P
pohtija
Vieras
En tiedä miksi kerron tämän vai onko tämä kysymys. Mutta kärsin kovasta itse inhosta. Välillä tulee kylmiä väreitä kun mietin ulkonäköäni ja joskus tulee kyyneleet silmiin. Olen lukiossa js tänään puolet biologian koe ajasta mietin miten vastenmielinen ja oksettava olen. Miten ällöttävältä näytän istuessani tässä ja miten muut ympärillä yrittävät kauemmas ja yökkivät minulle... olen itsetuhoinen ja mietin kuolemaa päivittäin melko vakavasti. Järkeäkö täällä on kärsiä kunkumminkin kuollaan? Olen kokenut elämässä monia hyvin negatiivisia asioita... ja epäilen olevani jollain tapaa masentunut. Vaikka päivittäin kyllä tunnen iloa. Alisuoriudun koulussa mutta harrastuksissa käyn. Elämä tuntuu vain suoritukselta. Millon saa alkaa elää?