Toggle sidebar

isällä ei ole mitään oikeuksia

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ystävä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Y

ystävä

Vieras
Surullista, miten jotkut naiset käyttävät eron tultua lasta lyömäaseena ex-puolisoa vastaan. Olen nyt sivusta joutunut seuraavaa tapausta, jossa äiti usein jättää tuomasta lapsen isälleen sovittuna tapaamisaikana ja väittää sitten sossuille että isä ei halua tavata.
Isä haluaisi ottaa pojan hoitoon useastikin, mutta lapsi on hänellä nyt vain noin kerran parissa kuussa. Äidin uusi mies on astunut isän paikalle ja tyttö kutsuukin nyt häntä isäksi ja on alkanut vierastaa omaa isäänsä.
Sossut eivät saa äitiä kuriin, koska he uskovat äidin sepustukset isän välinpitämättömyydestä lastaan kohtaan.
Surullista katsoa vierestä miten mies kärsii kun ei saa olla pienen tyttönsä kanssa:(
 
mulla on kokemuksia vaan siitä että isä ei hoida vevollisuuksiaan lasta kohtaan vaan sentakia että kuvittelee kostavansa äidille..vaikka todellisuudessa ainoa kuka kärsii on lapsi.
paskiainen..prkl.. mutta nyt täytyy nostaa exälle hattua kun on ottanut itteensä niskasta kiinni ja tapaa lastaan.

kyllä noita vastuuttomia löytyy niin äideistä kun iseistäkin. harmi kun pitäisi pelata sen yhteisen lapsen eduksi.
 
Se, ettei isä halua tavata, on eri asia, todella ikävää tietysti sekin.

Itsekin olen seurannut läheltä usean vuoden sitä, miten äiti voi kiristää lapsilla, olla antamatta lapsia, kun isä menee hakemaan yms. Lastenvalvojan edessä äiti heittäytyy uhriksi (mies kun oli se, joka eron alunperin tahtoi). En ole ikinä voinut ymmärtää, miten äiti ei näe, että vielä enemmän kuin isä, kärsivät hänen omat lapsensa.

 
kysäseppä siltä äidiltä, että taitaa olla kovastikin vielä tunteita entistä kohtaan, kun noin jaksaa energiaa käyttää moiseen eikä ymmärrä mistä elämässä oikein on kyse.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Se, ettei isä halua tavata, on eri asia, todella ikävää tietysti sekin.

Itsekin olen seurannut läheltä usean vuoden sitä, miten äiti voi kiristää lapsilla, olla antamatta lapsia, kun isä menee hakemaan yms. Lastenvalvojan edessä äiti heittäytyy uhriksi (mies kun oli se, joka eron alunperin tahtoi). En ole ikinä voinut ymmärtää, miten äiti ei näe, että vielä enemmän kuin isä, kärsivät hänen omat lapsensa.
Click to expand...

mäkin luulen että toi on vaan sitä kostamista kun se mies halusi erota...
sairasta, miten joku voi olla niin idiootti, eikä itse sitä edes tajua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Eiköhän isän kannattaisi ilmoittaa sossuun joka kerta, kun äiti ei tuo lasta tapaamiseen. Tottakai sossu uskoo äitiä, jos isästä ei kuulu mitään.
Click to expand...

Mä peesaan tätä. Isän ei kannata jäädä siihen uhrin osaan, vaan pitää puolensa!!!
 
Jos tapaamisista on tehty lastenvalvojan luona sopimus joka on vahvistettu, asian voi laittaa käräjäoikeuden kautta eteenpäin.
Eli sopimus on lainvoimainen, eikä sitä saa rikkoa ilman erittäin pätevää syytä.

Käräjäoikeuteen siis vaan vapaamuotoinen hakemus, jossa ilmenee sopimuksen osapuolet, laiminlyönnit ja pyyntö että asia otetaan käsittelyyn.
Ensin tulee yhteydenotto täytäntöönpanosovittelijoilta joiden kanssa yritetään saada keskustelemalla asiat ja tapaamiset sujumaan. Jos siellä ei päästä sopuun, asia laitetaan eteenpäin käräjille.
Aikaa sovitteluun on 1kk.

Viimeisinä keinoina on sitten uhkasakko ja nouto ulosottomiehen toimesta ja niitä tuskin kukaan haluaa. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja just:
Alkuperäinen kirjoittaja mii:
Eiköhän isän kannattaisi ilmoittaa sossuun joka kerta, kun äiti ei tuo lasta tapaamiseen. Tottakai sossu uskoo äitiä, jos isästä ei kuulu mitään.
Click to expand...

Mä peesaan tätä. Isän ei kannata jäädä siihen uhrin osaan, vaan pitää puolensa!!!
Click to expand...

niimpä. etävanhemmalla kun ei ole oikeasti mitään velvollisuuksia, vain oikeuksia. lähivanhempi ei voi estää tapaamisia. kova kovaa vastaan vaan sitten. tossa tilanteessa on edes mahdollista tehdä jotain. sit kun se menee niin et etävanhempi on se kiusaaja niin sille ei voida mitään kun mikään pakko ei ole mitään tehdä.
 
Mä olen seurannut vastaavaa tilannetta jo toistakymmentä vuotta. Exän exä käytti lasta välikappaleena koko ajan ja exä ei saanut pahemmin tytärtään tavata. Tytön sukunimikin vaihtui ties monetta kertaa - taitaa olla jo viides - sen mukaan, minkä nimisen miehen exän exä milloinkin nai. Meillä aikoinaan viivästyi isyyden tunnustaminen lähipiirissä tapahtuneen vakavan sairastumisen ja kuoleman vuoksi niin pitkälle, etä tuo exän ja mun yhteinen poika oli aluksi mun sukunimelläni. Kun vihdoin oli surusta toivuttu ja päästy lastenvalvojan juttusille, oli mietitty myös nimiasia. Exä oli ihmeissään, kun sanoin, että jos junnun sukunimeksi tulee isänsä nimi, niin siitä ei sitten koskaan eikä ikinä keskustella yhtään millään tavalla vaan se nimi on ja pysyy siihen asti, kunnes junnu on aikuinen ja voi itse valita, kumpaa nimeä haluaa käyttää.

On ollut surullista katsoa, kun mies ei sa olla omalle lapselleen isä ja kun lapsi ei saa pysyvää isää vaan isät vaihtuvat äidin mielitekojen mukaan. Mä en ole halunnut laittaa omaa poikaani samaan tilanteeseen ja vaikka joskus on ollut pakko taipua enemmän kuin oksentamatta haluaisi, olen sen tehnyt. Pojan takia. Nyt, kun tuo kolli on 16 v, olen aika varma, että toimin aikoinaan ihan oikein ja ne omat taipumiset ovat kannattaneet =)
 
Siis tyttö vai poika? Puhut teksissä molemmista. No joo..
Ei isän pidä jäädä katsomaan sivutsta vaan viedä asia oikeuteen. Jos ei asialle mitään tee niin ei ne asiat yksinään hoidu.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa