Isovanhempien taloudellinen tuki (äiti kotona keskusteluiden innoittamana)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Eikö tänne uskalla vastata kukaan sellanen, joka saa hoitoapua (melkein) aina tarvittaessa ja jonka omat vanhemmat tai puolison vanhemmat kyllä ostavat tarvittaessa vaatteita tai muuta tavaraa?

Mun oma isä antaa lapsille aina rahaa lahjaksi ja myös mulle itselleni. Hän aina sanoo, että kun ei osaa ostaa mitään, niin voidaan sitten itse ostaa mitä millonkin tarvitaan.
Molempien vanhemmat ovat auttaneet myös isompien lastentarvikkeiden hankinnassa, kuten vaunuissa.

Mä en ainakaan yhtään häpeile sitä myöntää!

Te, joilla ei oo hoitoapua, ette varmaan myöskään ikinä käy missään ilman lapsia?

Kyllä meillä ainakin molempien vanhemmat ottavat mielellään lapsenlapsiaan hoitoon!

Ja mitäs jos jollain ei oo mahdollisuutta hommata muuten omaa kämppää, kuin että joku takaa lainan? Silloinko pitää sitten tyytyä asuun jossain pienessä vuokrakämpässä koko ikänsä? Eihän se lainantakaus sitä meinaa, että ne maksaa sen lainan. Itse se maksetaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kahden lapsen äiti vm. -87;22924808:
Eikö tänne uskalla vastata kukaan sellanen, joka saa hoitoapua (melkein) aina tarvittaessa ja jonka omat vanhemmat tai puolison vanhemmat kyllä ostavat tarvittaessa vaatteita tai muuta tavaraa?

Mun oma isä antaa lapsille aina rahaa lahjaksi ja myös mulle itselleni. Hän aina sanoo, että kun ei osaa ostaa mitään, niin voidaan sitten itse ostaa mitä millonkin tarvitaan.
Molempien vanhemmat ovat auttaneet myös isompien lastentarvikkeiden hankinnassa, kuten vaunuissa.

Mä en ainakaan yhtään häpeile sitä myöntää!

Te, joilla ei oo hoitoapua, ette varmaan myöskään ikinä käy missään ilman lapsia?

Kyllä meillä ainakin molempien vanhemmat ottavat mielellään lapsenlapsiaan hoitoon!

Ja mitäs jos jollain ei oo mahdollisuutta hommata muuten omaa kämppää, kuin että joku takaa lainan? Silloinko pitää sitten tyytyä asuun jossain pienessä vuokrakämpässä koko ikänsä? Eihän se lainantakaus sitä meinaa, että ne maksaa sen lainan. Itse se maksetaan.

Asunto ollaan saatu ostettua ilman takaajia. Asutaan eri maassa kuin vanhempani ja sen tiedän kyllä ettei isäni ikinä takaisi kenellekään mitään (kerran sen teki ja silloin meinasi käydä köpelösti...), eli sama asuinmaakaan ei olisi tuohon auttanut.

Vaikkei isovanhempia eikä muita sukulaisia olekaan käytössä on hoitoapu järjestetty muuten. Päiväkoti (vuorotyöläisiä ollaan joten arkivapaitakin löytyy), kaveriperheiden kanssa ollaan jeesailtu toisiamme ja sitten ihan palkattuja lastenhoitajia on käytetty. Vajaa vuosi sitten meille ilmoittautui "varamummo" joka myös on välillä auttanut lasten kanssa. Lisäksi kun nuo isommat lapset on erityislapsia saatiin kunnalta lupa palkata meille lastenhoitaja 10h/kk, koskien siis isompia lapsia muttei vauvaa. Eli näillä eväin ollaan mielestäni saatu ihan kivastikin sitä omaa vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia käydä jossain ilman lapsia. =)
 
Kaikki lähtee aina olettamuksesta, että isovanhemmat ensinnäkin löytyy, toisekseen että ovat terveitä ja asuvat Suomessa ja kolmanneksi ovat vielä kiinnostuneita lastenlapsistaan ja muutenkin normaaleja ja välittäviä ihmisiä. Sen taloudellisen 'turvan' on voinut saada esim. sillä tavalla, ettei ole enää vanhempia elossa. Onko se kadehdittavaa onkin asia erikseen.
 
No me ei oikeastaan käydä missään yhdessä ilman lasta. Mutta kun hän on ainoa, ei se yleensä tuota ongelmia tai hankaluuksia. Toki parisuhdetta pitäisi huoltaa, mutta ei tulisi mieleenkään esim. lähteä lomamatkalle ja jättää lasta hoitoon. Tietysti mielipide voisi olla eri, jos olisi oikein läheinen mummo hoitajana, mutta kun sitä ei ole tarjolla, ei ole tarvettakaan.
 
Me emme saa mitään taloudellista tukea isovanhemmilta. Jouluna saamme äidiltäni n. 200e ja miehen vanhemmilta saman summan lasten lahjoihin (tai jos haluamme käyttää ne perheen muihin menoihin). Synttärilahjoiksi yleensä itse kudottuja sukkia, lapasia etc.
Lapset ovat siis 8,11 ja 13v.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kahden lapsen äiti vm. -87;22924808:
Eikö tänne uskalla vastata kukaan sellanen, joka saa hoitoapua (melkein) aina tarvittaessa ja jonka omat vanhemmat tai puolison vanhemmat kyllä ostavat tarvittaessa vaatteita tai muuta tavaraa?

Mun oma isä antaa lapsille aina rahaa lahjaksi ja myös mulle itselleni. Hän aina sanoo, että kun ei osaa ostaa mitään, niin voidaan sitten itse ostaa mitä millonkin tarvitaan.
Molempien vanhemmat ovat auttaneet myös isompien lastentarvikkeiden hankinnassa, kuten vaunuissa.

Mä en ainakaan yhtään häpeile sitä myöntää!

Te, joilla ei oo hoitoapua, ette varmaan myöskään ikinä käy missään ilman lapsia?

Kyllä meillä ainakin molempien vanhemmat ottavat mielellään lapsenlapsiaan hoitoon!

Ja mitäs jos jollain ei oo mahdollisuutta hommata muuten omaa kämppää, kuin että joku takaa lainan? Silloinko pitää sitten tyytyä asuun jossain pienessä vuokrakämpässä koko ikänsä? Eihän se lainantakaus sitä meinaa, että ne maksaa sen lainan. Itse se maksetaan.

Huomaa että olet vielä kovin nuori ja et juuri elämää nähnyt ;)
Sinusta ei voi olla parisuhdetta ja elämää jos mummot ja vaarit ei asu naapurissa jotka ruokkii vaatettaa ja hoitaa sinun lapsesi jotta itse pääset liitelemään missä huvittaa.
Sinä olet varmaan niitä ihmisiä ketkä ei voi yksinkertaisesti tajuta että kaikilla ei ole niitä mummoja ja vaareja siinä kenelle ne muksut laitetaan kun kaverit pyytää mukaan iltaa viettämään.Ei pahalla mutta kuulostata juuri siltä että sinun pikku maailmasi romahtaisi jos sinun lapsillasi ei olisi sitä hoitoapua 5minuutin sisällä kun sinä tarvit vapaata.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kahden lapsen äiti vm. -87;22924808:
Te, joilla ei oo hoitoapua, ette varmaan myöskään ikinä käy missään ilman lapsia?

Mitäs luulisit....? Jos ei kerran ole hoitoapua (ja jos lapset vielä pieniä) niin miten sitä minnekään ilman lapsia menisi.

Hoitoapua voi onneksi saada muiltakin kuin isovanhemmilta, ja itse kukin meistä voi sitä ystävilleen tarjota & mahdollistaa sen että myös ilman isovanhempien apua olevat pariskunnat pääsevät joskus johonkin.

Meillä menee homma muuten suht samaan tapaan kuin teillä, isovanhempien avun suhteen (lainaa eivät tosin vielä ole tulleet takaamaan, mutta sekin voi olla edessä kunhan valmistun). Ikää mulla tosin on 11 v enemmän kuin sinulla :)
 
Ehkä nykyään hoitoapu on siksi niin tärkeää, että joka paikassa toitotetaan parisuhteen oman ajan tärkeyttä. Edelisen polven kasvattaja totesi hyvin, että ei ollut apua meilläkään mutta ei mitään yhteistä aikaa haikailtukaan vaan elämä oli tässä ja nyt, lasten kanssa.

Pahimmillaan yhteinen aika on pakoa arjesta, aika jota ilman ei selviä. Sen nyt tietää millä tolalla onni on siinä vaiheessa. Parhaimmillaan täydentää arkea ja antaa kaikille lisää virtaa.
 
Me saadaan hoitoapua AINA kun sitä tarvitaan. Mun vanhemmat ostaa meidän lapsille vaikka mitä. Nyt viimeksi osti rattaat ja talvihaalarin. Keneltä se on pois, jos mun vanhemmat haluaa jotain ostaa?
Mun isä sano, että mielummin ostaa meille mitä tarvitaan, kun säästelee rahojaan tilillä.
Iso perintöverohan niitä pitää sit joskus maksaa.
Ja mulle on aina opetettu, että jos on tiukkaa niin apua saa, ja pitää pyytää.
Mutta, kyllä mekin ihan omilla rahoilla pärjätään.
 
Ei pyydetä mun eikä miehen vanhemmilta, mutta he haluavat antaa lahjoja ja ostaa vaatteita lapsenlapsilleen ja viedä lapsiaan perheineen matkoille jne.

Kun tilanne on se, että on koko elämänsä edennyt urallaan ja kerännyt palkankorotuksia, saanut asuntolainat maksettua siinä sivussa jne, ja sitten oma lapsetkin ovat muuttaneet omilleen, ettei perheen kulutkaan enää ole yhtä suuret kuin ennen, niin sitä helposti ajautuu tilanteeseen, ettei oikein tiedä, miten saisi rahansa käytettyä. Meidän molempien vanhemmilla tilanne on juuri tämä. He matkustelevat ja harrastavat tietenkin niin paljon kuin haluavat, mutta kyllä heillä kaikilla tuntuu tulevan melkoista sisältöä elämään siitä, että saa ilahduttaa omia lapsenlapsia ja lapsia, joten en ymmärrä, miksi meidän pitäisi kieltää heitä maksamasta yhteisiä lomia tai ostamasta tarvikkeita lapsillemme.

Tyhmäähän se vain olisi sitä mammonaa tilille kerätä, että sitten joskus saadaan maksaa koko potista perintöverot valtiolle.
 
Meillä isovanhemmat ovat antaneet noin muutaman satasen vuodessa, lähinnä joululahjana yms. kun eivät muita lahjoja pahemmin osta. Joskus ostavat lapselle jonkun kirjan tai lelun, yleensä kylläkin isovanhemmilla käytettäväksi. Ovat ostaneet vähän esim. sisävaatteit, muttei mitään suurempia. Niitäkin usein kirpparilta hankittuna. Kengät, haalarit yms on ostettu itse, samoin sukset, muskarit, ylimääräiset rokotukset, vakuutukset, vakuutusten yli jääneet sairaskulut (joita on tullut aika paljon) jne. Joskus maksavat lounaan, jos käydään kaupungilla.

Hoitoapua kyllä saadaan ja toisilla isovanhemmilla usein käydessämme saamme aina ruoan ja usein vielä kotiin viemisiksikin. Tokihan siitäkin on jotain hyötyä, mutta ei voi sanoa, että isovanhempien taloudellisella tuella olisi kovin suurta merkitystä taloudellemme.
 
Vielä jatkoa asumisista: Opiskelut ollaan itse rahoitettu, silloin jotain pientä sain silloin tällöin, mutta ihan satasia/vuosi. Asumiseen ei ole sen kummempaa tukea saanut, vuokrat on maksettu itse ja Kelan asumislisästä ja asuttu halvassa soluasunnossa (tai niin halvassa kuin nyt isossa kaupungissa on), asuntolainoja ei ole taattu tms. Eli aika pientä tukea on saanut, vaikka ovat toki tukeneet sen vähän mitä ovat voineet.
 

Yhteistyössä