A
aura
Vieras
Hei, olen 2½ kk tytön äiti. Alkutaipaleemme sujui mielestämme toisiamme ymmärtäen. Tai oikeastaan tyttö ei itkenyt muuta kuin nälkäänsä. Nyt viimeiset viikot ovat olleet yhtä väärinymmärrystä vai mitä lieneekään. En tunnista ollenkaan mistä vikinästä tai itkusta on kyse. Kun tarjoan rintaa (siis en edes suuhun asti), alkaa kiukuta lisää ja rauhoittuu tai ei rauhoitu kun ryhdymme "" tekemään jotain muuta"". Tunnen itseni huonoksi äidiksi, kun en ymmärrä lapseni viestejä enkä osaa vastata hänen tarpeisiinsa niin kuin kuuluisi. Olen yrittänyt opetella sävyjä ja mihin tilanteisiin ne liittyvät, mutta nepä ei tunnu toimivan.