Voitteko jatkossa laittaa aina loppuun millä sota-, talous-, historiantietämyksellä ym kompetenssilla kirjoituksenne kirjoitatte.
Virallinen "totuusmedia" (köh!) haluaa antaa meille faktantarkistajineen sen mielikuvan, että heidän antamaa informaatiota ei tarvitse epäillä ja kyseenalaistaa. He esittävät totuuden, ja kaikki siitä poikkeava informaatio on oletusarvoisesti virheellistä.
Oikeasti medialukutaito tarkoittaa sitä, että jää aina lukijan vastuulle selvittää, mikä on alkuperäisen informaatiolähteen todellinen totuusarvo. Ja "alkuperäinen lähde" ei tarkoita uutiskanavaa tai nettisivustoa, vaan se tarkoittaa aina kulloisenkin esitetyn informaation erillistä totuudellisuutta.
Jos esimerkiksi minä mainitsen tällä palstalla, että hauki on kala - ilman linkkejä, valokuvia, faktakirjallisuusviitteitä tms. - se ei automaattisesti tarkoita, että väite olisi silti automaattisesti virheellinen. Tämä esimerkki oli helppo, koska useimmat meistä tietävät tuon ja voivat siis uskoa minua ilman linkkejäkin, kun väitän noin.
Mutta jos sanon täällä, että Kiovan joukot aloittivat tykistötulen 17.2.2022, se ei enää ole informaatiota, joka olisi kaikkien tiedossa. Toki voitte ehkä luottaa siihen, että antamani tieto pitää paikkansa - varsinkin, jos muutenkin tekstini vaikuttaa asialliselta - mutta
minun kompetenssini ei yhtään auta tai vaikuta siihen, jos tuo väite on todellisuutta vastaava (eli "totta"). Olen saanut sen jostakin (ellen sitten keksinyt sitä itse). Valveutunut lukijani haluaa siten varmasti luotettavan vahvistuksen tiedolle.
Jos minulla on linkkejä tai muita keinoja esittää pohjustusta väitteelleni (riippuen sitten taas niiden luotettavuusarvosta), mahdollisuuteni vakuuttaa lukijat paranevat. Mutta jatkuvasti ei kerta kaikkiaan voi jokaista tiedonmurusta vahvistaa linkeillä, koska se tietäisi uuvuttavaa työmäärää sekä kirjoittajalle että lukijalle. Sitten on vielä se ongelma, jonka alussa jo mainitsin, eli se, että annettuja tietolähteitä ohjaavat usein eri agendat. Ne eivät siis välttämättä kerro todellisuutta.
Nämä ovat siis vaikeita asioita. Siksi jokaisen asiasta kiinnostuneen OMALLE VASTUULLE jää varmistaa sellainen tieto, joka kuulostaa epäilyttävältä. Tämä edellyttää valitettavasti alussa usein laajaa paneutumista asian ytimeen ja samalla myös sen viitekehyksiin, eli pitkäjänteistä työtä.
Jos jokin annettu informaatio on ristiriidassa oman maailmankuvan kanssa, sen helposti sivuuttaa virheellisenä. Mutta mitä jos muodostamamme maailmankuva pohjautuu harhaanjohtavaan informaatiotulvaan? Mitä jos meille on valehdeltu ja tietoa vääristelty - juuri kuten ajattelemme, että monen muun yhteisön informaatiotulvaa on käsitelty?
Kuinka paljon meille pitää valehdella, jotta huomaisimme tämän? Vastaus on: mitä enemmän valehdellaan, sitä vaikeampaa on sitä huomata. Mutta jos kerran jos toisenkin saamme jonkun kiinni valehtelusta, jatkammeko edelleen luottamista?
Hassua kyllä, vaikuttaa siltä, että niin teemme. Jos nimittäin on kyse "totuusmedian" ulosannista. jos kaveri tai puoliso sen sijaan valehtelee, emme luota häneen ehkä enää koskaan täysin.
Samaan pitäisi päästä "totuusmedian" ja sen "asiantuntijoiden" suhteen. Terve epäily on viisasta - varsinkin kun se ilmiselvästi on meille useasti jo valehdellut.