V
vieras
Vieras
Itse ainakin luottaisin VIIMEISIMPÄÄN ohjeistukseen eli WHO:n mukaan sinne 2 v. imetystä jos vaan onnistuu. Jos se pilaisi hampaat niin tuskinpa noin neuvottaisiin!
Lueskelin tuossa justiin lastentautien oppikirjaa (opiskelujuttuja, emmämuuten
) ja huomaa miten aikakausittain nää ohjeet muuttuu. Eli kyseinen hammaslääkäri on opiskellut varmaan vuosia sitten ja hänen saamansa opit ovat jo osittain vanhentuneita. Vuonna -92 (Lastentautiopin ydin, Siimes jne) suositeltiin rintamaitoruokintaa 6 kk ikään, jonka jälkeen korviketta 12 kk ikään, vihannekset ja hedelmät 3 kk alkaen, lihaa ja vellejä 5-6 kk iästä :$ On muuttununut aika reippaasti tuosta nuo suositukset, joten unohtaisin sen lääkärin imetyssyytökset tykkänään!
Lueskelin tuossa justiin lastentautien oppikirjaa (opiskelujuttuja, emmämuuten
) ja huomaa miten aikakausittain nää ohjeet muuttuu. Eli kyseinen hammaslääkäri on opiskellut varmaan vuosia sitten ja hänen saamansa opit ovat jo osittain vanhentuneita. Vuonna -92 (Lastentautiopin ydin, Siimes jne) suositeltiin rintamaitoruokintaa 6 kk ikään, jonka jälkeen korviketta 12 kk ikään, vihannekset ja hedelmät 3 kk alkaen, lihaa ja vellejä 5-6 kk iästä :$ On muuttununut aika reippaasti tuosta nuo suositukset, joten unohtaisin sen lääkärin imetyssyytökset tykkänään!
Ä
äiti minäkin
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja khalawah:
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Rokotukset kyllä "hoidetaan" viimeisen päälle suositusten mukaan, mutta imetystä aletaan ihmetellä, kun vauva on parin-kolmen kuukauden ikäinen, vaikka hyvin kasvaa ja kehittyy.
V
vieras
Vieras
Loogisintahan olisi, että jokainen joka imettää yli 6kk saa aiheutettua lapselle, jolle on siirtänyt karies bakteerinsa (ja karies bakteerin vauvalleen siirtäneitä on moooonia) aiheuttaisi imetyksellä hampaiden tuhoutumisen, tietenkin ottaen huomioon pienen perinnöllisyystekijän vaikutusalueen, mutta se ei vaikuttaisi kovinkaan paljon.
Tutkimukset ontuvat pahasti siitä, että voitaisiin sanoa suoraan, jotta yli 6kk imetys aiheuttaa tutkitusti hampaissa virheitä.
Itse lopettamispäätökseen en ota, koska uskon vahvasti siihen, että imetys ja sen kesto ei ole kenenkään muun arvioitavissa. Se täytyy itse miettiä.
Tutkimukset ontuvat pahasti siitä, että voitaisiin sanoa suoraan, jotta yli 6kk imetys aiheuttaa tutkitusti hampaissa virheitä.
Itse lopettamispäätökseen en ota, koska uskon vahvasti siihen, että imetys ja sen kesto ei ole kenenkään muun arvioitavissa. Se täytyy itse miettiä.
Alkuperäinen kirjoittaja Vilma76:Itse ainakin luottaisin VIIMEISIMPÄÄN ohjeistukseen eli WHO:n mukaan sinne 2 v. imetystä jos vaan onnistuu. Jos se pilaisi hampaat niin tuskinpa noin neuvottaisiin!
Lueskelin tuossa justiin lastentautien oppikirjaa (opiskelujuttuja, emmämuuten
juu, mut kyse on nyt enemmänkin siitä,mikä tuon hampaiden tuhon on aiheuttanut. jos lapsi imee tissiä vielä hampaidenpesun jälkeen niin totta kai hammaskalusto siinä kärsii aivan kuten pullo ruokituillakin.
F
fhghfhhf
Vieras
mutta imettäähän saisi vain aterioiden yhteydessä koska hampaat kestää vain sen 5-6 happohyökkäystä päivässä. varmasti menee hampaat huonoksi jos imettää aterioiden välissä.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja äiti minäkin:
Nyt on alettu panostamaan imetysohjaukseen sairaaloissa ja neuvoloissa. Tai siis tälläistä yleistä ohjeistusta yritetään virallisilta tahoilta selkeyttää, jotta saataisiin paremmin toimimaan imetysvalitus. Se on joillain tahoilla huonossa jamassa.
tarkoitin siis sitä, että kyllä voi imettää, mutta kannattaa huolehtia hampaiden harjauksesta ja että ei imetä enää hammaspesun jälkeen esim. illalla.Alkuperäinen kirjoittaja JoosepinÄiti:Alkuperäinen kirjoittaja Vilma76:Itse ainakin luottaisin VIIMEISIMPÄÄN ohjeistukseen eli WHO:n mukaan sinne 2 v. imetystä jos vaan onnistuu. Jos se pilaisi hampaat niin tuskinpa noin neuvottaisiin!
Lueskelin tuossa justiin lastentautien oppikirjaa (opiskelujuttuja, emmämuuten
juu, mut kyse on nyt enemmänkin siitä,mikä tuon hampaiden tuhon on aiheuttanut. jos lapsi imee tissiä vielä hampaidenpesun jälkeen niin totta kai hammaskalusto siinä kärsii aivan kuten pullo ruokituillakin.
tarkoitin siis sitä, että kyllä voi imettää, mutta kannattaa huolehtia hampaiden harjauksesta ja että ei imetä enää hammaspesun jälkeen esim. illalla.Alkuperäinen kirjoittaja JoosepinÄiti:
[/quote]
Tämä entinen taaperoimettäjä on täysin samaa mieltä :wave:.
H
hammashoitaja
Vieras
voi ihan hyvin olla kiilteenkehityshäiriö, niitä voi tulla jo äiti esim odotusaikana käyttää jotain lääkettä. Hampaat reakoivat herkästi sikiövaiheessa. Voi toki johtua muustakin syystä mutta tässä yksi ehdotus!
I
ihmeissään
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Neslihan:
Tämä entinen taaperoimettäjä on täysin samaa mieltä :wave:.
[/quote]
Tätä mä mietin kovasti, että pilaanko nyt vauvani hampaat. Imetän öisin, yöimetyksiä suositellaan maidontulon turvaamiseksi. Ensimmäinen hammas puhkesi just kun vauva oli 4 kk ja pian perään toinenkin. Vauva ei öisin rauhoitu muulle kuin rinnalle ja nukahtaakin rinnalle...
Ä
äiti minäkin
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä en saanut minkäänlaista imetysohjausta synnärillä, eikä siellä imetykseenkään kannustettu, kaikille tuotiin pulloja. Ja voi meitä pahoja akkoja, jotka ei haluttu tunkea vauvojamme täyteen pullomaidolla, kun rinnasta tuli ihan omasta takaa. Synnärin seinillä sit komeili julisteita imetyksestä ja imetysmyönteisyydestä. Ällöttää vieläkin tuo synnärillä vietetty aika. Ja tämä tapahtui siis armon vuonna 2007...
Että ap:lle: jatka vain imetystä, kun olet sen saanut onnistumaan. Se loppuu kyllä aikanaan. Kukaan ei kai enää rippikouluikäisiä imetä.
Heippa,
Ensinäänkin; Imetys tuskin on lapsellesi aiheuttanut tuota.
Minulla kokemusta 2,5 vuoden imetyksestä esikoisella, hampaat ovat silti siistit ja hyvävointiset. Ja täytyy myöntää, että nolottavan myöhään aloitettiin hänellä vasta hampaiden harjauskaan.. En suorastaan tiennyt silloin, missä vaiheessa pienellä hampaita pitäisi alkaa pestä... :ashamed: Mutta siis, ikää pojalla nyt 6v, hampaat hyväkuntoiset ja reiättömät pitkästä imetyksestä huolimatta.
Kuopus on nyt 1v 3kk, imee edelleen tisua. Ne 8 hammasta mitä on, ovat sievät, valkoiset ja siistit. Ei olla vielä hammaslääkärissä käyty, mutta tuskin sieltä ihmeitä löytyy. Ja hampaiden harjaus on esiasteella, eikä ihan joka iltaista.. :ashamed: Ja tosiaan yölläkin tisua saa vielä..
Söitkö muuten raskausaikana jotain lääkettä? Jotkut lääkkeethän voivat aiheuttaa lapselle noita hammasvaurioita tietyssä raskauden vaiheessa käytettyinä..
Ensinäänkin; Imetys tuskin on lapsellesi aiheuttanut tuota.
Minulla kokemusta 2,5 vuoden imetyksestä esikoisella, hampaat ovat silti siistit ja hyvävointiset. Ja täytyy myöntää, että nolottavan myöhään aloitettiin hänellä vasta hampaiden harjauskaan.. En suorastaan tiennyt silloin, missä vaiheessa pienellä hampaita pitäisi alkaa pestä... :ashamed: Mutta siis, ikää pojalla nyt 6v, hampaat hyväkuntoiset ja reiättömät pitkästä imetyksestä huolimatta.
Kuopus on nyt 1v 3kk, imee edelleen tisua. Ne 8 hammasta mitä on, ovat sievät, valkoiset ja siistit. Ei olla vielä hammaslääkärissä käyty, mutta tuskin sieltä ihmeitä löytyy. Ja hampaiden harjaus on esiasteella, eikä ihan joka iltaista.. :ashamed: Ja tosiaan yölläkin tisua saa vielä..
Söitkö muuten raskausaikana jotain lääkettä? Jotkut lääkkeethän voivat aiheuttaa lapselle noita hammasvaurioita tietyssä raskauden vaiheessa käytettyinä..
Alkuperäinen kirjoittaja äiti minäkin:
Missä sä synnytit?
Esikoinen oli eri asia (pienen syntymäpainon, veren sokeriarvojen ja keltaisuuden vuoksi sai alusta asti lisämaitoa pullosta, lääkärin ehdoton vaatimus lapsen terveyden turvaamiseksi) mutta kun sain kuopuksen tammikuussa 2006 Tyksissä, niin siellä sai tosi hyvää tietoa imetyksestä ja tutittomuudesta (tosin mä laitoin pojalle tutin silti jo synnärillä
). Sain apua oikean imetysasennon löytämisessä: hoitajat opasti kädestä pitäen laittamaan vauvan rinnalle oikein. Ja sainhan mä kaikkea tuota myös esikoisen kohdalla, mutta hänelle piti silti antaa pullomaitoa koska oli niin pieni, keltainen ja sokerinen :heart:. Kuopuksen kanssa ei noita ongelmia ollut.Jo tutustumiskäynnillä syksyllä 2003 kun odotin esikoista oli ensin reilu puolen tunnin imetysinfo, sitten kierrettiin synnytys- ja lapsivuodeosastot. Ja myös neuvolan järjestämässä perhevalmennuksessa oli paljon imetysasiaa. Eli täällä Turussa sai ainakin, ja saa edelleen, paljon tietoa imetyksestä ja synnärillä & neuvolassa apua ja tukea siihen.
Ä
äiti minäkin
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Neslihan:Alkuperäinen kirjoittaja äiti minäkin:
Missä sä synnytit?
Esikoinen oli eri asia (pienen syntymäpainon, veren sokeriarvojen ja keltaisuuden vuoksi sai alusta asti lisämaitoa pullosta, lääkärin ehdoton vaatimus lapsen terveyden turvaamiseksi) mutta kun sain kuopuksen tammikuussa 2006 Tyksissä, niin siellä sai tosi hyvää tietoa imetyksestä ja tutittomuudesta (tosin mä laitoin pojalle tutin silti jo synnärillä
Jo tutustumiskäynnillä syksyllä 2003 kun odotin esikoista oli ensin reilu puolen tunnin imetysinfo, sitten kierrettiin synnytys- ja lapsivuodeosastot. Ja myös neuvolan järjestämässä perhevalmennuksessa oli paljon imetysasiaa. Eli täällä Turussa sai ainakin, ja saa edelleen, paljon tietoa imetyksestä ja synnärillä & neuvolassa apua ja tukea siihen.
Pienessä HUS:n sairaalassa. Muualta olen kyllä saanut tukea imetykseen sitä etsittyäni, mutta tuolla synnärillä heillä ei ollut aikaa tai halua. Oli vain kamala kiire laittaa meidät kotiin.
V
vitamiineja?
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Heili Karjalasta:
http://spc.nam.fi/indox/nam/humspc.jsp?
Jos söit, täytyy sun ottaa yhteyttä niitä määräänneeseen lääkäriin ja tyehdä raportti lääkelaitokselle asiasta. Tuolla haittavaikutuksissa kun lukee vain ne, mistä joku on raportoinut, eikä muuta.
Minäkin mietin jo raskausaikana tulevaa imetystä ja sen kestoa. Mulle kerrottiin, että hammaslääkäreiden mukaan äidinmaito ei oo hampaille hyväksi puolen vuoden jälkeen. Ihmettelin ristiriitaa lastenlääkäreiden ja hammaslääkäreiden suosituksissa ja selvittelin asiaa netistä ja lääkärisiskolta. Tämän jälkeen tulin siihen tulokseen, että uskallan ilman muuta imettää lastani yli puoli vuotta, jos imetys vaan onnistuu. Nyt oon imettänyt tyttöä 5kk ja aion jatkaa edelleen.
Tässäpä muutama juttu aiheesta:
"Imetetyillä lapsilla on vähemmän reikiä hampaissa
Rintamaito sisältää bakteereja tappavia soluja, jotka voivat auttaa tuhoamaan hampaiden reikiintymistä aiheuttavia bakteereja. Pulloruokituilla lapsilla karieksen riski on lisääntynyt. Lisääntynyt riski aiheutuu siitä, että vauva nukutetaan maito-, mehu,- tai muuta hiilihydraattipitoista juomaa sisältävän pullon kanssa."
Lähteet: Loesche WJ, "Nutrition and dental decay in infants." Am J Clin Nutr 41; 423-435, 1985 Lucas, A, Cole T, "Is Breast Feeding a Likely Cause of Dental Caries in young Children?" Journal of American Dental Assoc., 1979; 98:21-23
Vielä äidinmaidosta ja hampaista
Julkaistu Karjalaisessa tammikuussa 2004
Kiitän professori Jorma Tenovuota äidinmaitoa ja hampaita koskevasta jutusta (24.1.), joka oli imetystä tukeva. Joiltain osin Tenovuon käsitykset imetyksestä kaipaavat kuitenkin korjausta.
Tenovuo esittää, että lapsen nukahtaessa rintaruokinnan aikana suuhun jäisi maitosokeripitoista äidinmaitoa. Näin voisi tapahtua, jos äidinmaito annettaisiin pullosta. Imetyksen aikana nänni venyy kitalaen pehmeään osaan saakka, jolloin maito kulkee hampaiden taakse ja lapsi nielee maidon samantien.
Tenovuo vertaa äidinmaidon laktoosipitoisuutta virvoitusjuomien sokeripitoisuuteen. Mielestäni on kyseenalaista verrata naisen upean elimistön tuottamaa lapselle elintärkeää äidinmaitoa täysin yhdentekevään viihde-elintarvikkeeseen. Äidinmaidossa on enemmän maitosokeria kuin lehmänmaidossa, koska ihmislapsi tarvitse kehitykseensä enemmän laktoosia kuin vasikka. Ihmismaidon laktoosipitoisuus on lähempänä muiden kädellisten, esim. varsin pitkään imettävien simpanssien maidon laktoosipitoisuutta.
Jo aikaisemmin mainitsemani tutkimuksen (Erickson ym. 1999) kokeessa äidinmaidossa 12 viikkoa pidetyt s. mutans -bakteerin kolonisoimat maitohampaat eivät reikiintyneet. Suussa elävät kariesbakteerit saattavat käyttäytyä eri tavalla kuin laboratoriokannat, koska suussa voi olla muitakin sokereita, mutta äidinmaidon antibakteeriset ja entsymaattiset ominaisuudet suojaavat äidinmaidossa olevaa laktoosia ja siten myös hampaita. Suomalaisessa tutkimuksessa (Alaluusua ym. 1990) ei todettu yhteyttä pitkän imetyksen ja karieksen välillä.
Lapsentahtinen imetys 2-3-vuotiaana ei välttämättä tarkoita kovin tiheää rinnalla käyntiä (kuten pienellä vauvalla) vaan 3-vuotias saattaa tisutella muutaman kerran vuorokaudessa kolautettuaan päänsä, suututtuaan isoveljelle, ollessaan väsynyt tai vain halutessaan hyvää oloa. Imetetty lapsi säätelee näin vireystilaansa. Infektion uhatessa ja sairaana rintaa tarvitaan tiheämmin. Imetyksen kaikkia tarkoituksia ei voi korvata ruualla eikä ksylitolilla.
Me homo sapiens -äidit olemme imettäneet lapsiamme muutaman vuoden ikäiseksi yötäpäivää kymmeniä tuhansia vuosia. Äidinmaidonkorvikkeiden (joita joskus todella tarvitaan) ja teollistumisen myötä on käynnistynyt ennennäkemätön imetysajan lyhentäminen. Onko meillä vähän imetetyillä parempi hammasterveys kuin esihistorian ihmisillä? Vastaus on ei. Onneksi kuitenkin hammashoito on laadukasta, ja kun hammashoitolassa kunnioitetaan kunkin äidin valitsemaa imetyksen kestoa, niin äitien usko hammashoidon tasoon säilyy.
Anu Laakkonen
Kontiolahti
Äidinmaito ei reikiinnytä hampaita
Mielipidekirjoitukset - 4. helmikuuta 2007
Julkaistu Karjalaisessa tammikuussa 2004
Karjalaisessa (21.12.2003) kerrottiin suuhygienistien hauskasta vierailusta synnytysosastolle. Hyvin tärkeän asian joukossa oli virheellistä tietoa imetyksestä sekä sen vaikutuksesta hampaiden reikiintymiseen.
Jutussa sanotaan, että "imetyksen edulliset vaikutukset on saavutettu puoleen vuoteen mennessä". Tämä ei pidä paikkaansa. Tieteellisen imetyskirjallisuuden mukaan äidinmaidon ravintoarvo ja vasta-aineiden vaikutus pysyvät tasaisena koko imetysajan, kestipä se muutaman kuukauden tai monta vuotta.
Suuhygienistien mukaan usein toistuvat imetykset vahingoittaisivat lapsen hampaiden kiillettä. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Monien tutkimustulosten mukaan äidinmaito ei ole kariogeenistä eli reikiinnyttävää. Kariesta aiheuttavat bakteerit eivät juurikaan pysty käyttämään äidinmaidon laktoosia eli maitosokeria. Uudehkossa tutkimuksessa (Erickson PR, et al.,1999) todettiin pelkän äidinmaidon vaikutuksen hampaille olevan likimain veden luokkaa. Reikiintymistä ilmeni vasta, kun äidinmaitoon sekoitettiin tavallista sokeria. Toisin sanoen äidinmaito ei reikiinnytä hampaita, vaan se muu, mitä suuhun on jäänyt. Likaisten hampaiden lisäksi suuhun tarvitaan karieksen syntymiseksi vielä streptococcus mutans -bakteeritartunta.
Lapsen hampaiden pesusta kannattaa siis huolehtia hyvin erityisesti ennen yöimetystä ja jatkaa imetystä hyvillä mielin niin kauan kuin se on äidille ja lapselle sopivaa. Pitkä imetys kehittää oikein suun aluetta ja ehkäisee siten mm. uniapneaa myöhemmällä iällä.
Jutun mukaan "imetyksen lopettamista suositellaan 8-12 kuukauden iässä". Voiko hammashuollon ammattilaisilla olla oma poikkeava imetyssuositus? Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee tieteellisen tiedon perusteella täysimetystä eli pelkkää äidinmaitoa ensimmäisen puolen vuoden ajan ja sen jälkeen imetystä muun ravinnon ohessa vähintään kaksi vuotta. Suositus koskee kaikkia maita. Suomen lastenlääkäriyhdistys on tähän asti tyytynyt suosittelemaan vuoden imetystä.
Anu Laakkonen
Kontiolahti
Tässäpä muutama juttu aiheesta:
"Imetetyillä lapsilla on vähemmän reikiä hampaissa
Rintamaito sisältää bakteereja tappavia soluja, jotka voivat auttaa tuhoamaan hampaiden reikiintymistä aiheuttavia bakteereja. Pulloruokituilla lapsilla karieksen riski on lisääntynyt. Lisääntynyt riski aiheutuu siitä, että vauva nukutetaan maito-, mehu,- tai muuta hiilihydraattipitoista juomaa sisältävän pullon kanssa."
Lähteet: Loesche WJ, "Nutrition and dental decay in infants." Am J Clin Nutr 41; 423-435, 1985 Lucas, A, Cole T, "Is Breast Feeding a Likely Cause of Dental Caries in young Children?" Journal of American Dental Assoc., 1979; 98:21-23
Vielä äidinmaidosta ja hampaista
Julkaistu Karjalaisessa tammikuussa 2004
Kiitän professori Jorma Tenovuota äidinmaitoa ja hampaita koskevasta jutusta (24.1.), joka oli imetystä tukeva. Joiltain osin Tenovuon käsitykset imetyksestä kaipaavat kuitenkin korjausta.
Tenovuo esittää, että lapsen nukahtaessa rintaruokinnan aikana suuhun jäisi maitosokeripitoista äidinmaitoa. Näin voisi tapahtua, jos äidinmaito annettaisiin pullosta. Imetyksen aikana nänni venyy kitalaen pehmeään osaan saakka, jolloin maito kulkee hampaiden taakse ja lapsi nielee maidon samantien.
Tenovuo vertaa äidinmaidon laktoosipitoisuutta virvoitusjuomien sokeripitoisuuteen. Mielestäni on kyseenalaista verrata naisen upean elimistön tuottamaa lapselle elintärkeää äidinmaitoa täysin yhdentekevään viihde-elintarvikkeeseen. Äidinmaidossa on enemmän maitosokeria kuin lehmänmaidossa, koska ihmislapsi tarvitse kehitykseensä enemmän laktoosia kuin vasikka. Ihmismaidon laktoosipitoisuus on lähempänä muiden kädellisten, esim. varsin pitkään imettävien simpanssien maidon laktoosipitoisuutta.
Jo aikaisemmin mainitsemani tutkimuksen (Erickson ym. 1999) kokeessa äidinmaidossa 12 viikkoa pidetyt s. mutans -bakteerin kolonisoimat maitohampaat eivät reikiintyneet. Suussa elävät kariesbakteerit saattavat käyttäytyä eri tavalla kuin laboratoriokannat, koska suussa voi olla muitakin sokereita, mutta äidinmaidon antibakteeriset ja entsymaattiset ominaisuudet suojaavat äidinmaidossa olevaa laktoosia ja siten myös hampaita. Suomalaisessa tutkimuksessa (Alaluusua ym. 1990) ei todettu yhteyttä pitkän imetyksen ja karieksen välillä.
Lapsentahtinen imetys 2-3-vuotiaana ei välttämättä tarkoita kovin tiheää rinnalla käyntiä (kuten pienellä vauvalla) vaan 3-vuotias saattaa tisutella muutaman kerran vuorokaudessa kolautettuaan päänsä, suututtuaan isoveljelle, ollessaan väsynyt tai vain halutessaan hyvää oloa. Imetetty lapsi säätelee näin vireystilaansa. Infektion uhatessa ja sairaana rintaa tarvitaan tiheämmin. Imetyksen kaikkia tarkoituksia ei voi korvata ruualla eikä ksylitolilla.
Me homo sapiens -äidit olemme imettäneet lapsiamme muutaman vuoden ikäiseksi yötäpäivää kymmeniä tuhansia vuosia. Äidinmaidonkorvikkeiden (joita joskus todella tarvitaan) ja teollistumisen myötä on käynnistynyt ennennäkemätön imetysajan lyhentäminen. Onko meillä vähän imetetyillä parempi hammasterveys kuin esihistorian ihmisillä? Vastaus on ei. Onneksi kuitenkin hammashoito on laadukasta, ja kun hammashoitolassa kunnioitetaan kunkin äidin valitsemaa imetyksen kestoa, niin äitien usko hammashoidon tasoon säilyy.
Anu Laakkonen
Kontiolahti
Äidinmaito ei reikiinnytä hampaita
Mielipidekirjoitukset - 4. helmikuuta 2007
Julkaistu Karjalaisessa tammikuussa 2004
Karjalaisessa (21.12.2003) kerrottiin suuhygienistien hauskasta vierailusta synnytysosastolle. Hyvin tärkeän asian joukossa oli virheellistä tietoa imetyksestä sekä sen vaikutuksesta hampaiden reikiintymiseen.
Jutussa sanotaan, että "imetyksen edulliset vaikutukset on saavutettu puoleen vuoteen mennessä". Tämä ei pidä paikkaansa. Tieteellisen imetyskirjallisuuden mukaan äidinmaidon ravintoarvo ja vasta-aineiden vaikutus pysyvät tasaisena koko imetysajan, kestipä se muutaman kuukauden tai monta vuotta.
Suuhygienistien mukaan usein toistuvat imetykset vahingoittaisivat lapsen hampaiden kiillettä. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Monien tutkimustulosten mukaan äidinmaito ei ole kariogeenistä eli reikiinnyttävää. Kariesta aiheuttavat bakteerit eivät juurikaan pysty käyttämään äidinmaidon laktoosia eli maitosokeria. Uudehkossa tutkimuksessa (Erickson PR, et al.,1999) todettiin pelkän äidinmaidon vaikutuksen hampaille olevan likimain veden luokkaa. Reikiintymistä ilmeni vasta, kun äidinmaitoon sekoitettiin tavallista sokeria. Toisin sanoen äidinmaito ei reikiinnytä hampaita, vaan se muu, mitä suuhun on jäänyt. Likaisten hampaiden lisäksi suuhun tarvitaan karieksen syntymiseksi vielä streptococcus mutans -bakteeritartunta.
Lapsen hampaiden pesusta kannattaa siis huolehtia hyvin erityisesti ennen yöimetystä ja jatkaa imetystä hyvillä mielin niin kauan kuin se on äidille ja lapselle sopivaa. Pitkä imetys kehittää oikein suun aluetta ja ehkäisee siten mm. uniapneaa myöhemmällä iällä.
Jutun mukaan "imetyksen lopettamista suositellaan 8-12 kuukauden iässä". Voiko hammashuollon ammattilaisilla olla oma poikkeava imetyssuositus? Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee tieteellisen tiedon perusteella täysimetystä eli pelkkää äidinmaitoa ensimmäisen puolen vuoden ajan ja sen jälkeen imetystä muun ravinnon ohessa vähintään kaksi vuotta. Suositus koskee kaikkia maita. Suomen lastenlääkäriyhdistys on tähän asti tyytynyt suosittelemaan vuoden imetystä.
Anu Laakkonen
Kontiolahti
T
tyhmä lääkäri
Vieras
P
PahaSilmä
Vieras
Meneppäs yksityiselle hammaslääkärille. Jollekin hyvälle. Itse käyn yksityisellä ja saan paljon paljon parempaa hoitoa, kuin mitä kunnallisella saa.
Olen kokenut tuon saman :hug: :hug: :hug: Minä imetin melkein 2-v asti ja sain hammaslääkäreiltä ihmetystä, valitusta, valistusta..kuinka imettäminen aiheuttanut reikiä. tytöllä reikiintyy ylähampaat. Kaksi kertaa on korjattu nukutuksessa sairaalassa hampaita, osa on jouduttu poistamaan Sairaalassa ovat sitä mieltä että hampaissa on jokin kehityshäiriö. Nyt tyttö 4-v ja edelleen tulee reikiä. Eli ei imetys niitä reikiä tehnyt. Makeat on karsittu pois lähes kokonaan (joskus jäätelöä/kahvileipää), hampaita pestään 2* päivässä, xylitol on käytössä, ei syö pieniä välipaloja koko aikaa.Tyttö on päiväkodissa joen säännöllinen ruokailu on. Samallalailla ja jopa paremmin hoidan tytön hampaita kuin kolmen aikaisemman lapsen. Kolmella aikaisemmalla ei ole ollut tälläistä ongelmaa Eli uskon että kyseessä on kehityshäiriö/perinnölliset tekijät.
Älytöntä tuollainen hammaslääkäreiden syyllistäminen.
Sairaalan hammaslääkäri sanoi että jos haluan jatkaa imetystä (tyttö oli silloin noin 1-v) niin voin vaikka imetys kerran jälkeen aina juottaa vettä tytölle että suu puhdistuu.
Älytöntä tuollainen hammaslääkäreiden syyllistäminen.
Sairaalan hammaslääkäri sanoi että jos haluan jatkaa imetystä (tyttö oli silloin noin 1-v) niin voin vaikka imetys kerran jälkeen aina juottaa vettä tytölle että suu puhdistuu.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Neslihan:
Tämä entinen taaperoimettäjä on täysin samaa mieltä :wave:.
[/quote]
Jep. Yösyönnit voi tosiaan unohtaa. Ton ikäinen pärjää hyvin ilman yöruokaa. Tosi harmillinen juttu. Luulisi hammaslääkärinkin tietävän, että toisilla ihmisillä hammasluu kestää paremmin reikiintymättä kuin toisilla. Toisille tulee reikiä vaikka miten harjais ja toisille taas ei vaikka jättäis harjaamatta.
t. yksi joka imetti 1,5v.
No fakta tietoa mulla ei ole mut tuskin imetys on tota aiheuttanut. Mulla on ollut 3 reiän alkua koko elinaikanani, hampaat ei o tarvinu oikomista tms ja mä olen luopunut tissistä 3v ikäsenä.
Mulle on ainakin neuvolassa kehotettu jatkamaan imetystä vielä jos siltä tuntuu vaikka tyttö on yli 1v. Ja onneks olen jatkanut ku tyttö tekee vähän väliä ruokalakkoja.
Mulle on ainakin neuvolassa kehotettu jatkamaan imetystä vielä jos siltä tuntuu vaikka tyttö on yli 1v. Ja onneks olen jatkanut ku tyttö tekee vähän väliä ruokalakkoja.
V
vieras
Vieras
Katziinalla oli hyvät tiedot! Kopsaapa tuosta ja ota mukaan ens kerralla sinne hammaslääkäriin. Varmistat että lähdemerkinnät näkyy, niin sulla on esittää päinvastaista dokumenttia.
Välillä nuo hammaslääkärit kuvittelee vähän liikoja. Mulle itelleni imetys aiheutti reikiä hampaisiin. Odotusaikana kävin rutiinitarkastuksessa eikä reikiä ollut. Kun lapsi oli 1,5v. kävin yksityisellä paikkauttamassa kaksi reikää. Kovan saarnan piti että joka vuosi pitäisi käydä tarkastuksessa. Haloo! Jotkut sentään ei käy kymmeneen vuoteen hammaslääkärissä...
Välillä nuo hammaslääkärit kuvittelee vähän liikoja. Mulle itelleni imetys aiheutti reikiä hampaisiin. Odotusaikana kävin rutiinitarkastuksessa eikä reikiä ollut. Kun lapsi oli 1,5v. kävin yksityisellä paikkauttamassa kaksi reikää. Kovan saarnan piti että joka vuosi pitäisi käydä tarkastuksessa. Haloo! Jotkut sentään ei käy kymmeneen vuoteen hammaslääkärissä...
P
PahaSilmä
Vieras
Oikeasti yksityisillä ei ole varaa valittaa asiakkaille, siksi siellä on paljon mukavampaa käydä.