Isoja vauvoja synnyttäneet

Elikäs, miten on sujuneet toisen lapsen synnytykset joissa vauva yli nelikiloinen? Esikoinen 3,8kg, syntyi 40+1 ja nyt tänään toisen painoarvio oli 4,4kg ja viikkoja 39+1 (tosin itse olen niistä eri mieltä). Eivät ala kuulemma käynnistämään, kun vauva on jo näin iso (?) joten nyt vaan odotellaan. Toivotaan että käynnistyy pian, kohdunsuu oli pari senttiä auki ja jos ei niin sitten ei ole muuta vaihtoehtoa kun sektio. Se pelottaa. Tai nyt tässä vaiheessa pelottaa vähän joka tapauksessa, jokainen päivä minkä vauva vielä kasvaa tuntuu pelottavalta ajatukselta. :|
 
Mulla esikko oli himpun alle 3,7kg ja kaikkein vaikein oli synnyttää, toinen oli 4280g ja kolmas 4300g(pipo 38cm) ja hyvin mahtuivat alakautta. Toisella ja kolmannella kerralla tuli ihan pikkaseia repeämiä, joihin pari tikkiä laitetiin, mut helpoja synnytyksiä oli. :D
 
Ekat kaksi oli lasketuissa ajoissa ja vähän alle nelikiloisia. Kolmas 4185g rv 40+5,neljäs 4890g rv38+3 viiden 5185 rv40+1. Tämä viimeisin päätyi sektioon, kun tarjonta oli huono ja käsi alkoi syntyä ensin. Onneksi näin kävikin, muuten olisin seuraukset voineet olla vähemmän onnellisia, kun neidin pipokin oli 38,5cm! Mulla kun meni jo 36,5 pipolla oleva poika imukuppisynnytykseksi ja repesin pahasti. Eikä ole raskausdiabeteksellä edes ollut osuutta asiaan näiden "pineten" koossa.

Tsemppiä matkaan, en minäkään käynnistykselle päässyt, kuin tuon neljännen kanssa, kun oli noinkin mahtavissa mitoissa jo tuolloin. Mietin vain, miksi tämän viidennen kanssa ei ennemmin alettu käynnisteleen, vaikka kuinka tiedettiin, että pikkujätti on tulossa. Eri sairaalakin kyllä kyseessä. Ei se sektio nyt niin kamalaa ole. Jos kaikki menee hyvin ja hava paranee, niin parissa päivässä on jo täysin jalkeilla ja jaksaa hyvin hoitaa vauvaa. Mulle se kokemus oli lähinnä helpottava. Haava tulehtui, mutta sain ainakin tytön syliin asti.
 
Mulla toinen ja neljäs lapsi yli nelikiloisia.Kumpikin synnytys meni ihan hyvin,toinen painoi 4140kg ja tämä neljäs on ollut isoin paino 4420kg ja pää 38cm,(painoarvio viittä päivää ennen synnytystä oli n.3,7kg, vähän meni pieleen).Ponnistusvaihe oli toisesta 29min ja tästä neljännestä 7min.Toisen aikana tuli ihan pieniä repeämiä(ei tarvinnu tikata)ja nyt ei mitään.
 
Kiitoksia kokemuksista! Itsellä siis tuon esikoisen loppurutistus vähän tukalaa, vauvalla hapenpuutetta ja ei meinattu millään saada ulos mutta lääkäriä ei ollut käytettävissä juuri sillä hetkellä imukuppia vartenkaan. Solisluu katkesi matkalla ja mulle tehtiin niin iso eppari etten kävellyt parin viikkoon enkä istunut 6 viikkoon. Siksi pelottaa tämä uusinta, kun noinkin paljon isompi vauva kyseessä nyt. Pipo oli esikoisella 35,5cm, vauvalla tänään mitattiin ultrassa 35cm..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mymmelis:
Eikös puhuta isoista vauvoista vasta sitten, kun menevät yli sen 4 kilon...? Nelikiloinen on käsitääkseni ihan normaalikokoinen vauva vielä...
Niin no sehän varmaan riippuu kuka puhuu... Minun kolmesta lapsesta keskimmäinen oli tuollanen nelikiloinen ja koin sen isoksi! =)
 
Eka 4190, pipo 37,5, imukuppisynnytys, ihan helvettiä.
Toka 4560, pipo 38,5, taas imukuppi, mutta ei ollenkaan niin kamala.
Kolmas 4560, pipo 38, ei imukuppia, ei juurikaan repeämiä, mutta kivulias ponnistusvaihe.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Nti Tinttura:
Alkuperäinen kirjoittaja Mymmelis:
Eikös puhuta isoista vauvoista vasta sitten, kun menevät yli sen 4 kilon...? Nelikiloinen on käsitääkseni ihan normaalikokoinen vauva vielä...
Niin no sehän varmaan riippuu kuka puhuu... Minun kolmesta lapsesta keskimmäinen oli tuollanen nelikiloinen ja koin sen isoksi! =)

Juup, en todellakaan ole nyt mitenkään väheksymässä tai viisastelemassa, vaan ihan uteliasuuttani olin kyselemässä =) Eikös suomalaisen lapsen normaali paino ole siinä 3-4 kilon väli maastossa?? Toki pikkuiselle äidille se 4 kiloinen voi olla hirmu jötikkä, tai miksei muillekin :)
 
3-4 kiloinen vauva on "normaalikokoinen", yli neljä kiloinen iso. Näin meillä on neuvolassa puhuttu, sitten on toki eri asia mikä on kenellekin äidille iso tai pieni. Mutta minulle sanoi lääkäri nyt keskarilla että 4,5kiloinen on "ihan normaali vauva", kun 5-6kiloisiakin syntyy. :/ En vain käsitä sitä, että eihän ne vielä isommat vauvat tee kuitenkaan näistä 4,5 kiloisista normaaleja... Ja vaikka vauvojen keskimääräinen syntymäpaino onkin noussut, niin raja siinäkin tulee vastaan kun ei meidän äitien lantion koko kuitenkaan kasva samassa suhteessa.
 
Meillä on toinen ja kolmas lapsi ollut yli nelikiloisia syntyessään. Esikoinen oli 3820g ja 51cm. Toinen 4150g ja 52cm. Kolmas 4550g ja 54cm. Ja nuorimmainen olikin pienin, 3740g ja 49cm. Mulla on kaikki synnytyksen mennyt tosi hyvin ja nopeesti. Esikoisen synnytys oli kaikista "kamalin" kokemus. Toisessa ja kolmannessa synnytyksessä jouduttiin muutama tikki laittaan, mutta ei mitään isoja repeämiä tullut. Ei ollut ollenkaan niin kamalaa, kuin esikoisen maailmaan ponnistaminen. Vaikka kamalan kipeetä se tietty on tehnyt joka kerta. Mä en oo missään synnytyksessä kerennyt saada mitään kivunlievityksiä, kun vauvat on tulleet niin nopeesti. Siltikin hienot muistot jopa tuon meidän isoimman vauvan synnytyksestä.
 
Mulla eka 4570g poika, tuli alateitse helposti, pieni eppari ja 4 tikkiä. Toinen poika 4690g, alateitse vielä helpommin, ei epparia, pari tikkiä. Ekan ponnistus kesti kymmenisen minuuttia, toisen kuusi. Toki oon itsekin iso, hoikka 182cm ja hyvänmallinen lantio.

Hyvät muistot jäi molemmista synnytyksistä. Kolmas, 4050g tyttö tulikin suunnitellulla sektiolla perätilan vuoksi. Sen kokoisia ei kuulemma aleta alateitse edes yrittämään.
 
mulla esikoinen 4800g ja pituutta 56cm ja pipo 37,5cm. Ei tiedetty et niin iso tulossa -en toki odottanut alle 4kg olevankaan. Meni ihan ok, eppari leikattiin. Ponnistusvaihe oli maratooni huh,hu 1h15min-käsistä ja jaloista oli mehut ihan pois ja lihakset kipeet viellä seuraavinakin päivinä.
 
meidän esikoinen oli syntyessään 55 cm ja 4360 g ja pipo 37 cm. en tiedä oliko koolla tekemistä, mutta mulla ponnistaminen pitkittyi ja oli aikas kamalaa, poinnistin 2 h 15 min. ja oli siinä paikat kipeenä ja kauan!! :D mutta onneksi iso lapsi, oli heti jämäkkä vauva, osasi imeä ja oli muutenkin terhakampi kuin 2- kiloisina syntyneet.
 
Esikoinen oli 3980g, toinen lapsi 4850g. Ponnistusvaihe oli puolet lyhyempi eikä ainakaan vaikeampi kuin ekassa synnytyksessä. Tikkejä tuli vain muutama enkä edes tuntenut niiden häiritsevän mitään, toisin kuin ekan synnytyksen jälkeen. Silloin ne häiritsi yli viikon. Toisessa synnytyksessä kuitenkin tuli symfyysin diastaasi, se oli aika inhottavaa. Mutta hoitui sekin ajan kanssa.
 
Mulla oli esikoinen 4315g.synntys kesti 12h, ponnistus 14 minuuttia.3 pientä tikkiä sain, ei tarvinnut leikellä mitään! Kakkosen synnytys kesti 6,5h, ponnistus 3min. ja ei yhtään tikkiä. Pojalla oli kokoa kans 4100g. Palauduin molemmista synnytyksistä hyvin,lantionpohjan lihaksiakaan ei tarvinnut jumppailla! Itselleni sanottiin että jos näyttää siltä että kakkosesta tulee isompi vauva,oltaisiin käynnistetty. Ei onneks tarvinnu kun lähti syntyyn laskettuna päivänä..
 
Onko sillä tyypin painolla ihan oikeasti noin suuri merkitys? Luulisi että päänympärys olisi paljon ratkaisevampi. Loputhan tulee sieltä aika sujuvasti ulos koosta riippumatta. Sitäpaitsi eihän ne naisten pimpsatkaan ole kaikki ihan samanlaisia... Tuntuu jotenkin naurettavalta tuijottaa joihinkin grammoihin tällaisessa kysymyksessä.
 
maitovasikka
Ilmoittaudunpa minäkin tänne... Elikäs esikoinen mitat 4930g, 56cm ja pipo 38,2. Ei kyllä ihan helposti tullut. Avautumisvaihe meni ihan ok, mut sitten kun piti rueta puskemaan ulos. Ite sain pojan ponnistettua ulos, mutta sitten mut vietiinkin leikkuriin tikattavaksi, siellä vierähti 3h. Mutta kylläpä siitä onneksi on toivuttu eikä jäänyt mitään pahempia kremppoja. Niin ja poitsulla murtui solisluu synnytyksessä.
 

Yhteistyössä