Itkitkö synnytyksessä kivusta?

En

 

Siinä vaiheeessa tuli itku viimesimmässä synnytyksessä , kun lääkäri tutki kohdunsuun tilannetta ja venytteli kohdun suuta sormin (kohdun suu niin taaksepäin kallistunu, ett sinne vaikea päästä käsiksi) . Synnytyksen jälkeen itku pääs, kun istukka piti irrottaa käsin.

Näin mullakin ja monen tunnin (ainakin tuntui) ronkkimisen ja ultraamisen ja muun istukan irrottamisyrityksen jälkeen jouduin kaavintaan ja sit heräämössä katetroitiin niin sit kyyneleet valu kivusta ja kunnolla.

 

kyllä, ja huusin |O ja mies hyssytteli että ole hiljempaa |O |O

 

En

 

En.

 

En, olin niin kipeä, etten tajunnut maailman menosta enää mitään.

 

pelosta pikemminkin

 

Toka synnytyksessä itkin =)

 

En

 

Kyllä keskimmäisen käynnistetyssä synnytyksessä, muissa en.

 

En

 

En ..itkin väsymystä kun valvoin melkein 3vrk

 

en itkenyt enkä huutanut

 

kyllä itkin yhdessä vaiheessa kuopusta synnyttäessa kun se kipu oli jotain ihan hirveetä! ja oksensinkin 2 kertaa. se kipu on yksi syy siihen, miks en voi ajatella meille lisää lapsia kun sain sellasen synnytyspelon.

 

En. Oksensin ja huusin vain. :saint:

 

En itkeny,enkä huutanu,mutta pari ärräpäätä saattoi suupielestä sihahtaa...

 

en.Mä en pysty itkeen, ja se on oikeesti tosi vaikeeta.

 

kyllä, ja väsymyksestä, ja stressistä

sama täällä! mutta en itse kivusta...enemmänkin se väsymys

 

En itkenyt.
Synnytyksen jälkeen kylläkin onnesta =)

 

En koska ei sattunut ollenkaan :saint:

 

En itkenyt, en huutanut, en kiroillut, tms.
Koska ei juurikaan sattunut =)

 

Kai se kipu oli niin järkyttävää ja siinä keskittyi niin täydellisesti homman loppuun saattamiseen ettei tullut itkut mieleenkää. Ihmeellistä kyllä kun vertaa johonkin muuhun kipuun niin kyllä itku tulee herkemmin.

 

En, tosin kaks ekaa synnytystä oli niin nopeita, ettei kipu ehtinyt tuntua pahana kauhean kauaa. Kolmas synnytys taas oli ponnistusta lukuunottamatta täysin kivuton. Mä oon vissiin joku luonnonoikku

 

Huusin mutta en itkeny ite synnytyksessä, ambulanssissa itkin supistusten takia..matka oli tolkuttoman pitkä ja tiessä kuoppia ja möykkyjä... |O

 

En synnyttäessä, mutta loppu parsinnan aikana muistaakseni. Se oli kamalinta koko synnytyksessä..