Isäät! (ja äiditkin)

sain tietää että olen raskaana ja mies sano että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä abortti.. Nyt paripäivää myöhemmin sano että jos pidän lapsen hän muutaa pois ja haluaa erota!! Miten miehet teidän päähän sais järkeä tai käännytettyä jotenkin? Onko muilla samanlaisia kokemuksia. ITSE HALUAN EHDOTTOMASTI PITÄÄ LAPSEN!! BLIIS AUTTAKAA!!! :'( :'(

 

Ensinnäkin onnea!
Tietysti aina vähän vaikea tilanne. Yhdessähän lapsenhankintapäätös pitäisi tehdä. Sitten taas vahingon käydessä molempien tulisi siitä vastuu ottaa. Olen nähnyt miten karskimmatkin miehet taipuu, mutta pakottamalla se ei taida onnistua. Toivottavasti abortti ei oikeasti ole vaihtoehto.
Täytyy sun kai antaa tilaa tehdä omat päätelmät. Mutta tuskin isi-ainesta jos ei tahtoa löydy.

 

Ehkä hieman masentavaa sanoa, mut järkeä on aivan turha yrittää ihmisen päähän pakottaa. Mitä tohon sun tilanteeseen tulee: Jos ootte kovin nuoria immeisiä niin veikkaisin et miehellä meni pupu pöksyyn. Ts. hän pelkää ettei kohta olisikaan vapaa tulemaan ja menemään niinku haluaa. Voi toki päteä vanhempaankin mieheen...Epäterve ja valitettavan yleinen tunne parisuhteessa olevilla ihmisillä. Oon joskus itekkin ollu samojen ajatusten höykytettävänä. En tiedä olisko nimenomaan Paras tapa, mut ainakin yks jonka uskoisin toimivan: Keskustele rauhassa ja yritä saada mies ymmärtämään että lapsen tulo ei ole "linnatuomio" kotiin. Muukin elämä, sosiaalinen sellainen jatkuu myös syntymän jälkeen, vaikkakin hieman rajoitetusti ainakin alkuunsa.
Toisaalta jos teidän elämäntilanne ei ole totaalisen epävakaa ja ns.retuperällä niin voiko olettaa että miehesi ylipäätään haluaisi lapsia? Siinä tapauksessa teillä on todella vakava ongelma.

Parasta toivoen

Weekend Dad

 

Kyllä lapsen kanssa yksinkin pärjää.Aina on apua löytynyt,vaikka välillä raskasta onkin. Älä huoli,asiat selviävät ajallaan. Isä saattaa tarvita aikaa sulatella asiaa;anna aikaa,älä painosta. Kurjaa toisaalta olisi kiva jakaa ilo odotuksesta ja uudesta elämästä. Etsi keskusteluapua ja nauti odotusajasta. Onnea!

 

Enpä tiedä miten toisen pään saisi käännettyä. Jos saisi, niin siitä voisi seurata ongelmia myöhemmin. Yksinhuoltajana tulee olemaan rankkaa, mutta sanoisin sen olevan sen arvoista. Lisäksi varmasti löytyy miehiä, jotka arvostavat lapsia.

Sanot vain miehellesi, että haluat pitää lapsen. Jos se ei käy, niin hän on vapaa lähtemään. Voihan olla, että kuukausi sinkkuelämää muuttaa mielen. Hankala tilanne, kaiken kaikkiaan.

 

Sinä yksin teet päätöksetn lapsesta. Jos mies ei halua lasta kuvioihinsa, kerro hänelle, että sinäkään et ole hänen maailmassaan. Alkujärkytys raskaudesta on varmaan kova miehelle, mutta voihan olla, että hän toipuu siitä ja on hyvinkin innoissaan tulevaisuudessa. Toisen mieltä et vain voi muuttaa, sen on tapahduttava hänen itsensä päätöksestä.

 

Sanotaanpa vaikka näin: sinullahan on julma mies. Ymmärrän että abortti on käytettävissä jos se on oikeasti tarpeen, jos sinä teet abortin miehesi tahdosta niin sekin tarkoittaa sitä että teidän suhde ei tule kestämään. Se asia olisi teidän välissä lopunelämänne ajan.
Kyl mä tossa tilaanteessa sanoisin miehelle heipat jos kerta alkaa kiristään niin menköön.Se ei ole välittämistä ja rakastamista jos ei tue toista.Vaikka ei haluaisi samoja asioita.Kiristäminen on henkistäväkivaltaa. Pitää ottaa myös huomioon että tämä lapsi voi olla ainut mahdollisuutesi saada jälkeläinen, sitä kun ei koskaan tiedä. Mut voimia tilanteeseesi, mut elä anna miehesi painostaa sinua, se ei ole välittämistä.

Mies 24v ja kolme lasta.