Isän rooli perheessä?

[Minä]

Mikä muilla on isän rooli perheessä?

Meillä mies tekee ma-pe 8-16 töitä, ei helppoa ja hieman henkisesti rankkaa työtä. Kotiin tullessa katsoo telkkaria, surffaa netissä yms. Silloin tällöin saattaa laittaa astiat koneeseen taikka imuroida pikaisesti.
Viikonloppuisin olen itse aina itkuinen ja allapäin, kun mies on kotona, mutta silti kaikki hommat jää mulle.

Tänään mennyt niin, että minä olen herännyt lapsen kanssa ylös normaaliin tapaan 6:30, miehen kävin herättämässä vähän yli 10. Klo 11 käytiin kävelyllä ja kaupassa. Tein ruokaa, mies söi ja sen jälkeen on vaan pelannut. Itse olen touhunnut lapsen kanssa koko päivän, paitsi päikkärit, jolloin juuri kävimme lenkillä, kaupassa ja tein ruokaa.

Mikä ihme menee pieleen? Onko miehet aina näin itsekeskeisiä vai mitä pitäisi tehdä?

Välillä tuntuu että olisi helpompi olla yksin, sillon kehtaisi pyytää vanhempiani vaikka leikkimään lapsen kanssa sillon tällön. Eikä tarttis ajatella enää miehen tarpeita, kun omat ja lapsen tarpeet tulee tyydytettyä....

 

[ap]

Välillä tuntuu että olisi helpompi olla yksin, sillon kehtaisi pyytää vanhempiani vaikka leikkimään lapsen kanssa sillon tällön. Eikä tarttis ajatella enää miehen tarpeita, kun omat ja lapsen tarpeet tulee tyydytettyä....

Siis ei yksin, vaan kaksin lapsen kanssa ilman miestä.

 

[ap]

Välillä tuntuu että olisi helpompi olla yksin, sillon kehtaisi pyytää vanhempiani vaikka leikkimään lapsen kanssa sillon tällön. Eikä tarttis ajatella enää miehen tarpeita, kun omat ja lapsen tarpeet tulee tyydytettyä....

Siis ei yksin, vaan kaksin lapsen kanssa ilman miestä.

 

[vieras]

Meillä mies on vauvan kanssa kotona kun itse olen töissä. Isompien lasten kanssa puuhaa kaikenlaista kivaa. Ruokaa tekee, siivoaa...

Silloin kun oli itse töissä, kotihommat ja lapset oli 90% mun vastuulla.

Ei ne ukot tajua millasta siellä kotona on jos eivät itse kokeile.

 

[v]

Meillä mies on vauvan kanssa kotona kun itse olen töissä. Isompien lasten kanssa puuhaa kaikenlaista kivaa. Ruokaa tekee, siivoaa...

Silloin kun oli itse töissä, kotihommat ja lapset oli 90% mun vastuulla.

Ei ne ukot tajua millasta siellä kotona on jos eivät itse kokeile.

Minkä ikäinen vauva teillä on?

 

[ap]

Rupee vaan olemaan oma jaksaminen kortilla....

 

[noo]

Ihan tasavertainen kumppani on.
Tai oikeastaan vielä parempi ja ahkerampi kuin minä. :ashamed:

 

[kaalimaan vartija]

Oletko puhunut miehesi kanssa tästä asiasta? Voihan se olla ettei toinen edes ymmärrä että tässä järjestelyssä on mitään vikaa.....
Meillä mies tekee vaativaa työtä ja paljon. Viikolla aika vähän kotona, mutta kun on kotona niin panostaa täysillä lasten kanssa oloon. Vie retkille, pelaa lasten kanssa, tekee ruokaa lasten kanssa,ottaa aina halukkaat lapset mukaan kauppaan ja asioille... Viikolla lapset saattavat jopa olla isin kanssa työpaikalla...

 

[Roolinen]

Meillä mies on kotona lasten kanssa ja minä töissä

 

[Nalletar]

Meillä mies tekee aivan samoja hommia kun mäkin. Mä en tee mitään sellaista mitä mies ei tekisi. Itse asiassa mies osaa tehdä paljon enempi kaikenlaista tässä taloudessa renkaiden vaihdosta ompeluun. Mies käy töissä ja mä olen vielä hetken kotiäitinä. Tietysti enemmän arjen vastuuta jää mulle. Pian mäkin olen töissä ja lastenhoito& kotityöt menee aikalailla puoliksi. Nyt olen ollut neljä viikkoa jalka murtuneena ja mies on hoitanut 90% kotitöistä ja lastenhoidosta.

 

[vieras]

Meillä mies on vauvan kanssa kotona kun itse olen töissä. Isompien lasten kanssa puuhaa kaikenlaista kivaa. Ruokaa tekee, siivoaa...

Silloin kun oli itse töissä, kotihommat ja lapset oli 90% mun vastuulla.

Ei ne ukot tajua millasta siellä kotona on jos eivät itse kokeile.

Minkä ikäinen vauva teillä on?

11kk, kohta vuoden.

 

[ap]

Meillä tuo puhuminen asiasta ei oikeen onnistu. Kun puhun, puhun yksin. En koskaan saa mitään vastauksia mihinkään. Mies ei varmasti ymmärrä kuinka rankkaa on tehdä kaikki yksin. Kaksi viime yötäkin on ollu tosi rikkonaisia, useita herätyksiä ja uudelleen nukuttamisia, joten väsymyskin painaa päälle, mutta silti on jaksettava. Vauva 5½kk.

 

[ap]

up, tippu niin nopsaa

 

[---]

Meillä tuo puhuminen asiasta ei oikeen onnistu. Kun puhun, puhun yksin. En koskaan saa mitään vastauksia mihinkään. Mies ei varmasti ymmärrä kuinka rankkaa on tehdä kaikki yksin. Kaksi viime yötäkin on ollu tosi rikkonaisia, useita herätyksiä ja uudelleen nukuttamisia, joten väsymyskin painaa päälle, mutta silti on jaksettava. Vauva 5½kk.

Oliko tilanne samanlainen ennen vauvan syntymää?

 

[ap]

Hirmu paha sanoa. Käytiin molemmat töissä, enkä kuollaksenikaan muista tekikö ukko mitään vai ei. Ruuat ja pyykit oon aina huolehtinu ja ne voin hoitaa vastasuudessakin. Oliko sitä paljon muuta puuhaa ennen vauvaa =)

Mutta tilanne on niin erillainen nyt kun hoitaa vauvaa 24/7 ja siihen päälle kaikki kotityöt. Asuntoakin tulee pidettyä ihan erillailla siistinä vauvan takia, eli hommia on vaan lisääntyny senki saralla.

 

[öö]

Hirmu paha sanoa. Käytiin molemmat töissä, enkä kuollaksenikaan muista tekikö ukko mitään vai ei. Ruuat ja pyykit oon aina huolehtinu ja ne voin hoitaa vastasuudessakin. Oliko sitä paljon muuta puuhaa ennen vauvaa =)

Mutta tilanne on niin erillainen nyt kun hoitaa vauvaa 24/7 ja siihen päälle kaikki kotityöt. Asuntoakin tulee pidettyä ihan erillailla siistinä vauvan takia, eli hommia on vaan lisääntyny senki saralla.

Eli teillä yksi lapsi ja hirvee väsy?Just...

 

[Heinekeeni]

Voi sinua parkaa. Osaan kuvitella että olet viikonloppuisin itkuinen. Kun meidän esikoinen oli vauva, niin odotin miestä töistä kuin kuuta nousevaa että saan jakaa päivän kuulumisia ja vauvanhoitoa hänen kanssaan. Mitä jos kertoisit miehelle asian juuri noin kuin meillekin kerroit: olet niin uupunut että harkitset jopa eroa jotta saisit joltain apua lapsenhoitoon.

Eikä mikään varmaan estä että parisuhteesta huolimatta nytkin pyytäisit lapsen isovanhempia välillä seuruistelemaan lapsen kanssa.

 

[ap]

Ootko sä öö tehny kaiken yksin + valvonu öisin? Yh äitinäkin olisi ehkä helpompaa, koska silloin ei tarttis huolehtia ukon tarpeista. Se on meinaan yks iso vauva näköjään.

Ja korjatakseni sinua vielä, kerroin että väsymys on, mutta en puhunut hirveestä eikä kovasta väsymyksestä. Sitä ei ehkä olisi ollenkaan jos asiat olis mallillaan.

Enkä osaa sanoa muista, mutta kyllä 5½kk kun oon huonosti joutunu nukkumaan, niin rupee väsyttämään väkisinkin. Enkä tarkota sillä sitä ettäkö en kykenis tekemään mitään.

 

[öö]

Ootko sä öö tehny kaiken yksin + valvonu öisin? Yh äitinäkin olisi ehkä helpompaa, koska silloin ei tarttis huolehtia ukon tarpeista. Se on meinaan yks iso vauva näköjään.

Ja korjatakseni sinua vielä, kerroin että väsymys on, mutta en puhunut hirveestä eikä kovasta väsymyksestä. Sitä ei ehkä olisi ollenkaan jos asiat olis mallillaan.

Enkä osaa sanoa muista, mutta kyllä 5½kk kun oon huonosti joutunu nukkumaan, niin rupee väsyttämään väkisinkin. Enkä tarkota sillä sitä ettäkö en kykenis tekemään mitään.

Älä paapo sitä miestäs,anna sen tehdä ite omat ruoat,vaatteiden pesut ym.
Jos se sit tajuis mikä meininki.

 

[siivilleen päässyt]

Mä Sain ensimmäisen lapsen pojan. No mies kävi töissä ja juuri tuli klo 16 jälkeen kotia. Mä olin valvonut ja käynyt antamassa maitoa koko yön ja hyssytellyt, nukkunut taas pari tuntia ja taas sama maidon anto jne. sitten lapsi heräsi kl 06.00 jolloin aloitettiin kaikki normi työt..eli ruoanlaitto(aamupalaa) ja sitten kaupassa ja lenkillä.. sitten päikkärit ja vau 2 h omaa aikaa jolloin kerkesin siivota sotkuja ja laittaa vaikka puhtaita vaatteita kaappiin ja uusia pyörimään.

tein miehelle ruoat valmiiksi aina klo 16 jälkeen...sitä ennen oli tietenkin käynyt poja kanssa päiväkävelyllä, käyttänyt koiran, imuroinut ja siivonnut tai jopa 2 krt pvä luutunnut lattiat.

Mies tulee ja haluaa levätä työpäivän jälkeen ymmärrän sen. Mutta entä minun työ??? mäkin tein kokoajan töitä, mutta eihän se ole työtä kun hoidat taloa ja lasta.(

sitten ruettiin marmattamaan 8kk ikäsenä että kun mulla ei ollut tuloja, ei tietenkään kun vauvan kanssa kotona. Mun olis pitänyt olla töissä ja tuoda rahaa kotiin..vittu että rupes ärsyttämään koko touhu.

Lopuks sitten alkoi semmoset jutut että mies ei koskaan katsonut lasta että mulla olis omaa aikaa, ja jos sen tein niin hän saattoi vaikka juoda ja sammua(, en voinut luottaa koko ihmiseen enää koskaan..paska mikä paska...

no sitten alkoi myös miehen viikonloppuisin lähdöt ryyppäämään jättäen mut ja lapsen yksin...ja puhelimiin rupes tulemaan rakkausviestejä ja sun muuta paskaa...

monet kertaa pakkasin tavarat ja läksin mummolaan, mutta palasin takaisin...halusin niin kovasti pitää perheen koossa..

mutta sitten se viimenen niitti tuli..pakkasin kaikki tavarat kun mies oli omila reissuillaan.. viestin sitten laitoin hänelle että nyt voit tulla rauhallisin mielin kotia emme enää ole siellä.

oli miehen ilme kun talo oli aivan tyhjä..kaikki tavarat viety paitsi hänen isoa teeveetä ja sohvaa, muut vein.

mies yritti takaisin mutta turhaan..en voisi koskaan enää luottaa häneen.

aikaa kului asuin pojan kanssa kaksin...kävin töissä ja poika hoidossa.. yhtä´äkkiä elämääni ilmestyi ihana mies..tarkoitus oli aluksi pitää seksisuhdetta koska en halunnut suhdetta vakavaa...ja miestä kaipasin...mutta niin siinä sitten kävi että rakastuin...ja nyt olen onnellinen taas...

mies auttaa pojan kanssa ja on aivan kultainen..niin erimaata kuin entinen..mikä ei arvostanut tekemisiäni yhtään...nyt katsotaan päivä kerrallaan..eri osoitteessa asumme mutta olemme kokoajan yhdessä joko hänen luonaan tai sit mun.

nyt suunnitellaan jos laittaisimme tavarat yhteen)...

mutta nyt on hyvä ja turvallinen olla...koska voin luottaa mieheen täysin..siitä olen kiitollinen..ja hän ei juoksentele yhtään missään omilla reissuillaan. kavereillaan käy ja sa tietysti käydä, mutta mitä hän lupaa hän sen pitää. tsemiä sulle elämään

 

[Ego]

Nykyään on siis ookoo ja lapsi 6 vee, mutta silloi ihan alussa oli siis KAIKKI mun kontolla...valvoin yöt ja tein kotihommia yms. Aika meni ihan "sumussa" ja tipahtelin nukkumaan miten sattui. Eihän siitä mitään tullut. Sitten vaan yksi päivä totesin miehelle että tästä on tultava loppu, että en jaksa hoitaa kaikkea. Jos ei kiinnosta kotiasiat niin siinä on ulko-ovi....Miehen käytös muuttui samantien. Ei oikee tajunnut että nitä on olla nukkumatta kunnolla vuorokausikaupalla, kun ite kuorsaili täydet unet aina.

 

["hih"]

No meillä se menee niin, että miestä täytyy aina erikseen pyytää esim. menemään lasten kanssa ulos tai leikkimään. Ei hän oma-aloitteisesti näitä asioita hokaa, eikä pysty ennakoimaan lasten tarpeita esim. kaupunkireissuilla. Sitten kun asiasta sanoo, tekeen kyllä ihan mielellään noita juttuja.

 

[9 jäsentä perheessä.]

käykää hyvä vanhemmat peilin eteen ja kattokaa kuka siellä valittaa. Valittamalla ja toista mollaamalla näissä asioissa ei tule kun rikkinäisi ihmisiä. Kun lapsia on 7 niin tietää sen että ei valittamalla perhettä rakenneta vaan sitoutumalla mies ja nainen vastuuseen yhteiseen hyvään. Se vaatii mieheltä selkärankaa ja rakkautta perhettä kohtaan. Ei kannata antaa periksi vaan sitkeys palkitaan ja apua kannattaa hakea ajoissa esim. Perhekuntoutuksen kautta.