Hienoa että taas on pari plussaa saatu aikaan!!! Onnea!!
Minä suihkin tuota saakelin järkyttävää kemikaalia nenääni ja kärsin. Mun makuhermot ei vaan kertakaikkiaan kestä sitä...
Tää hoitokierros on niin mennyt ohi... En ollenkaan tajua että kohta pitäis jo alkaa piikitellä ja sitten ollaankin jo punktiossa ja homma etenee... Mua ei oikeestaan jostain syystä kiinnosta... Kiinnostaa juu jollain tasolla ja haaveet alkaa taas nousemaan ja toivo hiipii esiin kolostaan, mutta ei oo mitään intoa keskittyä näihin mitenkään... En jaksa laskeskella koska olis punktio tai edes kattella koska piikittely alkoi viimeksi... Tiedän vaan että ensi viikolla pitäis mennä ultraan ja sillä sipuli...
Onko muilla käyny samalla tavalla??
Omiaan on varmaan tää ressi kaikesta muusta. Koiranpentu on pysyvästi sairas ja eläinlääkäriin on mennyt 2000 euroa parissa viikossa... Ikuinen lääkitys kahdesti päivässä kunnes kuolema meidät erottaa... (ikää pennulla 4kk ja risat) Että sellasen lapsenkorvikkeen sitten hommasin... Firman asioita en jaksais joitaa olleskaan ja omasta leipätyöstäkin lähtee ainut hyvä työkaveri pois... Eli harmittaa.... Todella harmitaaaaaaaaaaa.... Pääsin sentään psykologin pakeille ja sain ne vuoden psykoterapiat, mutta en oo saanu aikaseksi niitäkään varata... Jurkeleen saamaton kakkiainen.. Onneks sentään oon muistanu suihkia nenääni säännöllisesti...
Toivottavasti tämä tästä helpottaa lähiaikoina... Anteeksi taas tosi negatiivinen vuodattelu, mutta pakko oli taas päästää vähän höyryjä...
Minä suihkin tuota saakelin järkyttävää kemikaalia nenääni ja kärsin. Mun makuhermot ei vaan kertakaikkiaan kestä sitä...
Tää hoitokierros on niin mennyt ohi... En ollenkaan tajua että kohta pitäis jo alkaa piikitellä ja sitten ollaankin jo punktiossa ja homma etenee... Mua ei oikeestaan jostain syystä kiinnosta... Kiinnostaa juu jollain tasolla ja haaveet alkaa taas nousemaan ja toivo hiipii esiin kolostaan, mutta ei oo mitään intoa keskittyä näihin mitenkään... En jaksa laskeskella koska olis punktio tai edes kattella koska piikittely alkoi viimeksi... Tiedän vaan että ensi viikolla pitäis mennä ultraan ja sillä sipuli...
Onko muilla käyny samalla tavalla??
Omiaan on varmaan tää ressi kaikesta muusta. Koiranpentu on pysyvästi sairas ja eläinlääkäriin on mennyt 2000 euroa parissa viikossa... Ikuinen lääkitys kahdesti päivässä kunnes kuolema meidät erottaa... (ikää pennulla 4kk ja risat) Että sellasen lapsenkorvikkeen sitten hommasin... Firman asioita en jaksais joitaa olleskaan ja omasta leipätyöstäkin lähtee ainut hyvä työkaveri pois... Eli harmittaa.... Todella harmitaaaaaaaaaaa.... Pääsin sentään psykologin pakeille ja sain ne vuoden psykoterapiat, mutta en oo saanu aikaseksi niitäkään varata... Jurkeleen saamaton kakkiainen.. Onneks sentään oon muistanu suihkia nenääni säännöllisesti...
Toivottavasti tämä tästä helpottaa lähiaikoina... Anteeksi taas tosi negatiivinen vuodattelu, mutta pakko oli taas päästää vähän höyryjä...