Ja TAAS tapeltiin lapsen kanssa päivällä...

[vieras]

Lapsi halusi kaupasta jäätelön. kävelimme kotiin ja heitti jäätelön syötyään tikun maahan.
sanoin, että kuten hän varmaan muistaa, tikku on laitettava roskiin, ei heitettävä luontoon ja jollei roska-astiaa ole ennen kotipihaa näkösällä, on tikku vietävä kotiroskikseen.
juuri ennen kotipihaa lapsi kertoi viskanneensa tikun jonnekin. palasimme hiukan matkaa tulosuuntaamme koska sanoin lapselle, että tikku on löydyttävä. luontoa ei roskata ja määrä oli viedä tikku kotiroskikseen.
lapsi siis nakkasi tikun tahalteen menemään. tikkua ei löytynyt.

No, sitten sanoin, että lapsen on tikun tilalle sitten poimittava joku muu roska tien varrelta, jäätelöpaperi tmv. ei suostunut.

Peruin viikonlopuksi luvatut kivat ja lapsi sai siepin...Tiezs kuinkamonennen kerran.

Todellakin nyt tehtiin tikusta asiaa...Otamme yhteen IHAN jatkuvasti. Lapsi uhmaa ja minä en anna periksi.
Nyt taas tapellaan. Olen niiiiin loppu tähän.
Lapsi siis esimurrosiässä...

Sanokaa nyt että ylireagoin ja mitä te olisitte tilanteessa tehneet. minä ratkaisin asian päin vittua taas, eikö?

 

[khk]

Oikein teit. Johdonmukaisuus on säilytettävä. Voit vielä lapsen rauhoituttua uudelleen selittää ja perustella, että miksi peruutit ne kivat jutut. Anna myös lapselle toimintamalli taas seuraavaa kertaa varten (kertaus on opintojen äiti) sen kummemmin saarnaamatta ja ettei lapselle jää käsitys, että mielivaltaisesti viedään häneltä kivoja juttuja pois. Lapsi on kuitenkin siinä iässä, että tosiaankin uhmaa tahallaan ja pystyy ymmärtämään tekojensa syy/seuraus suhteet.

 

[vieras]

No, mun mielestä olisi riittänyt että keskustelette asiasta niin että lapsi ymmärtää et sinä haluat luottaa siihen, et hän pitää myös sovituista säännöistä kiinni. Ja näytät sen luottamuksen myös. Eli ei ehkä ihan rautalangasta vääntöä enää tuossa vaiheessa? Riippuu nyt tietysti asiastakin, mutta enemmän semmoista "valitse sotasi"-asennetta -ehkä yhteenottojakaan ei tulisi niin paljon?

 

[selma-rouva]

Pienet on murheet.

 

[äiti]

Kylläpä pikkuasiasta pitää ruveta jankkaamaan, anna lapsen olla rauhassa!
Mitä nyt yhdestä puutikusta näet vaivaa.
Se ei ole sama kuin esim. rikottu lasi.