Isän ja lapsen tapaamiset...

Alkaa olo olemaan aika väsy tähän ja usko loppuu...
Historia asialle aika pitkä ja ero tapahtunut perheessä jo kolme vuotta sitten. Isän osalta lapsen ja hänen tapaamiset eivät ota onnistuakseen. 6 v. makoilee tuossa viekussani piirrettyjä katsellen ja odottaa näkevänsä tänään isän, koska näin oli sovittu...
Isän piti eilen ilmoittaa moneltako lapsen hakee tänään. Mitään ei ole kuulunut.
Lapsi kyselee koska/moneltako isi hakee? ja minä en osaa vastata enkä tiedä mitä sanoa. En haluaisi sanoa ettei isin sopimukset taaskaan pidä. Vastaan etten tiedä.
Keskiviikkona on oikeusistunto...Onneksi, mutta olen yhtä ihmeissäni miten noista tapaamisista sielläkään sais sovittua: /
Haen valvottuja tapaamisia lapselle erinäisistä syistä ja nytkin yritin sopia heille keskinäisen päivällä tapaamishetken. Isä uhkailuun asti halunnut tapaamisia, mutta sitten käy näin.
Tai no saahan ne sovittua paperilla mutta ei se tuota lapsen oikeutta isänsä näkemiseen auta...
Olin oikeasti lapsen puolesta onnellinen että tänään tapaisivat...Leivoin päiväksi piirakkaa ja mokkapaloja evääksi, koska ruokapuoli on ollut heikoilla aikaisemmin.
Itsekin olen surullinen ja tuntuu myös olo aina vaan sekaiselta... Yritän auttaa ja mahdollistaa lapsen ja isän tapaamiset, mutta mitä ihmettä voin enempää..

 

Kannattaako niitä tapaamisia sopia sunnuntaiksi ku mies raouloissaan makaa sängynpohjalla?

 

[QUOTE="vieras";22158050]Kannattaako niitä tapaamisia sopia sunnuntaiksi ku mies raouloissaan makaa sängynpohjalla?[/QUOTE]

Nii... lauantai ja sunnuntai taitaa olla lapsen eskarin kannalta ainoat vapaapäivät. Isä sai itse päättää tapaamispäivän..
Pitäiskö lapsen olla eskarista pois päivä jolloinka iskä ehkä hakee?
En oikein ymmärrä muutenkaan tuota ajatustasi "vieras"... Kerran puoleen vuoteen sunnuntai ehkä kuitenkin kannattais normaalisti varata vaikka lapselleen...vai?

 

Mä tein aikoinaan niin etten kertonut lapselle koska isä tulee. Vasta kun ovikello soi, niin sanoin että meneppäs avaamaan...isi on oventakana. Näinollen lapsen ei tarvinnut pettyä.

 

Mä tein aikoinaan niin etten kertonut lapselle koska isä tulee. Vasta kun ovikello soi, niin sanoin että meneppäs avaamaan...isi on oventakana. Näinollen lapsen ei tarvinnut pettyä.

Isä nimenomaan halusi puhelimessa kertoa pojalleen että sunnuntaina he näkevät. Lapsi laski päiviä torstaista asti..

 

Isä nimenomaan halusi puhelimessa kertoa pojalleen että sunnuntaina he näkevät. Lapsi laski päiviä torstaista asti..

Ihan sama mitä isä haluaa, jos isään kerran ei voi luottaa.

Isän kanssa sovitaan ettei hän sovi lapsen kanssa mitään tapaamisjuttuja...jos hän pidä lupauksesta kiinni, hän ei enää puhu lapsen kanssa puhelimessa. Hyvin yksinkertaista.

Vaikka ideaalitilanne olisikin se että isä ja lapsi olisivat tekemisissä, niin se nyt vaan ei aina onnistu. Tällöin on mielestäni ensisijaisen tärkeätä turvata lapsen elämä ja silottaa siitä täysin turhat isin keksimät töyssyt.

 

Meillä eskari päättyi aina klo 12 viime vuonna.. Ehkä teillä eri käytäntö, mutta tuskin se paljon enempää aikaa vie, kun ekaluokkalainenkin pääsee nyt koulusta klo 12... Tuskin isä olisi heti aamusta lasta arkena hakemassa, jos ei viikonloppuaamunakaan häntä näy..? Saatan toki olla väärässä, kun en teitä tunne, villi veikkaus vain..

 

Onkohan se oikeasti näin vai ajatteletteko vain? Isät rakastavat yleensä (väkivalta erikseen) jos vain annetaan mahdollisuus. Tietenkin jos teillä on uusi suhde odottamassa, mahdollisuus ja kauna ovat vaikea yhdistelmä

 

Tos ne jotku tekee niin helvetin väärin..heille annetaan vapaudet itse päättää millon näkevät lapsiaan..uhkaillaan ja vannotaan tulevansa sillon ja sillon.
Ei kuitenkaan saavuta paikalle,petetään se pieni lapsi joka odottaa tapaamista reppu valmiiksi pakattuna.Niin väärin.

Luulis tosiaan et siinä vaihees ku on ite saanu päättää millon tulee,niin tulis paikalle,mut ei.

 

Oletko koittanut soittaa isälle?

 

En ihmettele että tekee noin koska olet haluamassa valvottuja tapaamisia, kuka hemmetti niistä pitää. Mitään vapautta ei ole silloin. Tämä johtuu sinusta ja kostaa sen sinulle näin. Siiinä isähölmä että ei tajua satutavansa lasta, mutta on tyytyväinen kun saa sinulle iakaatuskaa.
Niin ja miksi sinä et voisi soitaa isälle tai laittaa viestin niin pääsisit valehtelemasta lapselle. Ei ole lapsella hyvä olla kummassakaan paikassa noin. Ja vielä ihmettttää tuo ruokapolitiikka, piirakkaa ja mokkapaloja. Onko se 6v lapsen ruokaa???

 

Nyt tartut luuriin ja koitat saada sen isän kiinni. Ei tarvitse hermostua, kerrot vaan asiat niinkuin ne on: että hänen lapsellaan on ikävä ja odottaa kovasti tapaamista, ja sinä olet laittanut evästäkin valmiiksi. Jos ei vastaa, niin laita tekstiviesti. Sun ei tarvitse edes tuoda ilmi epäilystä siitä, että isä meinaa vetää välistä, vaan voit kirjoittaa ihan iloiseen sävyyn että: "Täällä eräs nuorimies/nuorineiti odottaa jo innolla isäänsä Mihinkä aikaan tulet? Laitoin teille vähän evästäkin." Eipähän voi isä ainakaan mitenkään kääntää viestiä sinua vastaan. Jos sillä ihmisellä on vähääkään sydäntä, niin tuntee kyllä taatusti pienen piston ja ehkä saa kammettua itsensä ovesta ulos ja teidän suuntaan. Ja jos kylmästi jättää tulematta sun ystävällisestä yrityksestä huolimatta, niin siinä hänellä onkin selittämistä siellä oikeusistunnossa.

 

En ihmettele että tekee noin koska olet haluamassa valvottuja tapaamisia, kuka hemmetti niistä pitää. Mitään vapautta ei ole silloin. Tämä johtuu sinusta ja kostaa sen sinulle näin. Siiinä isähölmä että ei tajua satutavansa lasta, mutta on tyytyväinen kun saa sinulle iakaatuskaa.
Niin ja miksi sinä et voisi soitaa isälle tai laittaa viestin niin pääsisit valehtelemasta lapselle. Ei ole lapsella hyvä olla kummassakaan paikassa noin. Ja vielä ihmettttää tuo ruokapolitiikka, piirakkaa ja mokkapaloja. Onko se 6v lapsen ruokaa???

Se et ap haluaa syystä ne valvotut tapaamiset,on eri juttu ku et jotku haluu nhe kiusallaan..
Se isä kyllä siel tietää mitä tekee väärin.Ap vain yrittää pitää kiinni lapsen oikeuksista.

Luulsi et jso pari ei voi yhdes pitää lapsesta huolta,niin se onnistuis sit ku erotaan.Eikö?
Se on ihan sen isän ongelma jos hän tekee kaiken vain kiusatakseen lapsen äitiä.Pitäis olla sen verran järkee et tajuais sen koskettavan sitä viatonta lasta.

 

Nyt tartut luuriin ja koitat saada sen isän kiinni. Ei tarvitse hermostua, kerrot vaan asiat niinkuin ne on: että hänen lapsellaan on ikävä ja odottaa kovasti tapaamista, ja sinä olet laittanut evästäkin valmiiksi. Jos ei vastaa, niin laita tekstiviesti. Sun ei tarvitse edes tuoda ilmi epäilystä siitä, että isä meinaa vetää välistä, vaan voit kirjoittaa ihan iloiseen sävyyn että: "Täällä eräs nuorimies/nuorineiti odottaa jo innolla isäänsä Mihinkä aikaan tulet? Laitoin teille vähän evästäkin." Eipähän voi isä ainakaan mitenkään kääntää viestiä sinua vastaan. Jos sillä ihmisellä on vähääkään sydäntä, niin tuntee kyllä taatusti pienen piston ja ehkä saa kammettua itsensä ovesta ulos ja teidän suuntaan. Ja jos kylmästi jättää tulematta sun ystävällisestä yrityksestä huolimatta, niin siinä hänellä onkin selittämistä siellä oikeusistunnossa.

Aina voi väittää että ei le viestiä saanut tai että onlähettänyt viestin mutta se ei sitten ole mennyt perille. Konsteja on monia jos ei halua tulla :=)

 

Eskari päättyy klo 13 ja lapsen isä asuu toisessa kaupungissa... Matkaa on sen verran että päivä/yhteinen aika kuluu matkoissa, jos ei aamusta jo toimi.
Hän (isä) kulkee autolla, minä yleisillä kulkuneuvoilla.
Oli sovittu että hän hakisi lapsen täältä ja minä illalla kotiin.

 

Aina voi väittää että ei le viestiä saanut tai että onlähettänyt viestin mutta se ei sitten ole mennyt perille. Konsteja on monia jos ei halua tulla :=)

Voihan sitä väittää.

Sama ku hää kertois ettei omista aivoja,sillä itsehän lupasi lapsen hakea.

 

Aina voi väittää että ei le viestiä saanut tai että onlähettänyt viestin mutta se ei sitten ole mennyt perille. Konsteja on monia jos ei halua tulla :=)

Totta tuokin, mutta jos äiti on koittanut soittaakin eikä isä vaivaudu vastaamaan/soittamaan takaisin, niin tuskinpa kukaan uskoo ettei viesti ole tullut perille..

 

Minuakin kummastuttaa tuo ruokapuoli. eikö voileivät tai joku nuggetit nyt ole parempi. tai syöttää kotona, jos vierailu kestää vaan muutaman tunnin.
ja miksi vaadit valvottuja tapaamisia? en ymmärrä. Jos lapseni isä olisi sellainen, että ei yksin voisi olla noin ison pojan kanssa, niin mitä järkeä koko tapaamisissa?
lisäksi itse voin kuvitella itseni etävanheman asemaan. Tuska olisi valtava olla erossa lapsesta, ja en voi taata, että en itsekin ratkeaisi ryyppäämään tai perumaan tai jotain.


Miten muuten kun yleensä muistan, että aikuisia /vanhempia neuvotaan kertomaan lapsille etukäteen asioista, että tietävät mitä heille tulee tapahtumaan.

Mutta jos lasten sukulaiset (mummot, kummit) eivät ole luotettavia, vaan peruutuksia tulee aina. Rahalliset syyt, jaksamattomuus ym.
Mitä pitää tehdä? kertoa ja antaa lapsen pettyä kun mummo/kummi ei tulekaan?
vai olla kertomatta ja antaa ilmestyä ?

 

Eskari päättyy klo 13 ja lapsen isä asuu toisessa kaupungissa... Matkaa on sen verran että päivä/yhteinen aika kuluu matkoissa, jos ei aamusta jo toimi.
Hän (isä) kulkee autolla, minä yleisillä kulkuneuvoilla.
Oli sovittu että hän hakisi lapsen täältä ja minä illalla kotiin.

Oletko koittanut soittaa?

 

Se et ap haluaa syystä ne valvotut tapaamiset,on eri juttu ku et jotku haluu nhe kiusallaan..
Se isä kyllä siel tietää mitä tekee väärin.Ap vain yrittää pitää kiinni lapsen oikeuksista.

Luulsi et jso pari ei voi yhdes pitää lapsesta huolta,niin se onnistuis sit ku erotaan.Eikö?
Se on ihan sen isän ongelma jos hän tekee kaiken vain kiusatakseen lapsen äitiä.Pitäis olla sen verran järkee et tajuais sen koskettavan sitä viatonta lasta.

Juu sen uskon että on syy tuohon,mutta isä tsoiaankin voi sillä kostaa näin. Ja ketä voi silloin syyttää jos haluaa lapsen oikeuksista pitää kiinni. Usein ajatellaan että se on lapsen etu, mutta tässäkään tapauksessa se ei kuulosta siltä. Jokuhan voi sanoa tähän että isä on aina se paras isä,mutta ei se sina niin mene. Monesti äiti voi ajaa sen isän tekemän aukon umpeen paremmin kuin tapaamiset isän kanssa.

 

[QUOTE="vieras";22158220]Voihan sitä väittää.

Sama ku hää kertois ettei omista aivoja,sillä itsehän lupasi lapsen hakea.[/QUOTE]

Eihän tarvitse aina olla kuulolla ja tai tarvita huomata että joku on soittanut. Eihän isä osaa varmastikkaan edes olettaa,että äiti voisi soittaa jos ei ole niin aikaisemminkaan tehnyt, Tämän käsityksen sain.

 

En ihmettele että tekee noin koska olet haluamassa valvottuja tapaamisia, kuka hemmetti niistä pitää. Mitään vapautta ei ole silloin. Tämä johtuu sinusta ja kostaa sen sinulle näin. Siiinä isähölmä että ei tajua satutavansa lasta, mutta on tyytyväinen kun saa sinulle iakaatuskaa.
Niin ja miksi sinä et voisi soitaa isälle tai laittaa viestin niin pääsisit valehtelemasta lapselle. Ei ole lapsella hyvä olla kummassakaan paikassa noin. Ja vielä ihmettttää tuo ruokapolitiikka, piirakkaa ja mokkapaloja. Onko se 6v lapsen ruokaa???

Soitin isälle eilen illalla ja koko tämän aamun. -Numeroon ei saa yhteyttä.
Valvotut tapaamiset siksi että on jo tapahtunut niin että isä jättää 5v. lapsen yksin autoon istumaan n. tunniksi kun itse menee kaverilleen ja että kotna on lääkepurkkeja ja huumausaineita lapsen saatavilla "lattiatasoilla".

Kinkkupiirakka todellakin on tuon ikäiselle sopivaa ja helppoa "kylmäruokaa" ja mokkapaloja lapsi halusi itse jälkkäriks isälleen tehdä. Tehtiin siis yhdessä..
Tässä ei ole kyse minusta. Haluaisin lapseni saavan sen mitä olettaa vanhemmiltaan saavan ja mitä lapsen oikeuksiin kuuluu.

 

Eihän tarvitse aina olla kuulolla ja tai tarvita huomata että joku on soittanut. Eihän isä osaa varmastikkaan edes olettaa,että äiti voisi soittaa jos ei ole niin aikaisemminkaan tehnyt, Tämän käsityksen sain.

Lukemattomia kertoja olen soittanut. Nyt ja aikaisemminkin.
Olen jopa antanut rahaa ruokaan ja matkoihin sekä joustanut ja muuttanut tapaamisia isän pyynnöstä.

 

Eskari päättyy klo 13 ja lapsen isä asuu toisessa kaupungissa... Matkaa on sen verran että päivä/yhteinen aika kuluu matkoissa, jos ei aamusta jo toimi.
Hän (isä) kulkee autolla, minä yleisillä kulkuneuvoilla.
Oli sovittu että hän hakisi lapsen täältä ja minä illalla kotiin.

Se selittääkin jo sen, miksi viikonloput ovat kohdallanne paras ratkaisu. Kiitos selvennyksestä. Koita jaksaa, kyllä isä sen ymmärtää, jos on ymmärtääkseen. Voimia sulle ja lapselles. :hug:

Terveisin äiti, jonka esikoinen on nähnyt omaa isäänsä 2 kertaa viiden vuoden aikana, vaikka julkisilla pääsisi perille kahdessakymmenessä minuutissa, kun isää ei vain kiinnosta.

 

Eihän tarvitse aina olla kuulolla ja tai tarvita huomata että joku on soittanut. Eihän isä osaa varmastikkaan edes olettaa,että äiti voisi soittaa jos ei ole niin aikaisemminkaan tehnyt, Tämän käsityksen sain.

Viis soittamisesta tai viesteistä.
Ishän se on luvannut tulla,ottaisi siis yhteyttä jso ei ole tulossa.