Itkuinen äiti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hilla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hilla

Vieras
Moi!

Meidän poju 1v2kk menee hoitoon maanantaina ja sa malla alkaa työt äidilläki...
Nyt oon vaan viime päivät aatellu maanantaita ja hermoillu et kuinka kaikki sujuu...
Itkettää jo pelkästään se kun katson vaavia..
 
meillä sama edessä 4 vkon päästä. HOitopaikasta ei vielä tietoa, sadevaatteiden hankintaa ja ääretöntä huonoa omaa tuntoa, toisaalta kokee huojennusta kun tal. tilanne helpottuu ja ite pääsee vähän ""omiin touhuihin"", meillä kun ei paljoa ole noita hoitajia noin muutoin eli oon ollu tytössä täysin kiinni ja se on kulkenu mukana KAIKKIALLE. Ei voi muuta sanoa kuin että tsemppiä, perässä tullaan. ja on siitä muutkin selvinny. Ja älkää nyt sitten vastailko tänne ne jotka messuaa 3 vuoden kotonaolon puoloesta ja sanoko että ""mitäs minä sanoin..."". Tämä on meidän valinta vapaaehtoinen tai pakollinen miten vain, mutta tilanne ei varmasti silti tunnu mukavalta kenestäkään.
 
No, hyvä että joku on samassa veneessä :)
Meillä ihan sama, ei oo ollu erossa äidistä kun max 7h joista siitäkin nukkunu suurimman osan..
Sosiaalinen tapaus se ei huoleta, mutta kun sitä on ite niin perhanan herkkä ja ensimmäisen kanssa aina kai se on vaikenta ku kaikki on uutta...

Kiitos sympatioista.
 
Meillä poika täyttää syksyllä kaksi vuotta ja minä menen silloin töihin. Mies jää onneksi hoitovapaalle vuoden loppuun asti, mutta tammikuussa poika menee päivähoitoon. Hirvittää jo etukäteen, mutta ehkä se on niin, että lapselle hoitoon meno ei ole välttämättä kovin vaikeaa, äiti siitä kärsii enemmän.
 
Joo, näin mä luulisin sen olevan.
On niin vaikee olla erossa ja sit mielikuvitus laukkaa ja miettii ""mitä kaikkea"" voi tapahtua...

Äitinä olo on joskus ihanan kipeää...
 
Heips!

Samanlaisten tuntemusten kanssa kamppaillaan täälläkin. Meidän tyttö 1v 3kk menee myös maanantaina tarhaan ja huono omatunto on iskenyt. Toisaalta tuntuu virkistävältä päästä työn ja muiden aikuisten pariin. Toisaalta taas mietityttää, miten pikkuinen pärjää. Asiaan olen puntaroinut monelta eri kantilta ja tämä on kuitenkin meidän perheelle tässä elämän vaiheessa paras ratkaisu. En jaksaisi olla tarpeeksi hyvä äiti enää koko päiväisesti. Tämän ikäinen vaatii kuitenkin jonkun verran touhua ja tohinaa.

Jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa eikä kenenkään ratkaisu ole parempi kuin toisen. Aikaisen hoitoon viemisen vaikutuksista on tullut myös myönteisiä tuloksia ja asia varmaan riippuu hyvin paljon lapsesta sekä perheen tilanteesta.

Pitää nyt luottaa, että kaikki menee hyvin. Paljonhan lapset oppivat asioita toisilta, joten mm. potalle opettamisesta en ole ottanut stressiä.

Hyvää loppukesää!
 
Jostakin luin, että tänä päivänä päiväkotiin menoa totutellaan (siellä käydään tutustumassa hoitajaan ja paikkaan jne.). Onko näin?

Meidän poika menossa päiväkotiin näillä näkymin elokuussa 2006, jolloin hän on 1 v 8 kk. Olen ajatellut, että yrittäisin tehdä asiasta hänelle mahdollisimman kivuttoman kokemuksen juuri vierailemalla ko. paikassa etukäteen useasti ja olen luullut, että siihen totutteluun on ihan joku ""virallinen"" mahdollisuuskin päiväkodin taholta...?

Kyllä se tulee kirpaisemaan, mutta päiväkodin työntekijöiden tehtävänähän on nimenomaan pitää äiti ja isä lapsen mielessä koko päivän ajan. Lapsen pitäisi koko ajan tietää, että äiti/isä tulevat hakemaan hänet pois ja hän sillä aikaa viettää aikaa ""leikkitädin"" kanssa.

Jos alan ammattilaiset hoitavat hommansa, niin enpä usko lapsen traumatisoituvan ;=). Lapset ovat tietysti yksilöitä, jotkut arempia - toiset rohkeampia jo luonnostaan.
 
Kyllä on mahdollista ja hyvin suositeltavaakin tutustua päivähoitopaikkaan jo etukäteen. Harvoinhan sitä aikuinenkaan menee töihin paikkaan jossa ei ole koskaan käynyt tai tiedä mitään..
Joissakin päiväkodeissa on joka lapselle omahoitaja, joka mahdollisesti tutustuttaa perheen hoitopaikkaan ja jonka kanssa voidaan keskustella hoidosta ja lapsesta ym.
Ottakaa rohkeasti yhteyttä ellei päiväkodista oteta!!
 

Yhteistyössä