itsemurha itsekäs teko?

  • Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti
Eihän se aina ole, esim silloin kun muslimilapsi laitetaan kävelemään miinakentälle vanhempien toimesta..tai japanilainen kamikazelentäjä syöksyy varmaan kuolemaan, nainen ympäröidään pommeilla jotka räjäytetään jossain torilla/linja-autossa/päiväkodissa, silloinhan se on epäitsekäs teko :xmas:
 
Riippuu ihmisestä. Eräälle en vieläkään ole pystynyt täysin antamaan anteeksi oma käden kautta lähtöään, vaikka toisille olen pystynyt. (näitä tapauksia siis useampia)
Mutta tämä eräs.. tiesin että se tekisi sen täysin itsekkäistä syistä jos tekisi.. ja se teki.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Sisu:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä oon samaa mieltä. Minun äiti on lähtenyt täältä oman käden kautta enkä oo häntä koskaan tuominnut tekonsa tähden.
Eihän sitä tarvitse ketään tuomita itsarin tähden.
No mä oon käsittänyt että monet on ainakin erittäin vihaisia, jos joku hyvin läheinen ja tärkeä henkilö on tappanut itsensä. Tarkoitin ettei minulla ollut tälläistä, tosin sain tietää vasta paljon myöhemmin että äitini oli lähtenyt oman käden kautta.
 
WTF
uhkailu, teko en ymmärrä.

minusta se ei ole ratkaisu, vaan pakotie. siinä itse tekijä ei yhtään ajattele muita, vaan pelkästään itseään, eli itsekästä. tekijä ei yhtään ajattele miltä muista tuntuu kun on näin tehnyt, tosi itsekästä. mä en antais sellaisen tekijälle ikinä anteeksi, vaikka ei sitten enää olisi mitään anteeksi annettavaakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Raisu:
Alkuperäinen kirjoittaja Malviina:
Lisäys vielä, joskus nuorena pelastin ystäväni itsarilta ja tänä päivänä hän on erittäin onnellinen 6 lapsen iti.
Niin, tai sitten hän osaa näytellä paremmin...
Ei todellakaan, hänellä menee erittäin hyvin tunnen hänet läpikotaisin ja tiedän ettei nuorena tehdyt törttöilyt vaikuta tähän päivään.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja WTF:
uhkailu, teko en ymmärrä.

minusta se ei ole ratkaisu, vaan pakotie. siinä itse tekijä ei yhtään ajattele muita, vaan pelkästään itseään, eli itsekästä. tekijä ei yhtään ajattele miltä muista tuntuu kun on näin tehnyt, tosi itsekästä. mä en antais sellaisen tekijälle ikinä anteeksi, vaikka ei sitten enää olisi mitään anteeksi annettavaakaan.
niin eli sinäkin olet itsekäs, ajattelet itseäsi ja toisen itsarista tulevaa pahaa oloa.
 
Olen ehkä poikkeava tässä asiassa, koska pidän itsemurhaa itsekkäänä tekona. Siitäkin huolimatta, että ymmärrän tuskan ja ahdistuksen, josta ITSE haluaa pois. Myös sen psykoottisen tilan, jossa tapahtuman hetkellä ihminen on.
Mielipiteeni johtuu ehkä siitä, että kaikki jotka ovat tuttava tai "puolituttava"-piireissä itsarin tehneet, ovat jotenkin niin pienin perustein.. vaikea selittää.
Eräs poika 18-vuotiaana, koska tyttöystävä jätti. Oli ainoa lapsi..
Toinen nuori poika, luki ex-tyttöystävän päiväkirjasta tämän pettämisestä. Äiti-ihminen, jolla oli pari lasta, pelkäsi saavansa syövän..
Ajattelen niin, että kyllä joku voima pitäisi löytyä, kun ajattelee hetken miltä omaisista tuntuu.

Pienikin asia voi olla toki ylitsepääsemätön toiselle, eikä tarkoitus ole väheksyä kenenkään pahaa oloa. Ehkä näitä mielipiteitä lukemalla mullekin aukenee se asia, ettei itsemurha ole itsekäs teko. Jotenkin vaan mun päähänpinttymä. Itsellä varmaan kaikki liian hyvin :ashamed:
 
vieras
Mä kokeilin kerran extaasia ja mulle tuli siitä päinvastainen olo kuin yleensä. Masennuin täysin, sen kokemuksen jälkeen uskon että tiedän miltä vakavasti masentuneesta ihmisestä tuntuu. Sellaisesta jolla masennus ei johdu ikävästä tapahtumasta vaan omista aivokemioista, siitä että serotoniinitasot on niin alhaiset ettei mikään tunnu miltään. Sille kun ei kukaan mitään voi, ei ihminen itse, ei ympäristö, eikä välttämättä edes lääkkeet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mangusti:
Mutta joskus se joka tekee itsemurhan koska hänen elämänsä on helvettiä, tulee tehneeksi samalla monen muun ihmisen elämästä helvettiä.
elikkä pitäs elää sen vuoksi ettei pahota toisten mieltä?eikö tuommonen ajattelutapa ole himpun verran itsekäs.. :whistle:
mulla oli ystävä joka jo perusluonteeltaan oli semmonen murehtija,jo pienenä tyttönä murehti muiden jaksamisesta.oli yli kymmenen vuoden ajan todella masentunut,kunnes ei enää jaksanu.minusta hänellä oli oikeus tehdä elämällään niin,tottakai ollaan oltu surullisia asiasta ja hänen vanhemmat ei varmasti toivu ikinä, mutta niinpä neki sano et pitää vaan aatella et nyt hänen on parempi olla..
 

Yhteistyössä