Muistan kun 1990-luvulla mielenterveyspalveluista säästettiin isolla rahalla ja avohoitoon päästettiin paljon sellaistakin väkeä, joka ei missään nimessä olisi sinne kuulunut. Helsingin keskustassa alkoi yhtäkkiä hillua aika paljon kaikenlaisia profeettoja, itsekseen puhujia ja bussipysäkin potkijoita. Lamavuosien alkoholiongelma ei asiaa parantanut. Katukuva muuttui vuoden, parin sisällä ihan erilaiseksi. Sen ajan lääkkeet eivät varmaan olleet kovin tehokkaita.
Vastaavaan ilmiöön törmää aina silloin tällöin netissä kun joku maanikko löytää tällaisen palstan ja fiksoituu siihen. Epämääräisiä viestejä alkaa tulla liukuhihnalta ja yhtäkkiä havahtuu siihen, että joukkoon on päässyt joku erityishenkilö. Silloin on parasta olla välittämättä asiasta. Toisin kuin kadulla, netissä ei mielisairas yleensä saa luotua konkteettista uhkaa.
Muistan tuon profeettatyypin Helsingin kaduilta. Töölössä pyöri edellisellä vuosikymmenellä irtolaisnainen, jolla oli läjä kimpsuja ja kampsuja mukanaan.
Luin Yle:n sivulta muutaman kolumnin. Sosionomi Mari Helin (etunimi ehkä vaatii tarkistusta) kirjoittaa somen vaaroista. Vaikka olen erittäin parkkiintunut ja paksunahkainen netin kuluttaja, jotkut viestit menevät ihoni alle.
Koronavuosina netistä oli paljon apua ja seuraa. Tällä viikolla Ylellä uutisoitiin, että vaikka nettiä kovasti moititaan, on siitä myös iloa ja hyötyä oikein käytettynä.
Nukuin pitkään. Kuuntelin seurakuntani jumalanpalveluksen radiosta uusintana.
Katselin saamiani viestejä perheeltäni. Siten aamupäiväni hurahti. Hellepäivä, joka alkoi alepan punalaputettujen mangopassiojuomajugurttien nauttimisella. Kahvin keitin tunteja myöhemmin. Nyt vatsa kurnii. Toivottavasti kahden päivän kokkaukseni maistuvat. Lähden tänään ulkoiluttamaan eilen ostamaani kesämekkoa ja ihailemaan syreenipensaita. Ruotsissa ne ovat jo täydessä kukassa. Viikin seurakunnan naispappi radiossa sanoi, ettei pidä luopua arkuudestaan.
Kerran eräs hyvin menestynyt mies sanoi minulle nuoruudessani, että olen arka tyttönen. Tänään tunnen itseni samaksi arkapupuksi. Tässä kovassa maailmassa pärjää arkanakin. Ehkä arkuudesta olisi aihetta perustaa uusi ketju. sitä miettiessä ja odotellessa arkaillaan pupuina loikkien ketjusta toiseen ja kolmanteenkin.
