isä hoitovapaalle?

[Arwen Undomiel]

Kuinka monella on tehty tällainen järjestely eli isä on jäänyt kotiin lasten kanssa?

Meillä lapset on 2v1kk ja pian 9kk ja mulla alkaa mitta olla aivan täysi. Tykkään ihan mielettömästi olla myös kotona lasten kanssa mutta se että olen aina yksin heidän kanssaan 10h päivässä alkaa kyrpimään huolella.

Mies ei voisi kuvitellakkaan jäävänsä kotiin mutta minusta hänellä on siihen ihan yhtälainen velvollisuus kuin minullakin ja täysipäiväiseen hoitoon pienempi ainakin on vielä ihan liian pieni.

Mulle oli viimeinen tikki kun mies taas ilmoitti tänään että saivat tietää pikku-joulu-reissunsa (työ) kohteen mutta ensi viikolla ilmoitetaan päivä, reissu on pe aamusta su yöhön ja kukas muukaan täällä kotona on kuin minä.

mies viimeks eilen sano (puolileikillään) että kukas se tänne sen palkan tuo, niin minä vastasin että kyllä minäkin voin tuoda kun sinä jäät kotiin. ihan yhtä suurta palkkaa en saisi mutta sellaisen että kyllä sillä pärjättäisiin vuosi.

olenko ihan urpo kun edes ajattelen tällaista?

 

[Kismett]

Mikäs siinä jos rahallisesti pärjäisitte.
Mun palkka on alle 1/3 miehen nettopalkasta, sillä ei laskuja maksella.

 

[HoitoonVaan]

Meillä mies oli vuoden kotona pojan kanssa. Tosin ratkaisevaa se, että mul oli parempipalkkanen vakiduuni odottamassa. Itsekin halusi jäädä kotiin ja voipi olla että sama tehdään tän toisen kanssa.

 

[Suosittelen]

Meillä mies jäi kotiin vajaaksi vuodeksi, ja oli ihan onnistunut kokeilu. Mies tykkäsi alkuvaikeuksien jälkeen ja selkeästi suhde lapseen nousi aivan uudelle tasolle täysipäiväisen hoitovastuun myötä. Rahallisesti olisimme tullee paremmin toimeen, jos mies olisi ollut töissä, mutta itse halusin ihan jo periaatteesta jakaa hoitovastuun ja toisaalta mahdollisuuden viettää aikaa lapsen kanssa tasapuolisesti meidän molempien kesken. Kyllä sitä vuoden verran vähän pienemmilläkin tuloilla kituutti.

 

["vieras"]

Meilläkin mies oli puolisen vuotta hoitovapaalla ennen kuin jäin kesälomalle ja siitä uudelle äitiyslomalle. Meillä tosin tilanne oli siinä mielessä eri, että mä olisin voinutkin olla vielä kotona, mutta mies halusi jäädä lapsen kanssa kotiin myös. Ja kun mun palkka on 2x miehen palkka, niin ei voinut silläkään perustella.

 

[Miksei]

Meillä mies jäi hoitovapaalle, tosin vain 3 kuukaudeksi, kun minä menin kesätöihin, olin siis opiskelija/kotiäiti silloin. Mies olisi kesällä tienannut yli 3 kertaa sen minkä minä kesätöistäni, mutta kesätyö oli tärkeä opiskeluni kannalta ja haluttiin miehelle ja lapselle myös "omaa aikaa" ilman äitiä söheltämässä. Se oli tosi onnistunut ratkaisu, mies oli todella tyytyväinen, ja lapsen ja isän suhde muuttui ihan eri tasolle, mies myös oppi erilailla arvostamaan "kotiäidin" työtä. Ja minä jaksoin taas olla kotona ihan eri lailla sen 3 kk:n jälkeen.

 

[Nainen]

Sanohan mulle yksikin hyvä syy miksi mies ei voisi jäädä hoitovapaalle? Tietääkseni se oikeus ei ole rajattu suokupuoleen.

Mun puolesta meillä mies voisi jäädä, mutta tuo ei jää, ei sillä pää kestäisi. Laskujen puolesta ei olisi niin väliä, koska palkka on lähes sama kummallakin. Isäkuukauden pitää ja sillä mä jaksan taas olla kotona siihen asti että nuorempikin on 1,5v, sitten kipin kapin töihin!

 

["joo"]

Meillä ei toiminut. Mies jäi kotiin vaan päästäkseen laiskottelemaan. Lasta hoiti miten hoiti, muuten istui vaan koneella odottaen, että pääsee nukkumaan. Ulos ei lasta vienyt kuin harvoin ja silloinkin oli ehkä puoli tuntia kerrallaan. Koti oli kaaoksessa aina, kun tulin töistä. Että ei kiitos enää ikinä!

 

[ruttis]

Meillä mies oli ensin kuukauden kesälomalla, minä töissä sen aikaa. Sitten kouluun liittyvän työharjottelun mies oli kotona, se oli 3kk. Ja nyt se on hoitovapaalla ja minä äitiyslomalla, eli ollaan molemmat kotona.

Mä en "antaisi" miehen jäädä pidemmän päälle kotio niin, että mä olisin töissä. Se olisi niiiiiiiin epäreilua. Tai emmä tiedä, jos löytäisin tarpeeksi mielenkiintosen työn, ehkä sitten.

 

[O74]

Kenelläkään ei ole velvollisuutta jäädä hoitovapaalle mutta oikeus siihen on. Jos ei isää kiinnosta lasten kanssa kotona olo niin vois olla parempi pistää muksut hoitoon ja molempien olla töissä...

 

[Arwen Undomiel]

Kiitos paljon vastauksista ja mietteistä

Musta tuntuu että mä olen vaan niin tyytymätön omaan elämääni tällä hetkellä ja jatkuvasti kateellinen toisille vaikka tiedän että mulla on moni asia niin hyvin mutta silti olo on aivan kamala.

Mies ei haluaisi jäädä kotiin koska hänen pää ei kestäisi, mutta eipä näytä minunkaan kestävän...
Tai no kyllähän se kestää jos pakko on, kummalla vain. Lasten täyspäiväinen hoito ei ole vaihtoehto vielä kun kuopus on niin nuori, puolen vuoden päästä tilanne voi jo olla ihan erilainen...

 

[Nainen]

Mies ei haluaisi jäädä kotiin koska hänen pää ei kestäisi, mutta eipä näytä minunkaan kestävän...
Tai no kyllähän se kestää jos pakko on, kummalla vain.

Ei näin. Pää ei kestä "jos pakko on" mulla on lähipiirissä esimerkki siitä. Ystäväni on äitiyslomalla ja hänellä on hyvin haastava kohta 3v joka kotihoidossa. Kyseessä on todellinen elohopea, siihen vielä päälle kunnon uhma ja koliikkinen vauva. Voit varmaan arvata loput?

Ystävä ei hakenut hoitopaikkaa, koska kaikki asiantuntijat esim avoimessa pk:ssa selittivät että koti riittää alle kolmevuotiaalle, se ei tarvitse muuta kuin äidin ja kaikki ne kliseet mitä täälläkin aina kuulee. Haki siihen kohtaan kun esikoinen täyttää 3v, eli muutaman kuukauden päähän. Me kaverit sanottiin jo ajat sitten että hae osa-aikaista paikkaa, mutta tää uskoi näitä asiantuntijoita ja sinnitteli kotona.

Lopputulos? Yhtenä päivänä soitti itkien mulle että hän ei kestä enää hetkeäkään tätä kaikkea, se on ihan hilkulla ettei hän lyö tota lasta just nyt. Sitten järjestyi pikapikaa osa-aikainen paikka neuvolan kautta, neuvolasta lähetettiin myös hoitaja ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön nimissä kotiin.

Että silleen. Tunnista omat voimavarasi. Jos ei pää kestä niin älä pakota sitä kestämään, siitä ei hyvä seuraa. Puolen vuoden päästä nuorempasikin on jo niin iso että voi mennä ihan hyvin hoitoon.

 

["vieras"]

Meillä mies oli kotona vanhempainvapaan. Toivoi itse sitä jo suunniteltaessa lasta. Miksi ei onnistuisi? Tottakai. mä nain sellaisen miehen, joka osaa tehdä kotonakin jotain, eikä vain istua koneella tms. Tasapuolisesti hoidamme kodinaskareet, aina.

 

[tm]

Jos isä haluaa jäädä hoitovapaalle, niin ehdottomasti, mutta ketään ei kannata siihen painostaa! Itsellä pää melkein hajosi jo äitiysloman aikana ja olin todella onnellinen, kun mies piti isäkuukauden ja omat kesälomansa päälle ja itse PÄÄSIN töihin. Lapsi oli sitten 11 kk, kun meni päiväkotiin, ja hyvin on sopeutunut. Siellä on muitakin yhtä pieniä, eikä kukaan heistä vaikuta mitenkään kärsineeltä. Että ihan varmasti teidänkin pikkuinen päiväkodissa pärjäisi!

 

[Ksantippa S.]

Meillä ainakin tällä hetkellä suunnitelma on, että isä jää ilman muuta hoitovapaalle, ihan siksi että molemmat saavat kokea sen elämänvaiheen koko ihanuuden ja kurjuuden.

Mitä aloittajan tilanteeseen tulee, saattaisi päivähoito (ainakin osa-aikainen) olla varteenotettava vaihtoehto, jos kummankaan puoliskon pää ei tunnu kotona kestävän. Ei sen omien lasten kanssa olemisen kai pitäisi rangaistuskaan olla.

 

[Arwen Undomiel]

[QUOTE="vieras";22148836]Meillä mies oli kotona vanhempainvapaan. Toivoi itse sitä jo suunniteltaessa lasta. Miksi ei onnistuisi? Tottakai. mä nain sellaisen miehen, joka osaa tehdä kotonakin jotain, eikä vain istua koneella tms. Tasapuolisesti hoidamme kodinaskareet, aina.[/QUOTE]

Niin meilläkin tehdään mutta on se hieman eri asia olla kotona 24/7 kahden pienen lapsen kanssa..

 

[Arwen Undomiel]

Ei näin. Pää ei kestä "jos pakko on" mulla on lähipiirissä esimerkki siitä. Ystäväni on äitiyslomalla ja hänellä on hyvin haastava kohta 3v joka kotihoidossa. Kyseessä on todellinen elohopea, siihen vielä päälle kunnon uhma ja koliikkinen vauva. Voit varmaan arvata loput?

Ystävä ei hakenut hoitopaikkaa, koska kaikki asiantuntijat esim avoimessa pk:ssa selittivät että koti riittää alle kolmevuotiaalle, se ei tarvitse muuta kuin äidin ja kaikki ne kliseet mitä täälläkin aina kuulee. Haki siihen kohtaan kun esikoinen täyttää 3v, eli muutaman kuukauden päähän. Me kaverit sanottiin jo ajat sitten että hae osa-aikaista paikkaa, mutta tää uskoi näitä asiantuntijoita ja sinnitteli kotona.

Lopputulos? Yhtenä päivänä soitti itkien mulle että hän ei kestä enää hetkeäkään tätä kaikkea, se on ihan hilkulla ettei hän lyö tota lasta just nyt. Sitten järjestyi pikapikaa osa-aikainen paikka neuvolan kautta, neuvolasta lähetettiin myös hoitaja ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön nimissä kotiin.

Että silleen. Tunnista omat voimavarasi. Jos ei pää kestä niin älä pakota sitä kestämään, siitä ei hyvä seuraa. Puolen vuoden päästä nuorempasikin on jo niin iso että voi mennä ihan hyvin hoitoon.

Valitettavasti toi on jo vähän kuin minä... lyödä lasta en ole meinannut mutta itsetuhoisia ajtuksia ollut...
meillä on molemmilla lapsilla ollut koliikki, nuoremmalla raju refluksi&laaja-alaiset allergiat, molemmilla ollut korvatulehduksia (toisella 6, toiselle 7 tänä vuonna)... lisänä vielä neliraajahalvaantunut äitini joka asuu 50m metrin päässä ja on kotihoidossa minun ja veljieni 'vastuulla'...

on niin loppuunpalanut olo että huh.. ja ikää huimat 24!

 

[Ksantippa S.]

Niin meilläkin tehdään mutta on se hieman eri asia olla kotona 24/7 kahden pienen lapsen kanssa..

Eikös vanhempainvapaa ainakin äitien kohdalla tarkoita juuri sitä?

 

[Arwen Undomiel]

Eikös vanhempainvapaa ainakin äitien kohdalla tarkoita juuri sitä?

Tarkoitin tota että asiat hoidetaan tasapuolisesti...
Mies on töissä klo 8-18 työmatkat mukaan laskettuna mutta muuten on lähes aina kotona, pari kertaa kuussa jossain tuulettumassa...

 

[isä 24/7 4kk]

marraskuun alussa jään kotiin neljäksi kuukaudeksi, 4v ja 9kk lapsien kanssa. Vaimo sitten aloittaa uudessa työpaikassa. Odotukset on sekalaiset.

 

[ggg]

Jos mies ei halua jäädä, niin ei sitä pakottaakaan kannata. Siinä ei ole sitten kivaa kellään.

 

[meillä]

Meillä isä jäi hoitamaan kotiin 3,5 vuotista ja 3 kk ikäistä lasta. Olin töissä lähellä ja kävin päivällä imettämässä. 9 kk mies oli kotona lasten kanssa ja kaikki sujui oikein hyvin. Yhteisiä nämä lapset ovat ja yhdessä ne on hoidettu. Miehellä kestää pinna muutenkin mua paremmin.

 

["hih"]

En pakottaisi miestä kotiin, jos hän ei itse halua. Kuopuskin on jo siinä iässä, että hänet voisi viedä hoitoon.

 

["vieras"]

Valitettavasti toi on jo vähän kuin minä... lyödä lasta en ole meinannut mutta itsetuhoisia ajtuksia ollut...
meillä on molemmilla lapsilla ollut koliikki, nuoremmalla raju refluksi&laaja-alaiset allergiat, molemmilla ollut korvatulehduksia (toisella 6, toiselle 7 tänä vuonna)... lisänä vielä neliraajahalvaantunut äitini joka asuu 50m metrin päässä ja on kotihoidossa minun ja veljieni 'vastuulla'...

on niin loppuunpalanut olo että huh.. ja ikää huimat 24!

Eikö äitilläsi ole pakko olla kotihoitaja, jos kerran kotonaan asuu? Eihän ketään voi velvoittaa oman elämänsä ohella kantamaan vastuuta neliraajahalvaantuneesta omasta äidistään? Jos hänellä ei vielä ole hoitajaa, niin vaadi sellainen.

Ota ainakin vanhemmalle lapselle osa-aikainen hoitopaikka. Jos sulla on mahdollista tehdä osa-aikatyötä niin kannattaa varmaan kokeilla, kyllä pienempikin jo hoidossa pärjää 2-3 päivää viikossa, niin saat vähän vaihtelua päiviin. Meillä mies oli 2kk hoitovapaalla, osin olosuhteiden pakosta, mutta vapaaehtoisesti kuitenkin, ja kokemus oli oikein positiivinen kaikkien kannalta. Mutta tietysti jos mies ei halua jäädä kotiin, niin ei kannata pakottaa/ painostaa siihen.

Jos olet loppuunpalanut jo 24-vuotiaana, on todellakin aika tehdä asialle jotain, itse kannat vastuun omasta jaksamisestasi, ei sitä kukaan muukaan tee, valitettavasti.

 

["Olivia"]

Onko ongelma siis osittain myös yksinäisyys? Meinaan että eihän äitiyslomallakaan tarvitse olla yksin.