M
mamukas
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Juuri tämän takia meidän pihassa auto ei liiku senttiäkään ennenkuin kaikki lapset ovat silmissä tai sisällä.
kannataisi peruuttaa aina auto pihaan !
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Juuri tämän takia meidän pihassa auto ei liiku senttiäkään ennenkuin kaikki lapset ovat silmissä tai sisällä.
Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Rehellisyyden nimissä: Mikäli mieheni aiheuttaisi välillisesti lapsemme kuoleman vahingossa, ottaisin eron hänestä. Kuulostaa tunteettomalta joo, mutta en kestäisi elää miehen kanssa jota katsoessani tajuaisin joka kerta hänen olleen välikappale lapsemme kuolemaan.
Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:Tuollaisen tapaturman jälkeen on tuo juuri pahinta mitä voi tehdä.
Eli suoraan syyttää toista tapahtuneesta ottamalla ero.
Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Rehellisyyden nimissä: Mikäli mieheni aiheuttaisi välillisesti lapsemme kuoleman vahingossa, ottaisin eron hänestä. Kuulostaa tunteettomalta joo, mutta en kestäisi elää miehen kanssa jota katsoessani tajuaisin joka kerta hänen olleen välikappale lapsemme kuolemaan.
Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
Tuollaisen tapaturman jälkeen on tuo juuri pahinta mitä voi tehdä.
Eli suoraan syyttää toista tapahtuneesta ottamalla ero.
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:[quote="Micosa
Tuollaisen tapaturman jälkeen on tuo juuri pahinta mitä voi tehdä.
Eli suoraan syyttää toista tapahtuneesta ottamalla ero.
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:Tuollaisen tapaturman jälkeen on tuo juuri pahinta mitä voi tehdä.
Eli suoraan syyttää toista tapahtuneesta ottamalla ero.
Aina ei ihminen voi mitään tunteilleen. Ei sitä välttämättä tarkoita syyttää puolisoaan, mutta silti se tunne on sisällä.
Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Rehellisyyden nimissä: Mikäli mieheni aiheuttaisi välillisesti lapsemme kuoleman vahingossa, ottaisin eron hänestä. Kuulostaa tunteettomalta joo, mutta en kestäisi elää miehen kanssa jota katsoessani tajuaisin joka kerta hänen olleen välikappale lapsemme kuolemaan.
Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
Tuollaisen tapaturman jälkeen on tuo juuri pahinta mitä voi tehdä.
Eli suoraan syyttää toista tapahtuneesta ottamalla ero.
Niin varmaan. Silti en pystyisi olemaan enää mieheni kanssa.
Alkuperäinen kirjoittaja -:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Rehellisyyden nimissä: Mikäli mieheni aiheuttaisi välillisesti lapsemme kuoleman vahingossa, ottaisin eron hänestä. Kuulostaa tunteettomalta joo, mutta en kestäisi elää miehen kanssa jota katsoessani tajuaisin joka kerta hänen olleen välikappale lapsemme kuolemaan.
Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
Tuollaisen tapaturman jälkeen on tuo juuri pahinta mitä voi tehdä.
Eli suoraan syyttää toista tapahtuneesta ottamalla ero.
Niin varmaan. Silti en pystyisi olemaan enää mieheni kanssa.
No sitähän sinä et voi etukäteen tietää. Ja toivottavasti et koskaan tule tietämäänkään.
Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Rehellisyyden nimissä: Mikäli mieheni aiheuttaisi välillisesti lapsemme kuoleman vahingossa, ottaisin eron hänestä. Kuulostaa tunteettomalta joo, mutta en kestäisi elää miehen kanssa jota katsoessani tajuaisin joka kerta hänen olleen välikappale lapsemme kuolemaan.
Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja -:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Rehellisyyden nimissä: Mikäli mieheni aiheuttaisi välillisesti lapsemme kuoleman vahingossa, ottaisin eron hänestä. Kuulostaa tunteettomalta joo, mutta en kestäisi elää miehen kanssa jota katsoessani tajuaisin joka kerta hänen olleen välikappale lapsemme kuolemaan.
Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
Tuollaisen tapaturman jälkeen on tuo juuri pahinta mitä voi tehdä.
Eli suoraan syyttää toista tapahtuneesta ottamalla ero.
Niin varmaan. Silti en pystyisi olemaan enää mieheni kanssa.
No sitähän sinä et voi etukäteen tietää. Ja toivottavasti et koskaan tule tietämäänkään.
Luultavasti tunnen itseni paremmin, kuin yksikään täällä.. :headwall:
Alkuperäinen kirjoittaja Vai:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Rehellisyyden nimissä: Mikäli mieheni aiheuttaisi välillisesti lapsemme kuoleman vahingossa, ottaisin eron hänestä. Kuulostaa tunteettomalta joo, mutta en kestäisi elää miehen kanssa jota katsoessani tajuaisin joka kerta hänen olleen välikappale lapsemme kuolemaan.
Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
No sit varmaan et kestäis kattoa itteäs peilistä jos ite aiheuttaisit lapselles jotain, vaan veisit muilta lapsilta äidin?
Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja Vai:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Rehellisyyden nimissä: Mikäli mieheni aiheuttaisi välillisesti lapsemme kuoleman vahingossa, ottaisin eron hänestä. Kuulostaa tunteettomalta joo, mutta en kestäisi elää miehen kanssa jota katsoessani tajuaisin joka kerta hänen olleen välikappale lapsemme kuolemaan.
Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
No sit varmaan et kestäis kattoa itteäs peilistä jos ite aiheuttaisit lapselles jotain, vaan veisit muilta lapsilta äidin?
Olet oikeaas, en tiedä miten kestäisin, mikäli itse olisin edes murto-osan välikappaleena osallisena lapseni kuolemaan. Kai sitä vaan olisi PAKKO elää itsensä kanssa, puolison kanssa ei.
Alkuperäinen kirjoittaja --:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja -:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Rehellisyyden nimissä: Mikäli mieheni aiheuttaisi välillisesti lapsemme kuoleman vahingossa, ottaisin eron hänestä. Kuulostaa tunteettomalta joo, mutta en kestäisi elää miehen kanssa jota katsoessani tajuaisin joka kerta hänen olleen välikappale lapsemme kuolemaan.
Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
Tuollaisen tapaturman jälkeen on tuo juuri pahinta mitä voi tehdä.
Eli suoraan syyttää toista tapahtuneesta ottamalla ero.
Niin varmaan. Silti en pystyisi olemaan enää mieheni kanssa.
No sitähän sinä et voi etukäteen tietää. Ja toivottavasti et koskaan tule tietämäänkään.
Luultavasti tunnen itseni paremmin, kuin yksikään täällä.. :headwall:
Vaikka tuntee itsensä kuinka hyvin ei voi etukäteen tietää miten tuollaisessa tilanteessa reagoisi.
Ihan turha väittää muuta jos ei ole tilanteessa ollut.
Alkuperäinen kirjoittaja ohis:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja Vai:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Rehellisyyden nimissä: Mikäli mieheni aiheuttaisi välillisesti lapsemme kuoleman vahingossa, ottaisin eron hänestä. Kuulostaa tunteettomalta joo, mutta en kestäisi elää miehen kanssa jota katsoessani tajuaisin joka kerta hänen olleen välikappale lapsemme kuolemaan.
Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
No sit varmaan et kestäis kattoa itteäs peilistä jos ite aiheuttaisit lapselles jotain, vaan veisit muilta lapsilta äidin?
Olet oikeaas, en tiedä miten kestäisin, mikäli itse olisin edes murto-osan välikappaleena osallisena lapseni kuolemaan. Kai sitä vaan olisi PAKKO elää itsensä kanssa, puolison kanssa ei.
Mikä pakko se itsensä kanssa on elää? Nirri pois vaan jos niikseen tulee.
Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja --:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja -:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Rehellisyyden nimissä: Mikäli mieheni aiheuttaisi välillisesti lapsemme kuoleman vahingossa, ottaisin eron hänestä. Kuulostaa tunteettomalta joo, mutta en kestäisi elää miehen kanssa jota katsoessani tajuaisin joka kerta hänen olleen välikappale lapsemme kuolemaan.
Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
Tuollaisen tapaturman jälkeen on tuo juuri pahinta mitä voi tehdä.
Eli suoraan syyttää toista tapahtuneesta ottamalla ero.
Niin varmaan. Silti en pystyisi olemaan enää mieheni kanssa.
No sitähän sinä et voi etukäteen tietää. Ja toivottavasti et koskaan tule tietämäänkään.
Luultavasti tunnen itseni paremmin, kuin yksikään täällä.. :headwall:
Vaikka tuntee itsensä kuinka hyvin ei voi etukäteen tietää miten tuollaisessa tilanteessa reagoisi.
Ihan turha väittää muuta jos ei ole tilanteessa ollut.
No, kukaan täällä tiedä mun tilanteista, sanoin vain, että noin toimisin ja siitä on turha vetää hernettä kenenkään nenään. Juuri tuttavaperheemme tragedian aikoihin puhuimme miehemme kanssa asiasta ja sanoin hänellekin että meidän olisi pakko erota, jos tällaista sattuisi. Mies sanoi, että tuskin eroaisi asian ollessa toisinpäin, joten sovitaanko, että ihmiset ovat erilaisia![]()
Alkuperäinen kirjoittaja Ansku:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja --:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja -:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Rehellisyyden nimissä: Mikäli mieheni aiheuttaisi välillisesti lapsemme kuoleman vahingossa, ottaisin eron hänestä. Kuulostaa tunteettomalta joo, mutta en kestäisi elää miehen kanssa jota katsoessani tajuaisin joka kerta hänen olleen välikappale lapsemme kuolemaan.
Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
Tuollaisen tapaturman jälkeen on tuo juuri pahinta mitä voi tehdä.
Eli suoraan syyttää toista tapahtuneesta ottamalla ero.
Niin varmaan. Silti en pystyisi olemaan enää mieheni kanssa.
No sitähän sinä et voi etukäteen tietää. Ja toivottavasti et koskaan tule tietämäänkään.
Luultavasti tunnen itseni paremmin, kuin yksikään täällä.. :headwall:
Vaikka tuntee itsensä kuinka hyvin ei voi etukäteen tietää miten tuollaisessa tilanteessa reagoisi.
Ihan turha väittää muuta jos ei ole tilanteessa ollut.
No, kukaan täällä tiedä mun tilanteista, sanoin vain, että noin toimisin ja siitä on turha vetää hernettä kenenkään nenään. Juuri tuttavaperheemme tragedian aikoihin puhuimme miehemme kanssa asiasta ja sanoin hänellekin että meidän olisi pakko erota, jos tällaista sattuisi. Mies sanoi, että tuskin eroaisi asian ollessa toisinpäin, joten sovitaanko, että ihmiset ovat erilaisia![]()
Eihän tässä kukaan mitään herneitä ole vetänyt vaan todennut asian ihan realistisesti. Ei tuollaista asiaa voi etukäteen puhua selväksi.
Ihminen voikin käyttäytyä ja toimia ihan eri tavalla tosi tilanteessa kuin kuvitteellisessa tilanteessa.
Ja se nyt vaan on ihan tosiasia.
Alkuperäinen kirjoittaja mamukas:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Juuri tämän takia meidän pihassa auto ei liiku senttiäkään ennenkuin kaikki lapset ovat silmissä tai sisällä.
kannataisi peruuttaa aina auto pihaan !
Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja Ansku:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja --:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja -:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja Micosa:Alkuperäinen kirjoittaja realmerkku78:Alkuperäinen kirjoittaja ?:Alkuperäinen kirjoittaja ov:En kestäisi elää enää saman katon alla mieheni kanssa ja nähdä tätä, jos tämä aiheuttaisi lapsemme kuoleman edes vahingossa!
Entäs, jos se aiheuttaja olisitkin sinä? Miltä tuntuis, jos mies jättäis?
Rehellisyyden nimissä: Mikäli mieheni aiheuttaisi välillisesti lapsemme kuoleman vahingossa, ottaisin eron hänestä. Kuulostaa tunteettomalta joo, mutta en kestäisi elää miehen kanssa jota katsoessani tajuaisin joka kerta hänen olleen välikappale lapsemme kuolemaan.
Tuttavaperheessämme sattui muutamia vuosia sitten tapaus, jossa pikkutyttö (2 v) hukkui pihassa olevaan kaatosaaviin isän vahtivuorossa. Tuokin pariskunta erosi 1,5 v myöhemmin.
Tuollaisen tapaturman jälkeen on tuo juuri pahinta mitä voi tehdä.
Eli suoraan syyttää toista tapahtuneesta ottamalla ero.
Niin varmaan. Silti en pystyisi olemaan enää mieheni kanssa.
No sitähän sinä et voi etukäteen tietää. Ja toivottavasti et koskaan tule tietämäänkään.
Luultavasti tunnen itseni paremmin, kuin yksikään täällä.. :headwall:
Vaikka tuntee itsensä kuinka hyvin ei voi etukäteen tietää miten tuollaisessa tilanteessa reagoisi.
Ihan turha väittää muuta jos ei ole tilanteessa ollut.
No, kukaan täällä tiedä mun tilanteista, sanoin vain, että noin toimisin ja siitä on turha vetää hernettä kenenkään nenään. Juuri tuttavaperheemme tragedian aikoihin puhuimme miehemme kanssa asiasta ja sanoin hänellekin että meidän olisi pakko erota, jos tällaista sattuisi. Mies sanoi, että tuskin eroaisi asian ollessa toisinpäin, joten sovitaanko, että ihmiset ovat erilaisia![]()
Eihän tässä kukaan mitään herneitä ole vetänyt vaan todennut asian ihan realistisesti. Ei tuollaista asiaa voi etukäteen puhua selväksi.
Ihminen voikin käyttäytyä ja toimia ihan eri tavalla tosi tilanteessa kuin kuvitteellisessa tilanteessa.
Ja se nyt vaan on ihan tosiasia.
Ja sekin on ihan tosiasia, ettet tiedä, minkälaisten asioiden kanssa olen ollut tekemisissä, etkä pysty toteen näyttämään, ettenkö olisi ollut vastaavassa tilanteessa, noin niinkuin esimerkiksi