Isää ei kiinosta-ja jaksaa paukuttaa leukojaan...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja totalfailier
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

totalfailier

Jäsen
09.03.2010
901
1
16
Liperi,Viinijärvi
Eli mulla on 13-v poika,jolla dysfasia,dyspraksia,aistiyliherkkyys,hienomotoriikassa viivettä/ongelmaa..Käy PL normikoulussa.Pojalle pitää kaikki ohjeet ym avata pienin erin..
Nyt on vähälle aikaa tullut koulusta infoa (tai oikeastaan jo syyttelyäkin,tunnen niin) siitä ettei poika hallitse itseään,käyttäytymistään.Hokee erinäisiä kirosanoja..Ja kun menee hermo,lähtee kaikki lentoon mikä käteen osuu.On erittäin herkkähermoinen.

Mulle ei ope osaa (tai viitsi) selittää mistä joku kilahdus johtuu.Ollaan sitten jonossa psykan juttusille.Kerran on käyty,mutta poika ei tosiaan sielläkään mitään sanonut,tehnyt..Lääkärin kysyessä "tiedätkö sinä miksi olet täällä" poika nousi ylös ja kaatoi tuolin taakseen-lähti pois,aulaan istumaan-jossa oli sitten kuunnellut.Lääkäri myönsi tehneesä virheen kun tuolla tavalla kysyi,koska hänelle selvisi vasta hiukan myöhemmin se,ettei poika osaa vastata ko tavalla esitettyyn kysymykseen..Loppuajan poika istui meidän kanssa saman pöydän ääressä.

Olen nyt koittanut saada pojan isää ottamaan osaa tähän ongelmaan,mutta hän aina sanoo "kattoo nyt jos kerkee/ite oot aikoja varannu,ei hänen tarvi tulla (siis se psykahan ne ajat antaa)"

Nyt mä oon siinä pisteessä,että en jaksa kuulla mitään selityksiä,mä haluan että isä ottaa osaa!!Auttaa!!
Miten sen saa ottamaan osaa??Miten sen saa tajuamaan,että yhteishuoltajuuden mukaan sille kuuluu poikasen asiat!?
 
Vähän hankalalta kuulostaa tuo pojan käytös isossa ryhmässä. Pitäiskö harkita jotain pienempää ryhmää; aika vaikeaa se on toisten kolmetoistavuotiaiden aina joutua "ymmärtämään" ja sietämään tuollaista käytöstä... ja opettajienkin hankala huomioida yhtä pelkästään jos oppilaita on monta samalla luokalla - eikä ne toisetkaan kaiketi ihan arvottomia lapsia ja nuoria siellä ole, vaan ansaitsisivat ymmärrystä ja huomiota jokainen?
 
[QUOTE="hmh";27441105]Vähän hankalalta kuulostaa tuo pojan käytös isossa ryhmässä. Pitäiskö harkita jotain pienempää ryhmää; aika vaikeaa se on toisten kolmetoistavuotiaiden aina joutua "ymmärtämään" ja sietämään tuollaista käytöstä... ja opettajienkin hankala huomioida yhtä pelkästään jos oppilaita on monta samalla luokalla - eikä ne toisetkaan kaiketi ihan arvottomia lapsia ja nuoria siellä ole, vaan ansaitsisivat ymmärrystä ja huomiota jokainen?[/QUOTE]

En tosiaan tarkoittanut tuota,että toiset ovat arvottomia tmv. tottakai jokainen ansaitsee huomion,ymmärryksen.
Pojan ryhmässä on 10 oppilasta, luokka-asteilta 3-6.Anteeksi,jos tekstini niin antoi ymmärtää.
 
ITsellä oli luokka kaverina vastaavanlainen hermoheikki aikoinaan, ei sille mitään diagnoosia kukaan koskaan olut tehny eikä tehny. Saattoi hertmostua luokassa ihan yhtäkkiä jos joku vaan vittuili sille tai joku ei mennyt sillä oikein, heittlei kyniään ja pulpetti kaverin kijoja ja kyniä minne sattuu. Silti se kävi koulunsa loppuun ja en tiedä mitä se nykyään tekee, oli kyllä ehdokkaana naapurikunnassa kunnallis vaaleissa kokoomuksen listalla, ei päässyt.
 
Mitä tulee tuohon ensimmäisessä viestissä toivomaasi asiaan, että haluaisit isän osallistuvan pojan asioihin; ymmärrän sinua oikein hyvin, mutta ikävä kyllä hiukan samankaltaisessa tilanteessa aikoinaan olleena voin vain kertoa, että sitä asiaa on maailmassa mahdoton muuttaa. Jos toista vanhempaa ei saa vanhempana toimimaan niin ei sitten vaan saa. Suruhan siinä tulee lapsen puolesta, väsymys omasta puolesta ja kaiken päälle kiukku paitsi sitä miestä kohtaan niin myös itseä kohtaan - kun on mennyt valitsemaan aikanaan lapselleen niin kelvottoman isän.

Mutta ajattele. Lapsesi ei olisi sama ihana itsensä ilman sen miehenretaleen osuutta niistä geeneistä. Ja kun et voi sen toisen puolesta mitään, niin paras vaan keskittyä olemaan äitinä tässä hetkessä sitä mitä suinkin voi ja ymmärtää... ja myös voi keskittyä niihin lapselle muihin tärkeisiin ihmissuhteisiin, ystäviin ja sukulaisiin.

Tsemppiä ja jaksamista.
 
[QUOTE="Lilla";27441686]No mitä helkuttia!? Sanot isälle et se psyka ne ajat antaa ja yhteishuoltajuus, joten pakko tulla![/QUOTE]

Kyllä me lastenpsykalla nähdään tilanteita että isä ei tule vaikka kutsutaan. Joskus jopa että äitikään ei tule, eikä toimita lastakaan. Lastensuojeluhan siinä sitten mukaan kutsutaan, mutta ei siitä tulemattomuudesta vankilaan joudu.

Toki jos toinen vanhempi ei mitenkään osallistu lapsen hoitoon tai jopa vastustaa kuntouttavia toimenpiteitä, on syytä harkita huoltajuuden järjestämistä toisin. Eli hakea yksinhuoltajuutta.
 

Yhteistyössä