesta ja virheiden korjaamisesta.
Lapsen mielihyvärakenteet muokkautuvat uudestaan murrosiässä, mutta jos jo alle kolmevuotiaana rakenteiden kehityksessä on syntynyt virheitä, on niitä jälkeenpäin hankala korjata. Puutteet 10-18 kuukauden ikäisen vauvan vuorovaikutuksessa voi aiheuttaa myöhemmin paitsi päihdeongelmia, myös muun muassa autismia, maniaa, masennusta ja pelokkuustiloja.
Todellisuudessa hyvin suurella osalla ihmisistä on häiriöitä mielihyvärakenteissa. Mielihyväradan toimintaan liittyy myös perinnöllisiä taipumuksia. Kuitenkaan kaikista lapsista, joiden lähtökohdat ovat puutteelliset, ei tule päihteiden ongelmakäyttäjiä.
Useat vanhemmat ostavat murrosikäiselle lapsilleen alkoholia kotiin, jotta lapset "oppisivat" käyttämään alkoholia oikein. Murrosikä ja päihteiden käyttö eivät kuitenkaan sovi yhteen.
Lapsuuden jälkeen murrosikä on tärkein ihmisen aivoja muokkaava elämänvaihe. Silloin puolet aivojen hermoverkon yhteyksistä luodaan uudestaan. Jos nuorella on yhtä aikaa menossa biologinen muutos ja siihen yhdistyy vielä päihteiden käyttöä, ei ole ihme, jos nuori voi huonosti.
Murrosiässä opitaan myös, mistä mielihyvä syntyy. Se mistä nuori oppii pitämään murrosiässä, on kivaa läpi elämän.
Vanhempien on tunnettava kasvatusvastuunsa.
Aivojenkin kannalta olisi tärkeää, että nuorella on murrosiässä selkeät rajat. Ei ole oikein, jos vanhempi haluaa olla kaveri lapsen kanssa. Nuori tarvitsee rajat. Vaikka komentaminen olisi kuinka ikävää, se on vanhempien tehtävä.
Jos aivojen rakenteeseen on syntynyt vaurioita, on korjaamistyö yleensä hidasta, mutta mahdollista. Tärkeintä on päihteiden käytön lopettaminen.
Päihdelääkäri Juha Kemppinen korostaa lääkkeetöntä päihdehoitoa. Hän sisällyttää kemikaaleihin myös korvaushoidossa käytettävät aineet.
Illuusio siitä, että ongelman voi korjata lääkkeillä, ei toimi. "Jos asioita ei pohdita ja käydä miettimään, ne eivät muutu," tiivistää Kemppinen.
Päihdevaurioiden hoitaminen vaatii potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Myös potilaan on tiedettävä, missä vaiheessa hoito on menossa.
Siinä vaiheessa kun ihminen alkaa parantua, hänessä tapahtuu muutos: kun ihminen luottaa, hän alkaa puhua, kun hän alkaa puhua, hän alkaa tuntea.
Suurinta välittämistä päihteitä käyttävästä ihmisestä on saada ihminen ottamaan vastuu itse omasta elämästään.
Juha Rautiainen
terveystieteiden maisteri
