Isosisarus synnärille vauvaa katsomaan vai ei?

["poppana"]

Mä olen miettinyt, mitä tehdä noin 1v 10kk ikäisen pojan kanssa, kun kohta on lähtö synnärille edessä. Mummo huolehtii lapsesta sen aikaa, kun ollaan synnyttämässä, viikonpäivästä ja miehen töistä sitten riippuu, onko lapsi muutoin mummolla vai isän kanssa kotona. Jos kaikki menee hyvin, pääsen sairaalasta kotiin jo kahden yön jälkeen. Mietin, onko isän viisaampaa ottaa lapsi mukaan laitokselle vai jättää mummolaan, kun tulee minua ja vauvaa katsomaan, kumpi sitten olisi pienempi paha? Matkaa tulee noin 1,5h suunta. Lapsi ei ole ennen ollut yökylässä, mutta muuten mummolla paljon, viihtyykin hyvin.

Tuleekohan lapselle itku ja pitkä, kurja kotimatka, kun en lähdekään heidän kanssaan kotiin? Vai iskeekö isästä ja mummosta huolimatta ikävä, kun olen muutaman päivän poissa eikä nähtäisi ollenkaan? Ajattelin, että sitten vauvan kotiinhakureissulle voisi isomman ottaakin mukaan, mutta ehkä pitäisin hänet kotiympyröissä muuten. Toetty voihan isäkin olla kotona sen yhden päivän kokonaan, kärvistelen sitten yksin sairaalassa vauvan kanssa. Minun ikäväni/tylsyyteni on kuitenkin toisarvoinen asia.

Miten olette tehneet/miten tekisitte?

 

["vieras"]

kyllä meillä on sisarukset tulleet laitokselle vauvaa katsomaan.esikoisen ja keskimmäisen ikäero on 1 v 7 kk.Kuopuksen syntyessä esikoinen on ollut 5 v 2kk ja keskimmäinen 3 v 7 kk

 

["Hipsu"]

Mä tekisin varmaan niin (lähinnä tuon pitkän ajomatkan takia), että pyytäisin isän olemaan vanhemman lapsen kanssa mahdollisimman paljon ja ottaisin mukaan vaan vauvanhakureissulle. Noin pieni ei ehkä vielä ymmärrä, miksi äiti ei lähdekään kotiin.

 

["vieras"]

no todellakin tulee katsomaan. miksi ei. onhan se isosisaruksellekin niin kuin vanhemmillekin elämää mullistava asia kun pikkusisarus syntyy

 

["Ninna"]

Oon miettinyt samaa vaikken ole vielä raskaanakaan. Sairaalassa olo aika on niin lyhyt(jos kaikki menee hyvin) etten kyllä välttämättä esikoista toisi osastolle.
Sairaalastahan voi saada kaikenlaisia pöpöjä enkä halua infektioastmaista altistaa niille jos se on vältettävissä.
Saa tutustua sitten rauhassa kotona uuteen tulokkaaseen.

 

[liilliiaa]

Kyllä meillä oli esikoinen kattomassa vauvaa ,kun vauva syntyi.Ikää esikoisella tuolloin 1v4kk.
Eipä ollut jäänyt ihmettelemään,miksen tullut kotiin.
Kolmas lapsi syntyi marraskuussa tuolloin esikoinen 4,5v ja kakkonen 3v kävivät katsomassa. Tuolloin olivat kyselleet ,että milloin tullaan kotiin ja kovasti odottivat että vauvan pääsee kotiin.

 

["viiraska"]

Vauvan näkemisen takia asialla ei ole väliä, kyllä taapero ehtii vauvan nähdä kotonakin. Äidin näkeminen on vähän kaksitahoinen juttu. Lapselle olisi hyväksi nähdä, että äiti on tallessa mutta tosiasia on ettei hän voi vielä ymmärtää, miksi äiti jää vieraaseen paikkaan. En tiedä, miten itse tekisin.
Toinen asia on tietenkin sekin, että äitillä voi tulla sairaalassa pienoistaan ikävä.

 

[ap.]

[QUOTE="viiraska";23524713]Vauvan näkemisen takia asialla ei ole väliä, kyllä taapero ehtii vauvan nähdä kotonakin. Äidin näkeminen on vähän kaksitahoinen juttu. Lapselle olisi hyväksi nähdä, että äiti on tallessa mutta tosiasia on ettei hän voi vielä ymmärtää, miksi äiti jää vieraaseen paikkaan. En tiedä, miten itse tekisin.
Toinen asia on tietenkin sekin, että äitillä voi tulla sairaalassa pienoistaan ikävä.[/QUOTE]

Näitä asioita mä täällä pyöritän päässäni. Hitsit, kun tuo ennustamisen kyky on niin kovin huono, tämä on taas niitä asioita, että tahtoisin tietää ennalta, mikä nyt sitten olisi se paras vaihtoehto. Tietysti ainahan mä voisin yrittää unohtaa koko asian ja sitten mennään ihan tilanteen mukaan, kaipa tuo isäkin näkee lapsesta, kannattaako lähteä reissuun ja millä kokoonpanolla... Mutku... Mä haluan tietää!

 

["kahden äiti"]

Meillä esikoinen tuli kanssa pikkusisarta katsomaan osastolle.
Oli tuolloin 1v2kk ja meillä matka lyhyt. Tuli isovanhempien kanssa ja lähti pois isovanhempien kanssa, mitään ongelmaa ei ollut. Lapsi oli ehkä vähän hämillään ja ihmetteli, kun äiti vaan makasi sängyssä. Minut oli leikattu, enkä vielä silloin päässyt ylös.

Itselleni esikoisen näkeminen oli tosi tunteikas hetki, tippa tuli silmiin. Toinen raukka oli niin pienenä kasvanut isoksi. Jotenkin tuntui, kuin olisin hänet hyljännyt, kun pikkusisarus nukkui kainalossa.

Onneksi nuo tunteet menivät nopeasti ohitse. Nyt lapset ovat jo 2v8kk ja 1v6kk.

Tuonikäiselle riittäisi hyvin se vauvan kotiinhakeminen, jos niin haluatte tehdä.

 

[ap.]

Kiitos vastauksista!

Jos vaikka spämmifiltteri vielä laskisi jotakin lävitse tästäkin suunnasta.