Meidänkin esikoisemme on saanut anopiltani useita vaatteita ja ikävä kyllä iso osa niistä on ollut epäsopivia. Mm. lyhythihainen villatakki sellaista kokoa, jota lapsemme käyttää paukkupakkasilla tai housut, joiden resori on niin tiukka, ettei niitä voi meidän vatsakkaalla vauvallamme käyttää tai yksinkertaisesti liian pieniä vaatteita.
Ajattelin ensin, että arvostan heidän lahjaansa enemmän siten, että kerron reilusti, ettei vaate mahdu ja yritän vaihtaa vaatteen sopivaan kokoon. Tällöin lapsi voisi käyttää saamiaan vaatteita ja niistä olisi iloa / hyötyä kaikille. Olen kuitenkin vaistonnut, että tämä ei ole sopivaa. Aina mutistaan, kuinka vaikeaa mahdollinen vaatteen vaihto on ja eikö sille nyt kuitenkin löytyisi jotain käyttöä... Ja joskus on suorastaan suutahdettu, kun olen kertonut vaikka lapsen nykyisen sukkakoon (saatuamme 4 numeroa liian pienet sukat).
Eli nykyisin kiitän kauniisti kaikista lahjoista ja jos vaate ei mahdu, laitan sen tyynesti syrjään. Täytyy vain toivoa, että joskus tuleva pikkukakkonen on samaa sukupuolta. Ja toivottavasti anoppi ei ihmettele, kun vaatteita ei koskaan näy vauvan päällä...
Ajattelin ensin, että arvostan heidän lahjaansa enemmän siten, että kerron reilusti, ettei vaate mahdu ja yritän vaihtaa vaatteen sopivaan kokoon. Tällöin lapsi voisi käyttää saamiaan vaatteita ja niistä olisi iloa / hyötyä kaikille. Olen kuitenkin vaistonnut, että tämä ei ole sopivaa. Aina mutistaan, kuinka vaikeaa mahdollinen vaatteen vaihto on ja eikö sille nyt kuitenkin löytyisi jotain käyttöä... Ja joskus on suorastaan suutahdettu, kun olen kertonut vaikka lapsen nykyisen sukkakoon (saatuamme 4 numeroa liian pienet sukat).
Eli nykyisin kiitän kauniisti kaikista lahjoista ja jos vaate ei mahdu, laitan sen tyynesti syrjään. Täytyy vain toivoa, että joskus tuleva pikkukakkonen on samaa sukupuolta. Ja toivottavasti anoppi ei ihmettele, kun vaatteita ei koskaan näy vauvan päällä...