isovanhempien alkoholinkäyttö

[Ompukka]

Onkohan muilla samanlaista ongelmaa kuin meillä, eli lapsen isovanhempien alkoholinkäyttö, tai oikeastaan tarkemmin ottaen mummon? Itselleni on ollut kova pettymys että äitini on niin koukussa alkoholiin että edes lapsenlapsi ei saanut lopettamaan. Itse hän ei tietenkään myönnä että mitään ongelmaa onkaan, hoitaahan hän työnsä edelleen mallikkaasti. Harmittaa vaan kuulla puhelimessa että taas on arki-iltana otettu olutta reippaammin vaikka hän luulee tietenkin etten huomaa mitään.
Rakastan äitiäni enkä halua loukata häntä enkä pilata yhteisiä hetkiä lapsenlapen kanssa riitelemällä asiasta, mutta samalla sydäntä raastaa kun en tee mitään. Mutta toisaalta mitä voisinkaan tehdä? Ei alkoholisti lopeta ennenkuin itse haluaa. Olen koettanut asiasta puhua suoraan jolloin kuunteli kyllä, mutta ei avautunut miksi juo. Lupasi yrittää vähentää mutta ei ole puhunut asiasta sen jälkeen. Puhumattomuus ei herätä luottamusta siitä että olisi vähentänyt tai lopettanut kuten lupasi. Ja ennen puhuimme kaikesta, voi kuinka kaipaankaan niitä aikoja. Sanoin tuolloin kun juomisesta oli puhe, että lastani en anna hänen hoitoonsa niin etten minä tai lapsen isä ole paikalla. En yksinkertaisesti voi luottaa häneen tällä hetkellä niin paljoa. Ei hän tietenkään tahallaan lasta vahingoittaisi, mutta mitä tahansa voisi sattua. Enkä halua lapselle muistoja huppelissa olevasta mummosta.
Olo on neuvoton, mitä pitäisi tehdä?

 

[Sudenmarja]

Vähän samaa olen minäkin miettinyt, tosin lapsi on vasta tulossa.

Meillä nimittäin appivanhemmat ovat viikonloppujuopotteluun taipuvaisia, ja joskus karkaa mopo käsistä, esimerkiksi viime jouluna olivat ympäripäissään Hoitavat kyllä työnsä jne eivätkä käsittääkseni ota huikkaa arkisin, eli tilanne ei ole aivan katastrofaalinen. He asuvat lähellä ja siellä olisi muuten lapselle hyvä hoitopaikka, jos vain pullonkorkki pysyy kiinni :/

Mieheni siskon lapset ovat kyllä siellä usein hoidossa, ja mies sanoo etteivät ne silloin juo kun sisko ei sulattaisi sitä lainkaan. En sitten tiedä miten homma hoituu, on kai pakko jossain vaiheessa käydä "mites toi teidän vanhempien dokaaminen ja lastenlasten hoito on järjestetty"-keskustelu miehen siskon kanssa. Tai ehkä on parempi jos mies hoitaa sen, en tunne hänen siskoaan kovin hyvin emmekä ole paljon tekemisissä.

Omille vanhemmilleni voisin suoraan sanella ehdot, appivanhempien kanssa on vähän vaikea ottaa puheeksi heidän alkoholinkäyttöään kritisoinnista puhumattakaan.

 

[mami]

Aika monella on tämä sama ongelma. Siitä ei vaan puhuta. Kissaa ei nosteta pöydälle , koska on kyse ns. paremmista perheistä.. ainakin noin näkyvästi.
Minä olin aika suora eli ilmoitin, että jos joskus nään heidät lapsen hoidossa ollessa juovan, huomaan että ovat nauttineet tms. eivät saa lasta enää ikinä hoitoon ja vierailutkin vähenevät isolla kädellä.
Älä vie lapsia sinne jos ei korkki pysy kiinni. Se tuntuu pahalta, mutta on lapsesi turvallisuuden tae.

Voin tämä sanoa hyvillä mielin sillä meillä ei juuri kotosalla juoda..ENÄÄ!

Eli aina on toinen vanhemmista ihan selvänä ja se joka on viihteellä jatkaa matkaansa omiin menoihinsa ennen kuin tulee liikaa huppeliin.
Yöksi jäädään joko jonnekin tai tullaan hyvin hiljoksiin kotiin.
Tämän tein todella selväksi miehellenikin (seuraavana pvnä) , kun tuli kerran kotiin rähinäviinaa juoneena. (nopeasti hänet nukkumaan ilman tappelua)
Minä muistan liian hyvin muksuajasta negatiivisena humalaiset vanhemmat , tappelut ja sen turvattomuuden vaikka meitä olikin useampi.
En siis ole mistään "sossuperheestä"

mutta summasummarum.. Alkoholi ja lapset eivät sovi yhteen vaikka sitä kuinka selittelisi!

 

[juuri noin!]

Edellisellä kirjoittajalla täyttä asiaa, eli lapsi ja alkoholi eivät sovi samaan talouteen. Mitä, jos jotain kävisi?

Meillä vielä esikoisen odotusaikana anoppi kulutti viinaa railakkaasti ja vannoin, etten koskaan anna heille lasta hoitoon. Anoppi kuitenkin teki jo vähän ennen lapsen syntymää täyskäännöksen muutenkin, eli lopetti alkoholinkäytön kokonaan ja aloitti lisäksi uuden ruokavalion. Käymme heillä paljonkin kylässä, mutta hän ei ole pyytänyt/emme ole halunneet jättää lasta hänen hoitoonsa, joten sitä puolta ei ole tarvinnut ajatella. Tarvittaessa lapsen toiset isovanhemmat voivat hoitaa häntä lyhyitä aikoja. Toki runsas alkoholinkäyttö on jättänyt jälkensä anoppiin (psyyke pelaa vähän hitaasti), mutta pärjää työelämässä ja muutenkin on nykyisellään ihan mukavaa seuraa.

Meillä kun vielä anopin vanhemmatkin ovat lapsenhoitoiässä eli vasta eläköityneet, niin heille sitten taas ei lasta välttämättä voi aina viedä. Jos on sovittukin, että mennään kylään, niin täytyy aina ensin soittaa, että onhan isopappa selvin päin. Minä en vie pientä lasta katsomaan kännisiä, enkä sitten kahta, kun kakkonen asioista jotain ymmärtää. Tosi pienikin lapsi aistii, että tuttu aikuinen on maistissa jotenkin erilainen ja mahdollisesti pelottava.

Myöskään meillä ei kotona oteta viinilasillista enempää. Jos toinen on menossa viihteelle, hän lähtee sinne ennen lapsen nukkumaanmenoa, sanoo heihe, ja palaa yöllä hiljaksiin kotiin. Tämä on periaate, millä meillä eletään, ja tätä noudatan myös, jos annan lasta jollekulle hoitoon. Muuten hoidan mieluummin itse. Totta kai harmittaisi, jos suhde isovanhempiin jäisi huonoksi alkoholin takia, mutta sille ei voi mitään kukaan muu kuin asianomainen aikuinen alkoholisti itse.

 

[vela.]

Niin. Isovanhemmat ovat jo omansa aikuisiksi kasvattaneet. Ei heillä ole enää mitään kasvatusvastuuta kenestäkään. He ovat kenties pitäneet pullon poissa omien lastensa kasvuajan ja nyt heille on koittanut vapaus. Vapaus tehdä omalla elämällään mitä haluavat, kun ei ole enää niitä omia lapsia kotona. Suotakoon heille se. Kyllä tekin pääsette alkoholin ja oman elämän makuun, kunhan olette ensin kasvattaneet lapsenne aikuisiksi.
Haluavatko isovanhemmat edes lapsenvahdeiksi enää? Te tietenkin haluaisitte että olisi se helppo ja ilmainen lapsenhoitopalvelu käytettävissä jatkuvasti. Mutta näin se ei vain elämässä mene. Jokainen vanhempi vastaa lapsistaan itse, ihan aikuisiksi asti.
Jos isovanhemmat haluavat lasta tavata, he varmasti itsekin tietävät että lasten seurassa ollaan selvinpäin. Heillä on kuitenkin oikeus valita milloin he ovat lapsenhoitotuulella vapaallaan ja milloin taas haluavat viettää sen omalla tavallaan vaikka kuinka ympäripäissään.

 

[alkoholistin tytär]

Isäni eli lasten pappa on alkoholisti. Jos teilläkin oikeasti isovanhempi on alkoholisti, en ymmärrä minkä pinkkien lasien läpi katsotte tilannetta? Alkoholismi on sairaus, vaikkakin itse aiheutettu. Ei siitä paranne mikään lapsenlapsen syntymä. On naiivia edes toivoa sellaista. Vaikka alkoholismi on sairaus, siitä voi parantua, mutta se lähtee vain ihmisestä itsestään. Usein alkoholi vain on tärkeämpää kuin mikään muu, eikä sitä mikään lapsen syntymä muuta, vaikka halua muuttua olisikin. Isäni mielestä pieni huppeli ei tietenkään lapsenhoitoa haittaa, silloin hän on erityisen leikkisä, mutta minä olen äiti ja päätän.

Itselleni ei tule mieleenkään viedä lasta hoitoon isälleni, vaikka isä olisi selvin päin. Ei ikinä tiedä, milloin iskee "syy" juoda. Isäni ei ole myöskään tervetullut meille kylään humalassa. Ei edes krapulassa. Hän tietää tämän. Olemme hyvissä väleissä. Kun isä on tulossa kylään, soitan hänelle edellisenä päivänä, kuulen heti äänestä onko juonut. Sanon, että olen iloinen että hän on selvin päin ja että on kiva että hän tule huomenna. Nykyään ei edes yritä tulla kännissä. Esikon vauva-aikana en osannut vetää rajaa, ja kauan odotetut 1-v synttärit menivät pilalle kun isäni sdaapui paikalle kännissä. Häntä jännitti niin paljon muiden vieraiden tapaaminen, että pakkohan se oli ollut juoda. Nykyään osaan vetää rajat. Tietenkin olen surullinen, etten voi ikinä pyytää apua isältäni, mutta hän on itse valintansa tehnyt. Ei tule lapsille muistoja papan kanssa kalastmisesta tai mökkireissuista.

 

[Sudenmarja]

Niin. Isovanhemmat ovat jo omansa aikuisiksi kasvattaneet. Ei heillä ole enää mitään kasvatusvastuuta kenestäkään. He ovat kenties pitäneet pullon poissa omien lastensa kasvuajan ja nyt heille on koittanut vapaus. Vapaus tehdä omalla elämällään mitä haluavat, kun ei ole enää niitä omia lapsia kotona. Suotakoon heille se. Kyllä tekin pääsette alkoholin ja oman elämän makuun, kunhan olette ensin kasvattaneet lapsenne aikuisiksi.

Juu, kyllähän heillä on oikeus vaikka juoda itsensä hengiltä, toki. Mutta tietenkään en vie lastani humalassa olevan hoitoon, senkin pitäisi olla itsestäänselvää. Toivottavasti minä en koskaan pääse "alkoholin ja oman elämän makuun" niin hyvin, että olen jouluna ympärikännissä kiusaantuneiden sukulaisten ja hämmentyneiden lastenlasten seurassa...

Haluavatko isovanhemmat edes lapsenvahdeiksi enää? Te tietenkin haluaisitte että olisi se helppo ja ilmainen lapsenhoitopalvelu käytettävissä jatkuvasti. Mutta näin se ei vain elämässä mene. Jokainen vanhempi vastaa lapsistaan itse, ihan aikuisiksi asti.

Kyllä ainakin meillä isovanhemmat haluavat lapsenvahdeiksi. En kai minä nyt kenellekään väkisin työnnä lastani hoitoon. Lisäksi haluaisin, että lapsillani olisi läheiset suhteet myös isovanhempiinsa niinkuin itselläni on ollut.

Jos isovanhemmat haluavat lasta tavata, he varmasti itsekin tietävät että lasten seurassa ollaan selvinpäin. Heillä on kuitenkin oikeus valita milloin he ovat lapsenhoitotuulella vapaallaan ja milloin taas haluavat viettää sen omalla tavallaan vaikka kuinka ympäripäissään.

Joopa joo, viime joulusta päätellen appiukko ei tiedä, että lasten seurassa ollaan selvinpäin.