isin tyttö..

[surullinen äiti]

meidän tyttö,ikää kohta 2v on aina ollut "isin tyttö"
mä olen äitinä pääasiassa hoitanut tytön kotona kun isä on töissä. minä opetan potalle,syömään,tekemään kaikkia hommia ja leikin kaiket päivät tytön kanssa. silti kun tulee jokin hätä tai sattuu johonkin niin isin syliin pitää päästä, mun lohdutukset ei kelpaa ollenkaan.. tästä tulee mulle ihan älyttömän paha mieli,eikö lapsi luota muhun,tai ei tykkää musta?!
isin kans aina pelleilee yms silloin kun iskä jaksaa kiinnittää huomiota!
saan vähän väliä huomauttaa kun iskä jättää jotku asiat tekemättä, esim jos on tytön kanssa kun käyn kaupassa tai teen kotitöitä,niin ei viitsi/tajua vaihtaa vaippoja,syöttää yms..
mä olen niin surullinen kun haluaisin lohduttaa mulle niin rakasta lasta ku hänellä on joku hätänä,mutta isi vaan kelpaa...
oonko mä ihan tyhmä ku kelaan tällaisia?!
ja onko tää jotenki epänormaalia?!

 

[Nokoma]

Meidän 3v on samanlainen isin tyttö, tuo on ihan normaalia :hug:

 

[ap]

Meidän 3v on samanlainen isin tyttö, tuo on ihan normaalia :hug:

onko?!
ja mä lähden itkien pois ku tyttö haluaa isin luo ku sattuu, mulle tulee niin paha mieli! tyttö ei siis näe että itken, meen aina sit pois..

 

[mie]

Suosittelisin antaa isän hoitaa vähän pidemmän ajan ku kauppareissun verran niin saisi vähän tuntumaa tuohon lapsen kanssa olemiseen ja hoitamiseen. Huomauttelu ei oo kauhean motivoiva tapa kannustaa lapsen hoitoon.

Ja turhaan otat itseesi tuosta, meilläkin lapset huutaa joskus isäänsä, kun tulee huuto. Pienempi varsinkin on kovasti isän perään, usein käy ovella huutelemassa isäänsä ja jos tulee raivarit, niin huutaa lohduksi isäänsä, vaikka vain minä oon kotona. Ihan normaalia.

 

[Nokoma]

Meidän 3v on samanlainen isin tyttö, tuo on ihan normaalia :hug:

onko?!
ja mä lähden itkien pois ku tyttö haluaa isin luo ku sattuu, mulle tulee niin paha mieli! tyttö ei siis näe että itken, meen aina sit pois..

On, usko pois!!

 

[riina]

On kyllä ihan normaalia, on isin tyttö koska tapaa isäänsä vähemmän.. Äiti monesti joutuu enemmän komentamaan ja opastamaan, isä vaan kuorii "herkut" päältä ei leikkii ja pelleilee.. Noin niinku karrikoidusti näin.. Et oo ainut, älä sure..

 

[ap]

Suosittelisin antaa isän hoitaa vähän pidemmän ajan ku kauppareissun verran niin saisi vähän tuntumaa tuohon lapsen kanssa olemiseen ja hoitamiseen. Huomauttelu ei oo kauhean motivoiva tapa kannustaa lapsen hoitoon.

Ja turhaan otat itseesi tuosta, meilläkin lapset huutaa joskus isäänsä, kun tulee huuto. Pienempi varsinkin on kovasti isän perään, usein käy ovella huutelemassa isäänsä ja jos tulee raivarit, niin huutaa lohduksi isäänsä, vaikka vain minä oon kotona. Ihan normaalia.

kyllä iskä hoitaa pidempiäki aikoja, on vaan oikeesti vähä huolimaton! oon koittanu olla sanomatta,ku en itekkää oo tosiaa mikää tiptop-mamma mut en mä nyt voi olla sanomatta jos ne on ollu päineen tuntikausia ja tyttö märissä ja nälissään..

 

[MySelene]

normaalia on. mun tyttö (joka täyttää torstaina 2v) on myös isin tyttö. mun mielestä tavallaan helpottavaakin. voi olla kovinkin rasittavaa kun vaan se toinen kelpaa. |O

 

[ap]

On kyllä ihan normaalia, on isin tyttö koska tapaa isäänsä vähemmän.. Äiti monesti joutuu enemmän komentamaan ja opastamaan, isä vaan kuorii "herkut" päältä ei leikkii ja pelleilee.. Noin niinku karrikoidusti näin.. Et oo ainut, älä sure..

sitä oon sanonutki että mä joudun tehdä kaikki "ikävät" asiat,komentaa ja kieltää yms ja sit isi on se kiva joka vaa pelleilee...

 

[Sanni76]

Meillä menee ainakin niin että isin tyttö ja äidin poika.Tai meni pienempänä.Nyt kun tyttö kouluikäinen niin tyttö ottaa mallia minusta ihan selvästi.

 

[ap]

ollaan toista lasta "tekemässä" ja toivon kovin että siitä tulisi poika, oikeen äidinpoika

 

[Kiukkuperse]

meilläki tytsy 1v3kk ois vaa isin tyttö..

 

[Innis]

Voi että Mää "kauhulla" odotan sitä, kun tuo meidän poika kasvaa ja unohtaa äidin ihan tyystin... (noh, en nyt ihan vakavissani ole tosi huolestunut asiasta, mutta siis kuitenkin) .

Tällä hetkellä vielä molemmat meistä vanhemmista kelpaavat lohduttajiksi ja muuhun, mutta voin vaan kuvitella, miten kurjalta tuntuu, jos pian poika vaan juoksee aina isin (tai vaikkapa mummun) syliin hakemaan lohtua äidin sijaan*nyyh*

Pitää vaan ajatella, että kyllä se lapsi rakastaa niin isiä kuin äitiäkin<3 ...Joskus vaan tulee niitä kausia lapsilla, jolloin jompikumpi vanhemmista on se IN-juttu (normaali ilmiö siis)

 

[MySelene]

meilläki tytsy 1v3kk ois vaa isin tyttö..

apua..onko hän jo yli 1v. vastahan ootit loppumetreillä.

 

[ap]

mulla on vaan välillä niin ikävä mun pikku tyttöä, nykyään se vaan kiukuttelee ja huutaa äiskälle,mikään ei kelpaa ja tavarat lentää.. isi ku tulee niin on yhtä hymyä

 

[riina]

ollaan toista lasta "tekemässä" ja toivon kovin että siitä tulisi poika, oikeen äidinpoika

 

[tsykoloogi]

meidän tyttö,ikää kohta 2v on aina ollut "isin tyttö"
mä olen äitinä pääasiassa hoitanut tytön kotona kun isä on töissä. minä opetan potalle,syömään,tekemään kaikkia hommia ja leikin kaiket päivät tytön kanssa. silti kun tulee jokin hätä tai sattuu johonkin niin isin syliin pitää päästä, mun lohdutukset ei kelpaa ollenkaan.. tästä tulee mulle ihan älyttömän paha mieli,eikö lapsi luota muhun,tai ei tykkää musta?!
isin kans aina pelleilee yms silloin kun iskä jaksaa kiinnittää huomiota!
saan vähän väliä huomauttaa kun iskä jättää jotku asiat tekemättä, esim jos on tytön kanssa kun käyn kaupassa tai teen kotitöitä,niin ei viitsi/tajua vaihtaa vaippoja,syöttää yms..
mä olen niin surullinen kun haluaisin lohduttaa mulle niin rakasta lasta ku hänellä on joku hätänä,mutta isi vaan kelpaa...
oonko mä ihan tyhmä ku kelaan tällaisia?!
ja onko tää jotenki epänormaalia?!

lapsella on tuossa iässä oidipaalivaihe, se on aivan normaalia. kuuluu psykologiseen kehitykseen.

 

[kitty]

meikkäkin oli keskimmäinen täysin isin tyttö.
älä merehdi, kyllä ne isitkin vaihtaa sen vaipan ja antaa ruokaa, vähän eri tahdissa kuin äiti, mutta mitään korjaamatonta ei pääse tapahtumaan

 

[nytkypylly]

mun esikoinen ja oikeestaan molemmatkin lapset on aina olleet ihan isin kultia ja mä aloin kelvata parhaiten vasta siinä vaiheessa ku menin töihin ja lapset hoitoon =) eli silloin kun vietin päivät pitkät heidän kanssaan en ikinä kelvannut mihinkään, jos isi sattui olemaan paikalla =) ja hyvä niin!!

 

[ap]

kiitos,auttoi paljon asiaa oon aatellu että oon jotenki huono äiti,mutta ehkä ihan näin ei kuitenkaan sitte ole ...
on se vaikeaa olla äiskä,enpä olis arvannut

 

[vieras]

Meillä taas on täysin oisinpäin ja mulla harmittaa se varsinkin sin puolesta, kun tyttö reilu 2v on aivan mun perään nykyään ei edes leiki isin kans. Yhteen väliin oli tosi isin tyttö just johonkin 2 vuoden ikäsenä kun vauva synty niin joutu paljon oleen isin kans, mutta nyt kun minä teen taas kaiken ja olen koko ajan lasten kans niin isi ei kelpaa mihinkään, ei edes leikkeihin =(

Tiedän että kun isi viettäs enemmän tytön kans asia paranis, mutta kun isi ei taho sitä ymmärtää.

 

[ap]

Meillä taas on täysin oisinpäin ja mulla harmittaa se varsinkin sin puolesta, kun tyttö reilu 2v on aivan mun perään nykyään ei edes leiki isin kans. Yhteen väliin oli tosi isin tyttö just johonkin 2 vuoden ikäsenä kun vauva synty niin joutu paljon oleen isin kans, mutta nyt kun minä teen taas kaiken ja olen koko ajan lasten kans niin isi ei kelpaa mihinkään, ei edes leikkeihin =(

Tiedän että kun isi viettäs enemmän tytön kans asia paranis, mutta kun isi ei taho sitä ymmärtää.

ymmärrän kyl tämänki tilanteen..
jänniä nuo lapset

 

[Miili]

Meilläkin on kaks vuotias tyttö, joka kyselee vähän väliä isiä vaikka minä hoidan kotona.
Aamulla kun herää, katsoo pyöreillä silmillään tutti suussa ja sanoo "ishi?". Musta se on ihanaa. Ja sekin et mun ei tarvii aina olla puhaltelemassa pipeihin vaan isikin kelpaa. Ole onnellinen että isi kelpaa!

 

[Vierahin]

Ajatteles, jos tyttösi ei suostuisi olemaan miehesi kanssa tai mies ei välittäisi yhtään. Ole vaan ikionnellinen, että on isin tyttö.

Meidän neiti oli pienenä isin tyttö ja on vieläkin (10v) usein jos joudun komentamaan, saattaa jopa sanoa, että "iskä on paljon kivempi"... Kyllä mies tarvittaessa komentaa myös, mutta on niillä ihan erityisen läheinen suhde, on aina ollut... saa nähdä, kun joskus tulee ekat poikakaverit kehiin, onneksi taitaa nuo konit kiinnostaa enemmän.

 

[kukeseen harmailee]

Meilläkin 2,5v esikoispoika on isin poika. On aina ollut ja luulen, että tulee aina olemaan Olen ja tottunut siihen ja en yleensä pahoittelee siitä mieltä, että isi on pojalle se tärkein juttu. Mutta nyt kun poika oli sairaalassa ja äidinvaistot hyrräsivät ylikierroksilla ja ainoastaan isi kelpasi, niin oli kyllä välillä paha mieli. Olisi niin halunut hulehtia omasta pikkuisesta, mutta kauhea isi-huuto vaan tuli heti kun isi meni askeleenkin liian kauas.... Mutta, se siitä!

Meillä kyllä kuopuspoika on siis taas oikein mammanpoika, sellainen äidin housunlahkeessa roikkuja