Isän kehuminen sairaalassa

Tiedän että olen pikkumainen mutta ärsyttää.. Kun miestäni kehuttiin ihan älyttömästi sairaalassa, mten hienoa on kun isä osallistuu vauvan hoitoon, miten hienosti isä laittoi vaipan päälle, voi kun isä on niin reipas ja hyvä ja aaargh. Ja kun minä laitoin vaipan (ensimmäisiä kertoja minäkin!) niin katsottiin vinosti että menikö oikein ja huomautettiin että vähän tiukemmalle tms, vaikka laitoin sen ihan yhtä hyvin (ellen paremmin) kuin mieheni. En minä nyt mitään kehuja kaivannutkaan, mutta tuli sellainen olo että tekikö mieheni nyt kaiken niin paljon paremmin ja onko minusta nyt äidiksi ollenkaan..

Onhan se hyvä että isät huomioidaan, mutta kun jatkuvasti mieheni saa niin paljon kiitosta, neuvolassa, sukulaisilta, kun hän osallistuu vauvan hoitoon.. Onhan se miehenikin lapsi, miksei hän osallistuisi?! Miksei äitiä koskaan kehuta/kiitellä että hoitaa lapsensa...

 

..vaan siis minua ainakin vähän koko ajan arvostellaan ja neuvotaan, että ei noin vaan näin, mutta mieheni kun tekee jotain niin palvotaan vaan että onpas ihanaa kun mies osallistuu. Liekö hormonit temppuilee mutta tekisi mieli pistää ovi kiinni takana ja lähteä jonnekin kauas, antaa miehen hoitaa vauva niin täydellisesti ja hyvin.

 

Katsos, ennenvanhaan miehet vain ryyppäsi, ajoi perheen pihalle talvipakkasillakin, kulki ulko-ovesta miten halusi.
Nykyään, jos mies laittaa kotona tikunkin ristiin kodin tai lasten hyväksi, nostetaan mies oitis jalustalle ja kehutaan maasta taivaisiin.
Ja entäs kun minulla sattuu oikeasti olemaan kunnollinen ja normaali mies, siitä se riemu repeää....
olen siis kohtalotoverisi ja varmasti meitä on monta.
Naisia vähätellään ja mollataan vähän joka asiasta mutta miehet ne on niin erinomaisia B)
Välillä oikein ihmetyttää miten surket naiset voivatkin saada niin perkuleen HYVIÄ miehiä