Isille pidemmät vanhempainvapaa mahdollisuudet?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vaan mietin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Vaan mietin

Vieras
Kunhan nyt kyselen äiti-ihmisten mielipiteitä aiheesta. Tähän on tulossa jo nyt muutoksia jolle väärin ole uutisia tulkinnut. Mutta mietin että olisiko pienten lasten isillä oikeus vieläkin pidempiin vapaisiin.

Itse kun koen olleeni jotenkin epäoikeutetussa asemassa lapsien ollessa vauvoja/pieniä lapsia. Toki ne ensimmäiset kuukaudet luontevasti "kuuluukin" äideille jo imettämisen vuoksi. Mutta kun vauva kasvaa hieman, pitäisikö isiä todellakin kannustaa vielä enemmän jäämään kotiin? Tai tukea osa-aikaista työtä?

Aika useassa perheessä päädytään äidin kotiin jäämiseen sen vuoksi että hänellä palkka on suhteessa pienempi mieheen nähden. Mutta entä jos isä voisi tehdä tuota ansiosidonnaisella, puhutaan vaikka sinne saakka kun lapsi täyttää 1,5 vuotta.

Tässä nyt vaan raapaisu ajatuksista. Jotenkin vaan soisin miehillekin "ruuhkavuosiin" aikaa olla sen perheen kanssa. Aikaa ottaa hieman rennommin. Vaikka en toki sano että kotona olo pienten lasten kanssa ei työstä käy. Mutta on se kuitenkin erilaista. Voisiko tälläinen jopa lisätä niin suorituskeskeisten miesten hyvinvointia. Kun ihan luvan kanssa ja tuettuna saisivat höllätä. Ja ennen kaikkea nauttia perheestä ja jälkikavusta. Ei olisi aina se sama laulu että miehen kuuluu elättää perhe.

Toki tuo vaatii äidiltä taas hänen panosta osallistua elättämään perhettä. Mutta mikä äitiä todella estäisi työhön menemästä kun isä on kotona? Tällä saataisiin tasavertaistettua naisen ja miehen rooleja työelämässäkin. Kun molemmat sukupuolet on "potenttiaalisia" lisääntyjiä. Uskon että ajan kanssa myös työnantajat tähän tilanteeseen tottuvat. Ehkä joskus jopa päästäisiin pois siitä asetelmasta jossa joku on niin kovin korvaamaton työpaikallaan ettei muka voi puolta vuotta poissa olla.

Yksi vaihtoehto on myös se että molemmilla vanhemmilla tuetaan osa-aikaista työskentelyä. Vahvasti. Molemmat voivat tehdä lyhennettyä työaikaa, kunnon tuella aina vaikka siihen saakka kun lapsi on 3v. Lapsen ei tarvitsisi hoitoon mennä lainkaan, jompi kumpi vanhemmista olisi aina kotona.

Enkä tarkoita etteikö perinteistä malliakin voisi edelleen käyttää. Mutta vaihtoehtoja - huokuttelevampia- tulisi rinnalle. Tiedostan kyllä että on perheitä joissa isästä ei oikeasti ole lapsen hoitajaksi (ei ne missä äiti ei anna mahdollisuutta). Tai isä ei ole lainkaan kuvioissa.

Sanotaan että miehet ei halua jäädä pois töistä. Onkohan noin? Jos oikeasti maailma hieman ympärillä muuttuisi suopeammaksi isän kotona olemista kohtaan?
 
eikös ruottissa ole että isän on "pakko" pitää tietty aika ? hmm tuohan riippuyu mieheestä, kuinka innoissansa on. tuttava piiriinkuuluu niitä jotka jäis heti ja jokka on että 1h siinäki 2 liikaa :/
 
eikös ruottissa ole että isän on "pakko" pitää tietty aika ? hmm tuohan riippuyu mieheestä, kuinka innoissansa on. tuttava piiriinkuuluu niitä jotka jäis heti ja jokka on että 1h siinäki 2 liikaa :/

Ymmärtääkseni jotain tälläistä siellä on.

Ymmärrän pointin - mutta osassa tapauksista saattaa tilanne olla myös se että asenteet on vieläkin "hyvin vanhanaikaiset" isyyden suhteen. Palataan sinne jonnekin sotien ajoille jolloin isä ei todellakaan ollut mukana lasten kasvatuksessa paljoakaan. Puhumattakaan ilmapiiristä jossa lasten kanssa oleva mies koetaan jotenkin "neidiksi" (en keksinyt parempaa termiä). Nämä on kuitenkin vaan sitä historian havinaa ja taakka jota osa miehistä kantaa mukanaan, oman isänsä mukaisen opin mukaisesti.

Mutta entäpä jos asiasta todella tehdään kannustava? Voisiko maailma karvan muutua? Voisiko noista isistä jotka mainitset negatiivissävytteisesti, tullakin pehmeämpiä? Ei toki kaikista. En sitä oleta. Siksi sanoinkin että tämä perinteisempi äiti jää kotiin -linja kulkisi rinnalla.
 
Meillä on sujunut hienosti niin, että minä (imettävä vanhempi) olen ollut kotona siihen, että nuorempi oli vuotias. Sitten minä olen mennyt töihin ja mies jäänyt kotiin. Kakkosta odottaessa olin työharjoittelussa 3kk, silloin mies oli kotona lapsen kanssa. Sitten tietysti isäkuukausi ja jossain vaiheessa vaihdettiin myös kuukaudeksi muuten vaan. Ihan tasapuolisesti me on näitä mun mielestä jaettu, molemmat ollaan ihan tyytyväisiä.

Emmä oikein sitäkään ymmärrä, että isän olisi PAKKO olla kotona vauvan kanssa ja äidin olisis PAKKO mennä töihin. Meillä on molemmilla lapsilla ollut vauvana allergiaa ja olen itse kokenut todella paljon helpommaksi olla imetysdieetillä ja jättää helvetin kalliit korvikkeet apteekkiin. Kakkosta en edes käyttänyt testeissä, kun ei siitä mitään iloa olisi ollut. Pirun vaikeaa olisi ollut olla töissä ja täysimettää samaan aikaan..
 
Meille syntyi kaksoset tässä pari vuotta takaperin ja mies piti kaikki mahdolliset vapaat, joita kaksosista saa. Yksi syy oli tietty, että kahden kanssa arjen pyörittäminen on suht rankkaa kun on lisäksi toisia alle kouluikäisiä sekä koululaisia, ja halusi siis auttaa minua. Mutta totesi kyllä vapaiden jälkeen, että olivat tehneet hyvää hänellekin ja ihan eri tavalla pääsi mukaan pienten elämään kuin aiempien lasten kohdalla (joista on kyllä myös pitänyt isyyslomat). Ja talouskin kesti nuo vapaat ihan kivasti, teki sitten töissäolojaksoina pikkasen reilummin töitä.

Joustavuus olisi minusta tärkeintä luotaessa uusia malleja perhevapaille. Se mikä sopii yhdelle perheelle, ei välttämättä passaa alkuunkaan toiselle.
 
Täysi kannatus vaihtoehtojen lisäämiselle! Jo pelkästään siitä syystä, että työnantajan näkökulmasta naisesta ja miehestä tulee tasa-arvoisempia "riskejä".

Pakottaminen kuulostaa kuitenkin pahalta asiassa kuin asiassa. Porkkanoilla mieluummin. Jotain voisi kehitellä esimerkiksi siihen yleiseen(?) tilanteeseen, jossa äiti pitää lomiaan voidakseen olla kotona isäkuukauden aikana. Silloin tilanne menee helposti siihen, että isä käyttää isäkuukautensa muuhun hyödylliseen ja äiti jatkaa normaaliin tapaan lapsen hoitamista. Mielestäni tässä menee ajatus isäkuukaudesta osittain hukkaan.
 
En nyt minäkään pakottamisen kannalla oikeastaan ole. Jos se sävy tuli tuosta. Paitsi jos oikein ilkeäksi alan - kun on niitäkin pirttihirmuja jotka ei anna/suo miehelleen mitään mahista...Sillioin pakottaminen olisi poikaa. Vaan joo - tuo onneksi on marginaali ryhmää, toivon mukaan.

Mutta toisiaan kannustinta pitäisi miehille olla siihen perhevapaiden pitoon. Ettei voisi enää mennä pelkästään senkään realiteetin taakse että perhe ei pärjää kuin silloin kun isä on töissä.

Tasa-arvon lisäksi, ehkä olen sinisilmäinen, mutta voisin ajajatella että tuo saattaisi jopa näkyä erotilastoissa. Ehkä. Kun nuo ruuhkavuodet on äärimmäisen kuluttavia. Kun oikeasti tasapainoillaan se pakkollisen pahan eli työn ja perheen välillä. Kohtuullinen toimeentulo ja enemmän aikaa perheelle. Voisi olla lääke parisuhteiden ongelmiinkin. Joskus. Kotona ei asustelisi se kotihommiin ja rutiineihin kangistunut äiti - eikä töistä tulisi se väsynyt isä jota odottaa seuraavat "velvoitteet" kotona.
 
Mie ajattelin että olisin vaan sen 4 kk kotona ja mies loput.

Juurikin tämä - mä olen itse hyvin miesvaltaisella alalla ja huomannut kuin moni mies oikeasti puhuu halusta jäädä kotiin. Mutta kun se ei ole mahdollista. Taloudellisestikaan. Tässä vaan sitten tarvitaan meitä naisiakin mukaan. Juuri sillä asenteella että me voimme vuorostaan lähteä töihin. Koska utopiaa on kuitenkin ajatella että molemmat vanhemmat on kotona lasten kanssa valtion tukemana. Ei siinä taas ole päätä, eikä tolkkua.
 
Molemmilla vanhemmilla on tasavertainen mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lasta kunnes tämä täytyy 3-vuotta.

Mielestäni myös hoitovapaan ajalta (ehkä edes ensimmäiseltä puolikkaalta) olisi hyvä saada parempaa taloudellista tukea.

Mikäänhän ei estä isää käyttämästä tätä mahdollisuutta, eikä äitiä hankkimasta itselleen parempipalkkaista ammattia.

Valintakysymys, jossa toteutuva käytäntö kertoo kyllä että jossain on mätää.
MIKSI miehet eivät jää kotiin? Kertokaa se!
 
Molemmilla vanhemmilla on tasavertainen mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lasta kunnes tämä täytyy 3-vuotta.

Mielestäni myös hoitovapaan ajalta (ehkä edes ensimmäiseltä puolikkaalta) olisi hyvä saada parempaa taloudellista tukea.

Mikäänhän ei estä isää käyttämästä tätä mahdollisuutta, eikä äitiä hankkimasta itselleen parempipalkkaista ammattia.

Valintakysymys, jossa toteutuva käytäntö kertoo kyllä että jossain on mätää.
MIKSI miehet eivät jää kotiin? Kertokaa se!

Mulla on tähän omat spekulaationi. Mutta haluan pitää ketjun jossain tolkussa ;) Koska ideoiti tämän asian kohdalla kiehtoo.

Joka tapauksessa tuon vääristymän vuoksi ajattelinkin että miehiä kannustettaisiin naisia enemmän tuohon kotiin jäämiseen. Olisi se sitten vaikka niin että isän osuus olisi vaikka ansiosidonnainen. Toki tämä vääristää tasa-arvoa miehen ja naisen kohdalla. Vaan tokko se nytkään ihan täysin toteudu...jos tilastoja ajatellaan. Ja toki heti mieleen tulee myös yhden huoltajan perheet.

Itsekin mielelläni kuulen mielipiteitä miksi mies ei ole jäännyt kotiin? Yksityisyrittäjyys ym on selvää kauraa. Mutta muissa tapauksissa.
 
Mä en nyt oikein ymmärtänyt mitä ap ehdotti. Vanhempainrahahan on ansiosidonnainen, sen jatkamista on suunniteltu, sinne 1,5-vuoteen asti siten, että yksi 6 kk jakso on korvamerkitty isälle, yksi äidille ja yhden käytöstä vanhemmat saavat päättää keskenään. Mutta ei tuostakaan mitään päätöstä ole tullut.

Jossain tilanteessahan perheen kokonaistulojen kannalta voi olla järkevämpääkin, että parempituloinen jää kotiin.

Minusta jo nyt isillä on hyvä mahdollisuus jäädä hoitamaan lapsia kotiin, asennemuutosta vaaditaan varmaan enemmän, että ihmiset ne vapaansa myös hyödyntävät ja toisaalta sitä, että äidit myös antavat isien jäädä kotiin lapsia hoitamaan jo vanhempainvapaan aikana, jos haluavat. Ystäväpiiristä löytyy koulutettuja vanhempia, joissa isä on jäänyt kotiin esim. siinä vaiheesa, kun vauva on ollut 6 kk ikäinen.

Hoitovapaan osalta, en olisi tukia valmis kohottamaan. Ja osittainen hoitovapaa taasen, sehän on mahdollista jo nyt, ja sitä tuetaan suhteessa kotihoidontukeen ihan kohtuullisesti. Summa on toki pieni, mutta itselleni ylimääräinen vapaa-aika oli sitäkin arvokkaampaa. Jos lapsen hoidon pystyy järjestämään kotona, vaikka käykin töissä, sittenhän on oikeutettu kotihoidontukeen, joka on suurempi raha. Täytyy muistaa myös, että kun tulot pienenevät, myös verot pienenevät, ja jos lapset hoitaa kokonaan kotona, myös hoitomaksut jäävät pois. Eli kokonaisuudessaan tilanne voi olla perheelle jo nyt hyvinkin houkutteleva.
 
Mulla on tähän omat spekulaationi. Mutta haluan pitää ketjun jossain tolkussa ;) Koska ideoiti tämän asian kohdalla kiehtoo.

Joka tapauksessa tuon vääristymän vuoksi ajattelinkin että miehiä kannustettaisiin naisia enemmän tuohon kotiin jäämiseen. Olisi se sitten vaikka niin että isän osuus olisi vaikka ansiosidonnainen. Toki tämä vääristää tasa-arvoa miehen ja naisen kohdalla. Vaan tokko se nytkään ihan täysin toteudu...jos tilastoja ajatellaan. Ja toki heti mieleen tulee myös yhden huoltajan perheet.

Itsekin mielelläni kuulen mielipiteitä miksi mies ei ole jäännyt kotiin? Yksityisyrittäjyys ym on selvää kauraa. Mutta muissa tapauksissa.

Mä en missään tapauksessa voi kannattaa tasa-arvon vastaista etuuspolitiikkaa tässä(kään) asiassa.
Kyse on kuitenkin tasa-arvoisesta mahdollisuudesta ja perheiden henkilökohtaisista valinnoista- On nk. oma häpeänsä jos eivät sitä halua tasavertaisesti jakaa. Ehkä heillä on siihen omat syynsä, tiedä tuota.
 
Surullisen tiukassa ovat asenteet. Minulle mainostettiin neuvolassa kuinka kannattaa pitää lomaa samaan aikaa isäkuukauden kanssa. Isovanhemmat eivät ottaneet uskoakseen, että isä haluaa jäädä yksivuotiaan kanssa kotiin (ja ihmetystä herätti töissäoloni isäkuukauden aikana). Vanhempainvapaasta kuulee vähän väliä puhuttavan äitiyslomana. Ja puhutaan, kuinka äidin "pitää antaa" pari ekstraviikkoa isälle, jos haluaa täyden isäkuukauden.

Kaikki tällaiset pienetkin asiat kokonaisuutena pitävät tiukassa sitä ajatusta, että nimenomaan äidin pitää hoitaa lasta kotona. Ymmärrän hyvin täysimetyksen ensimmäiset 6kk, mutta sen jälkeen työssäkäyntiä voisi alkaa harkita osittaisimetyksen ohessa. Tilanteista riippuen.

Onneksi olen törmännyt jo moneen isään, jotka perinteistä poiketen haluavat olla se kotona oleva vanhempi jossain vaiheessa vauvan/taaperon elämää. Jonkinlaista rohkaisua tarvittaisiin, että isätkin "uskaltaisivat" ottaa sen roolin mikäli haluavat. Ja tajuaisivat sen juurikin mahdollisuutena keskellä ruuhkavuosia, kuten ap mainitsee.

Mitenkäs yrittäjäisät saisivat mahdollisuuden?
 
On varmasti miehiä, joiden mielestä tuo olisi hyvä. Jo nyt on miehiä, jotka jäävät vanhempainvapaalle ja/tai hoitovapaalle äidin palatessa työelämään. Muistan kuitenkin aikoinaan, kun siskoni mies oli jäämässä lakisääteiselle isyyslomalle. Hänelle esimies suoraan ilmoitti, ett työnantaja ei tietenkään voi kieltää jäämästä isyyslomalle, koska langollani oli siihen lakisääteinen oikeus, mutta urakehitys siinä firmassa stoppaa sitten siihen, jos isyysloman pitää. Noh, lanko piti isyysloman, jatkoi vielä vuoden ko firmassa ja vaihtoi työpaikkaa sellaiseen, jossa eteneminen oli jälleen mahdollista. Uskoisin, että tilanne ei ole niistä ajoista ihan hirveästi muuttunut. Toki asiaa ei kaiketi saa sanoa ääneen, mutta käytännössä voi käydä niin, että uran ja perheen yhteensovittaminen tulee joillekin miehille yhtä hankalaksi kuin se on joillekin naisillekin. Jos et voi ottaa vastaan uusia haastavia projekteja tai pahimmassa tapauksessa jäät kesken projektin pidemmäksi ajaksi lasten kanssa kotiin, niin joku toinen firmassa ottaa paikkasi.
 
Itse koen yrittäjän vaimona, että yrittäjien asemaa näissä vapaissa pitäisi parantaa. Tämä koskee myös naisyrittäjiä.

Meillä on ainakin se tilanne, ettei mies pystyisi olemaan kuukautta täyspäiväisesti poissa töistä. Viimeksi hän piti vanhempainvapaata minun ollessani lomalla, silloin hän pystyi tekemään myös töitä.

Tosin en tiedä mikä se oikea ratkaisu olisi.

Työntekijän asemassa kyse on ensisijaisesti vanhempien kyvystä sopia miten vapaat pidetään.
 
[QUOTE="vieras";26980731]Surullisen tiukassa ovat asenteet. Minulle mainostettiin neuvolassa kuinka kannattaa pitää lomaa samaan aikaa isäkuukauden kanssa. Isovanhemmat eivät ottaneet uskoakseen, että isä haluaa jäädä yksivuotiaan kanssa kotiin (ja ihmetystä herätti töissäoloni isäkuukauden aikana). Vanhempainvapaasta kuulee vähän väliä puhuttavan äitiyslomana. Ja puhutaan, kuinka äidin "pitää antaa" pari ekstraviikkoa isälle, jos haluaa täyden isäkuukauden.

Kaikki tällaiset pienetkin asiat kokonaisuutena pitävät tiukassa sitä ajatusta, että nimenomaan äidin pitää hoitaa lasta kotona. Ymmärrän hyvin täysimetyksen ensimmäiset 6kk, mutta sen jälkeen työssäkäyntiä voisi alkaa harkita osittaisimetyksen ohessa. Tilanteista riippuen.

Onneksi olen törmännyt jo moneen isään, jotka perinteistä poiketen haluavat olla se kotona oleva vanhempi jossain vaiheessa vauvan/taaperon elämää. Jonkinlaista rohkaisua tarvittaisiin, että isätkin "uskaltaisivat" ottaa sen roolin mikäli haluavat. Ja tajuaisivat sen juurikin mahdollisuutena keskellä ruuhkavuosia, kuten ap mainitsee.

Mitenkäs yrittäjäisät saisivat mahdollisuuden?[/QUOTE]

Tämä on surullista mutta totta. Asenteet - ehkä sitä kautta hieman haenkin pointtia sille että isän on "konkreettisesti" fiksua jäädä kotiin. Sellainen reaaliperustelu näille joilla asenteessa olisi petrattavaa.

Toki tämä on vaan ajatusleikki ja tietenkin epätasa-arvoinen. Silti juuri nuo asenteet ovat se syy miksi tilanne nykyäänkin on jossain tasossa epätasa-arvoinen. Jos mietitään vaikka työnantajan puolelta. Milloin miehillä "lapsentekoikä" on ollut rasite? Kun naisilla se on, sitä ei kai kukaan kiistä. Kun lapsentekoikä olis "rasite" molemmille sukupuolille - aina (isälle korvamerkitty aika) niin edistäisi se tasa-arvoa.

Se 6+6+6 käytäntökin varmasti toimisi, harmi että ei mennyt läpi. Lienee syynä se että on paljon perheitä joissa se isä tosiaan ei ole läsnä lainkaan.

Yrittäjäisä - no eikös sama päde yrittäjä äiteihin? Heitä toki on vähemmän. Mutta yrittäjä kuin yrittäjä, vaikea asia nuo perhevapaat. Kenties joku kannustin raha varamiehen käyttöön työssä ("lomittaja") voisi auttaa. En tiedä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;26980787:
On varmasti miehiä, joiden mielestä tuo olisi hyvä. Jo nyt on miehiä, jotka jäävät vanhempainvapaalle ja/tai hoitovapaalle äidin palatessa työelämään. Muistan kuitenkin aikoinaan, kun siskoni mies oli jäämässä lakisääteiselle isyyslomalle. Hänelle esimies suoraan ilmoitti, ett työnantaja ei tietenkään voi kieltää jäämästä isyyslomalle, koska langollani oli siihen lakisääteinen oikeus, mutta urakehitys siinä firmassa stoppaa sitten siihen, jos isyysloman pitää. Noh, lanko piti isyysloman, jatkoi vielä vuoden ko firmassa ja vaihtoi työpaikkaa sellaiseen, jossa eteneminen oli jälleen mahdollista. Uskoisin, että tilanne ei ole niistä ajoista ihan hirveästi muuttunut. Toki asiaa ei kaiketi saa sanoa ääneen, mutta käytännössä voi käydä niin, että uran ja perheen yhteensovittaminen tulee joillekin miehille yhtä hankalaksi kuin se on joillekin naisillekin. Jos et voi ottaa vastaan uusia haastavia projekteja tai pahimmassa tapauksessa jäät kesken projektin pidemmäksi ajaksi lasten kanssa kotiin, niin joku toinen firmassa ottaa paikkasi.

Tässä mun ehkä sinisilmäisessä utopiassa kun tuo olisi ns. pakollista, siis isän kotiin jäänti - ei työnantajapuolle jäisi mahdollisuutta olla tuollaisessa tyranni. Jokainen työntekijä on "riski" perhevapaalle. En tiedä saako kukaan kiinni tästä ajatuksesta. Olen huono sanailemaan. Perhe ei olisi hidaste uralle - vaan perhe olisi se voimavara josta nousta vielä paremmalle jalustalle. Kuitenkin veikkaisin että ihminen jolla tausta on kunnossa kotirintamalla - on parempi työntekijäkin.

No joo, nyt otan vaaleanpunaiset lasit pois.
 
Mullakin oli ajatus että äitissloman jälkeen isä olisi vanhempainvapaalla.
kaikken paras vaihtoehto että äitiysloman (4kk?) jälkeen olisin vauvan kanssa vielä pari kuukautta vanhempainvapaalla ja mies saisi pitää loput. Onnistuuko tuollainen ´vuorottelu´?

Mies on ok-palkkaisessa työssä,minä yrittäjänä.Äitiysrahaa saan hyvin YEL-tulojen perusteella,tosi asiassa firma ei vielä edes kannata.
Täytyy laittaa kannattamaan että mies saa tämän meidän viimoisen lapsukaisen kanssa olla kotona.... :)
 
[QUOTE="Mei";26981090]Mullakin oli ajatus että äitissloman jälkeen isä olisi vanhempainvapaalla.
kaikken paras vaihtoehto että äitiysloman (4kk?) jälkeen olisin vauvan kanssa vielä pari kuukautta vanhempainvapaalla ja mies saisi pitää loput. Onnistuuko tuollainen ´vuorottelu´?

Mies on ok-palkkaisessa työssä,minä yrittäjänä.Äitiysrahaa saan hyvin YEL-tulojen perusteella,tosi asiassa firma ei vielä edes kannata.
Täytyy laittaa kannattamaan että mies saa tämän meidän viimoisen lapsukaisen kanssa olla kotona.... :)[/QUOTE]

Tottakai onnistuu :). Meillä tilanne on hoidettu niin, että ollaan säästetty etukäteen hoitovapaa-aikoja varten, ja maksettu velat pois. Joten pärjätään kyllä :). Meillä ehdottomasti mies jää kotiin ainakin vuodeksi, monesta syystä, mutta tärkeimpänä on että saa osallistua pikkulapsiaikaan tasa-arvoisesti :). Ihanaa vauvalle ja isälle!!
 

Yhteistyössä