Asenne ratkaisee jos tulette hyvin toimeen NYT niin kestät myös pienen kritiikin jos siihen on aihetta. Jos ongelmia on jo ennen muuttoa kannattaa miettiä tarkkaan ja jättää muutto sikseen. Et voi appiukosta tehdä näkymättömän. Tottakai hän saa esittää toiveita ruokailuun liittyen opastaa ja komentaa lapsia. Sopikaa selvät ja järkevät säännöt. Hänellä tulee olemaan varmaan oma huone tai ns. oma puoli jossa hän saa olla rauhassa silloin kun hän niin haluaa. Asunnon kokoon hänellä ei ole sanomista jos itse maksatte lainat, samoin lasten harrastukset jos maksat lapsellesi harrastuksen ja kuskaat lasta harrastuksiin niin appi varmasti tottuu asiaan. Paras olisi että asutte samassa pihapiirissä, mutta molemmilla on oma yksityisyys. Vanhukset osaavat toki olla myös hyvin rasittavia koska heillä on omat pinttyneet tavat tehdä asioita eli yhteisasumminen on yksi iso kompromissi kuten myös avioliitto.
Jos appiukko on lempeä ja joustava hänestä on iloa ja turvaa myös lapsille ja koko perheelle. Jos appiukko sairastaa tulee ottaa huomioon, että sairaus muuttaa ihmistä. Muistisairaan kanssa ei tule olemaan helppoa, koska esim. Alzhaimer vaan pahenee.
Jos appiukko tulee osallistumaan rahallisesti talouden ja lainan lyhentämiseen, silloin teillä nuorilla tuleee olla kärsivällisyyttä ja joustavuutta!
Minä en pystyisi asumaan anopin kanssa, mutta appiukon kanssa kyllä! Minulla on kaksi appiukkoa ja molemmat ovat mukavia ja lempeitä. miehen äiti, eli anoppini ei ole koskaan minut hyväksynyt miniäksi, mutta olemme kuitenkin oppineet tulemaan toimeen. Asumme eri paikkakunnilla ja nähdään harvoin joten olen opetellut hyväksymään hänet sellaisena kun on emme vihaa toisamme.