Inseminaatio 2016

Onnea tuuti! Aivan ihanaa! Jännittäviä aikoja tosiaan saatte nyt elää.

Käyn täällä katsomassa kuulumisia aina silloin tällöin kun en oikein osaa asennoitua raskaana olevien rooliinkaan... Meillähän tuuti saatiin letrozol/menopur/pregnyl -kombinaatiolla kaksi munasolua kypsymään ja ilman inseminaatiota tulin raskaaksi ja alkuraskauden ultrassa todettiin kaksosraskaus! Tällä viikolla rv 12 niskapoimu-ultrassa molemmat ainakin heiluvat hyvinvoivina, mutta kyllähän mua keskenmeno vielä ahdistaa ihan hirveesti.

Tsemppiä kaikille hoitoihin ja onnea muillekin plussanneille!

 

Heippa kaikille!

Olen jo hetken aikaa keskustelua sivusta seurannut ja nyt kun meillä tuo ensimmäinen inssi lähestymässä niin ajattelin vihdoin liittyä keskusteluun..

Eli taustoja: Minä 30 ja mies 31 v, viime lokakuussa tuli vuosi yritystä täyteen. Lähetteestä kuukauden-parin päästä saimme jo ajan poliklinikalle, julkisella puolella siis hoidoissa ollaan.. No viikko ennen sovittua käyntiä löytyi sitten kohdunulkoinen raskaus. Hoidot oltaisiin voitu aloittaa jo pian sen jälkeen, mutta minun tuurillani raskaushormoni laski epätavallisen hitaasti, siinä meni 6 viikkoa että lopulta arvot olivat normaalit.

Ja edelleen tällä samaisella tuurilla ensimmäistä inssiä suunniteltaessa ovis osui vlopulle, jolloin mitään ei tietenkään tehdä.. Eli nyt vihdoin inssi suunnitelmissa tehdä tiistaina, pe kävin ultrassa, kp 9 oli menossa silloin, ja alustavasti näytti että kolme follia olisi kasvamassa, mutta lääkäri halusi vielä varmistaa asian kun olivat niin pieniä joten sain uuden ajan maanantaille. Lääkäri sanoi että aina kaikki eivät lähde kasvamaan, joten toivon kovasti että asia olisi näin, kaksi follia riittäisi kyllä mainiosti.

Lääkityksenä ollut Clomit x 1 kp:nä 3-7 + Pregnyl. Syyksi meillä on epäilty minun mahdollista ovuloimattomuutani, koska en ole vuoden aikana saanut kuin pari ovista kiinni tikuttamalla, sekä miehen vasta-aineet olivat yli 50%, muuten näyte priima. Joten toiveet todella korkealla inssin suhteen, kun yksi raskaus jo alkuun saatu ja tosiaan kun nuo vasta-aineet niin korkeat, että jospa pesu auttaisi.

Elikä pian saa toivottavasti liittyä teihin piinailijoihin, ei sekään helppoa ole mutta meidän kohdalla tervetullutta kaiken tämän "ylimääräisen" odotuksen jälkeen..

Paljon onnea teille plussanneille ja tsemppiä kaikille muille yritykseen!!!

 

Moikka vaan..
Eipä tullut plussaa tästä inssistä.. En ole koskaan ollut näin surullinen menkkojen alkaessa kuin nyt.. Jotenkin sitä vaan toivo ja odotti että "heti tärppäis"... Mutta nyt siis kohti seuraavaa inssiä.. Katsotaan ennätetäänkö ennen pääsiäistä vai sattuuko juuri pyhille ovis.. :/

Spukka: mulla kans aivolisäkkees kasvain ja siitä syystä siis myös tuo prolaktiinin liikatuotanto.. Löyty ihan sattumalta aikoinaan.. Tosin mulla myös jonkinsortin luukasvain viä ton lisäks otsalohkos.
Mutta toivottavasti teil tärppää.

tuuti81: onnea plussasta!!!!!!

Ihanaa ettei tarvii olla yksin näitten kasvainjuttujensa kanssa!
Miulla todettiin kasvain korkeitten prolaktiiniarvojen takia tehdyn magneettikuvauksen jälkeen ja oletettiin et se on prolaktinooma, mut nyt vuos myöhemmin tutkittiin lisää ja on todettu et tuo kasvain on joko toimimaton tai sitten sotkee muuten vaan hormoneja, mut hyperprolaktinemia on ihan oma juttunsa, minkä syntyperää ei sit tiedetä. (ei siis ollu vuodessa kasvain pienentyny lääkityksestä huolimatta vaikka prl-arvot on ihan normirajoissa jo)

Ihme soppaan ollaan kyllä jouduttu, ei voi muuta sanoo :S Toivottavavasti siulla ovis ehtis hyvin ennen pyhiä!

 

Kummallisia ovat nämä kasvainjutut..
Mulla oli alkuun toinen lääke jota söin päivittäin mut se ei sopinu mulle voin siitä aamusin todella huonosti, nyt otan yhen lääkkee kerra viikos ja sen kans olo ok... Mun tasottu ainaki nuo prolaktiini arvot lääkityksen myötä. Kuviin seuraavan kerran ens syksynä.
Mulla oli tuossa terveyden kans semmonen parin vuoden "jakso" kun tuli jatkuvasti jokin "isku vasten kasvoja".. Sairastin pahan keuhkokuumeen ja olin todella huonossa kunnossa.. Keuhkot jouduttiin puhdistaan tähystämäl kun alkuun tehty reikä kylkeen ja putki sisään ei tuottanut toivottua tulosta (järkyttävä kokemus)!!!! Jälkeenpäin on sitten löytynyt tuo kasvain aivolisäkkeessä, luukasvain otsalohkosta jne jne. Ja nyt viimoisena selvinnyt laaja skaala allergisoivia juttuja. :/ ja si tietty tää lapsettomuusjuttu.
Jokainen lääkärissäkäynti on ollu vähän semmone et itellä fiilis " mitäköhän ne nyt löytää"...
Mut eteenpäin porskulellaan!

Tsemppiä sullekki ja aurinkoista kevään odotusta

 

Uusi palstalainen täällä hei Kävin juuri kirjoittamassa tonne toiseen ketjuun, mutta ajattelin hypätä myös tänne. Olen tosiaan yksin hoidoissa ja perjantaina lähti toinen kierros. Ensimmäinen inssi tapahtui helmikuussa luomuna. Folli oli silloin 25mm ja limakalvo 9,9mm. Aikalailla täydelliset edellytykset, mutta negaan päättyi Kaikenlaisia raskausoireita kuvitelleena se oli jotenkin hirveä pettymys. Nyt sitten perjantaina oli 2.inssi. Ovis olis ajoittunut viikonlopulle niin tehtiin se sitten perjantaina Pregnylin kera. Saa nähdä miten käy. Vähän jäi huono maku siitä, kun kaikki tehtiin niin kiireellä eikä edes ultrattu. Yritän olla toiveikas toivomatta liikoja, koska ne negatiiviset tulokset kyllä särkee aina sydämen. Kokonaan en kuitenkaan toivoa hukkaan heitä, kyllä se sitten tärppää kun on sen aika

 

Onnea kaikille plussanneille ja erityisesti Tuutille! <3
Liitynpäs minäkin nyt takaisin tälle palstalle kun hoidot ovat nyt taas ajankohtaisia, kolme kuukautta nyt mennyt keskenmenosta (kkm vkolla 12). Pistoshoidot alkavat tänään, samalla kaavalla kuin aiemmin eli gonal f ja irrotuspiikkinä ovitrelle

 

Tänään sitten tehtiin ensimmäinen inssi. Yksi rakkula 19-20mm mutta limakalvon paksuus oli vain 7mm. Kaikki meni hyvin ja nopeasti ohi. Pregnyl-piikin sain vielä läksiäisiksi
Hyviä uutisia tuli miehen puolelta, että sperman laatu ja määrä oli parantunut huomattavasti edellisestä analyysista.
Testaillaan 8.4.

 

Tittimari mä niin tiedän ton tunteen. Mulla oli sama viime joulukuussa ensimmäisen inssin jälkeen. Sitä jotenkin halus uskoo että kyllä se mullekin ekasta voi tärpätä. Mutta ei se minullekaan tärpännyt.Tosi pahasti meni tunteisiin ja ajattelin että nyt oikeesti, mä en kestä enään. Mutta kyllä sieltä jotenkin jakso nousta.

nyt on toinen inssi takana ja piinailen tässä. Tällä kertaa odotukset ei ole niin korkealla ja mietin jo melkein kolmatta inssiä, että mihinkäs pvm se saattaa osua. Noh, piinailkaan tää eka loppuun.

Kyllä tämä tästä meille vielä iloksi jonain päivänä muuttuu tsemiä!

 

Tänään kp 30 ja mulla ollut 27-31, ja nyt tuntuu vatsassa siltä että tänään ne mensut alkaa. Ehdin jo hetken ajatella että jospa nyt!? Kun ei ollut oikein ollut mitään menkkatuntemuksia vatsassa ja näin pitkälle kp:ssa päästy jo, mutta tänään sitten.... Harmittaa tieysti ja ens kuulle huomasin että varmasti inssipäivä voi mennä vklp kun tänään alkavat. Voe tätä harmistuksen määrää.

 

Voi Sörtsä <3

Täällä on samat laskutoimitukset menossa.. Tiistaina saa vasta tietää että miten jatkuu, mut ainaki epikriisissä lukee että clomeilla jatkuu.. Liekö sitten lisätään piikkiä tai ei. Mieli on kyllä maassa

 

Heippa kaikille!

Mä liityn myös keskusteluun vaikkakin pian ilmeisesti joudumme siirtymään järeämpiin hoitoihin.
Eli taustasta: Olemme mieheni kanssa kolmekymppisiä ja olemme toivoneet kovasti lasta 2,5 vuotta. Hakeuduimme lääkärille tammikuussa 2015 saadaksemme lähetteen lapsettomuushoitoihin, mutta vasta valmistunut lääkäri oli sitä mieltä, että stressi on paras ehkäisykeino ja minun pitäisi lopettaa stressaaminen ja keskittyä muuhun. Saimme lopulta lähetteen eteenpäin huhtikuussa 2015. Lapsettomuuspolin kesätauon vuoksi pääsimme tositoimiin vasta elokuussa. Ilmeisesti ongelmamme on minussa, en siis ovuloi. Olen syönyt Letrozolia viime elokuusta asti tuloksetta. Lisäksi meille on tehty kolme inseminaatiota, nämäkin tuloksettomia. Nyt alkoi menkat ja tässä kierrossa pitäisi aloittaa Menopur ja tehdä vielä yksi inseminaatio. Elokuuhun meillä onkin varaus IVF-hoitoihin.
Mieli on maassa, enkä jaksaisi enää toivoa. Tuntuu, että kavereille lapsen saaminen käy niin helposti ja me mieheni kanssa olemme kuukaudesta toiseen samassa tilanteessa... Tsemppiä ja jaksamista kaikille hoitoihin! Toivottavasti mekin saamme joskus omat nyyttimme syliimme.

 

Tänään kp 29/33 ja dpo 16. Testipäivä oli tänään ja negatiivinen tulos sieltä tuli. Taas Nyt vaan odottelen menkkoja alkaviksi että pääsee vielä yrittämään kerran ennen pientä breikkiä.

 

Heippa kaikki!

Ajattelin liittyä palstalle, kun olisi ensimmäinen inssi tulossa joko huomenna tai torstaina

Meidän taustoista sen verran, että aika nopeasti tuli selväksi ettei tästä helpolla päästä. Lähtökohtaisesti ongelmana pidettiin mun lyhyttä luteaalivaihetta (8-9 päivää), mutta kun hormonit näytti kuitenkin olevan mulla kunnossa, niin miehen simpat testattiin. Ekat testitulokset oli melko musertavan huonot (määrä vain 6milj./ml, hyvin liikkuvia 3%), toinen näyte oli parempi (määrä 13milj./ml, hyvin liikkuvia 15%). Lapsettomuuden syy on siis pääasiallisesti siittiöiden huono liikkuvuus, hyvin liikkuvia pitäis olla ainakin 30%. Päästiin nopeasti yksityiselle konsultaatioon, ja päätettiin että kokeillaan luomukierrolla inssiä jo heti tässä kierrossa. Usko onnistumiseen näin nopeasti ja heti ekalla inssillä on kyllä aika pyöreä nolla. Tää on ollu mulle tosi kova paikka, mutta huono omatunto tulee omista tunteista kun monella on takana vuosien yritys
Meillä ikää tosin mulla 34 ja miehellä 35, eli ihan hirveän monta vuotta tässä ei olisi aikaa tahkota, etenkään kun toivottaisi tosi kovasti kahta lasta.

Mulla olisi kysymys koskien follien kokoa, kun tää on kaikki mulle niin uutta enkä oo vielä ehtinyt lukea internetiä loppuun aiheesta

Eli tän aamun folliultrassa vasemmalla ei ollut yhtään johtofollia, mutta oikealla puolella olikin sitten 23mm jättimollukka
Ovistesti oli jo vahvistunut, mutta ei vielä plussa tänään aamulla. Soitin klinikalle, ja sieltä sanottiin että katsotaan testi huomenna aamulla, ja jos se on plussa niin inssi olisi vasta torstaina. Mulla on jo ovislimat, vatsatuntemuksia ja lämpö oli nyt illalla noussut 36.3->36.6 aamusta (mulla yleensä ei nousePelkään pahoin että jos ootetaan torstaihin, on jo auttamatta liian myöhäistä. Nyt meinaan tulla ihan hulluksi kun mietin että pitäiskö tänään varmistuspupuilla vai ei, vai päästäänköhän huomenna kuitenkin inssiin vai ei. Miehen pitäis siis pari päivää pantata simppaongelmien takia.

Minkä kokoisia folleja teillä on ollut kun on tehty inssi? Eikö toi 23mm oo jo aika suuri?

Tsemppiä kaikille! <3

 

Ai kauhee kun tulikin pitkästi tarinoitua

 

Heissan

Onnea plussanneille ja tsemppiä piinailijoille, ite ensimmäistä kertaa pääsen piinailijoiden joukkoon.

Eka inssi tehty tänään onnistuneesti, täytyy sanoa että helppo hoito on kyllä kyseessä. Pistäminen ainoa mikä hirvitti, lopulta kuitenki meni hyvin nekin.
Tiedoksi siis kaikille mikäli ei jaksa lukea aikaisempia kirjoituksia, meillä ainoa ongelma mitä löydetty niin miehen vasta-aineet. Ajoitus inssille kuulema täydellinen, kaksi munasolua irtoamassa ja miehen sperma kuuleman hyvä. Ei takaa onnistumista mutta ainakin parantaa mahdollisuuksia onnistua. Vasta-aineista en ole paljoa tietoa saanut koska sitä ilmeisesti on hyvin vähän saatavilla. Lääkäri sano että ei ole tutkittu että se vaikuttaisi raskautumiseen varmasti. Totesin tähän että en tiedä mutta joku vaikuttaa , koska raskautta ei olla alkuun saatu koskaan. Ja siis meillä käytössä clomit 1tbl kp 3-7 puregon 75yksikköä kp 8&9 plus pregnyl kp10 ja inssi kp12.

Amys

 

Eka inssi tehty, huonosti meni

Miehen näyte oli niin kehno, että eivät kuulemma yleensä edes tee inssiä jos luvut on niin huonot, mutta tehtiin kuitenkin "kun nyt kerran oltiin jo paikanpäällä". 0,24miljoonaa oli pestyssä näytteessä hyvin liikkuvia siittiöitä, kun pitäisi olla vähintään kaksi miljoonaa. Sanoivat aika suoraan että toista inssiä tuskin kannattaa tehdä, suoraan ivf-jonoon vaan.
Voi

 

Moikka kaikki taas!

Spukka niih! Nyyh! Kiitos tuesta! Olispa meidän vuoro kohta <3

Tänään meille tehtiin 3. inssi yksityisellä. Clomeja söin tässäkin kierrossa päivät 3-7 (50mg/pvä), LH-testi näytti positiivista eilen aamulla.

Kaikki edellytykset jälleen mitä mainioimpia. Näin on ollut edellisissäkin, mutta silti ei olla saatu toivottua tulosta. Huomenna vielä puhelinaika omalääkärille, joudutaan varmasti siirtymään IVF-hoitoihin julkiselle puolelle tämän jälkeen. En usko että tästäkään inssistä mitään tulee, niinkun ei edellisistäkään ole tullut... niin haluaisin mitä nopeimmin saada sen lähetteen julkiselle, ihan jonojen takiakin!

Nyt taas ootellaan. Kaikille tsemppiä tasapuolisesti!

 

Heei. Olen lukenut näittä keskusteluita täältä ja mulla olisi kysymys. Onko kellään tietoo koti inssistä. Kun mulla oli just ensimmäinen koti inssi ja koitin hakee tietoa mutta löytyi tosi vähään. Esim tahtoisin tietää sen kun mulla on sellanen ruiske jossa on erillinen ohut pää joka on pitkä ja se menee siihen nupukkaan sisään onko se huono juttu kun mulla on sellaset vai hyvä kun kaikki mitä oon lukenut niillä on vaan normi ruisku. Eli toimiko mun ruisku huonnommin vai samalla tavalla?? Ja käytikö kukaan semmosen kynegologi avaus juttu?

 

Siinä on kuvia mun varustuksesta ja ruiskusta. Onko kellään ollut käytössä tollasta aikaisemmin koskaan?

 

Ensimmäinen inssi tehtiin ja testauspäivä olisi ollut 8.4. mutta 6.4. kuukautiset alkoivat joten testiä en edes tehnyt.

Femarin aloitin taas kp3 5pvän ajan ja ovulaationtestaus. Kp8 testi näytti plussaa (eilen) ja soitin Väestöliittoon jonne meninkin samantien ultraan. Yhtään johtofollikkelia ei ollut, mutta lääkäri totesi, että inseminaatio tehdään iltapäivällä koska ultrassa näkyi keltarauhaskertymää (?) eli olisi puhjennut jo. Tuossa vaiheessa mietin, että tämä taitaa olla ihan turha "operaatio" koska limakalvo oli vain 4mm paksu eikä johtofollikkelia! Pidättäytymisaikaa oli vain puoli vuorokautta kun eihän sitä osannut aavistaa, että ovistesti näyttäisi plussaa noin pian. Eli kaikki mitä olla voi on nyt sitä raskautumista vastaan......
Inssin yhteydessä pistettiin Pregnyl ja huomenna aloitan Lutinus emätintabletin 3sti päivässä sekä Estradot 100mg laastari testauspäivään asti.

Eilisen jälkeen on tullut sellainen tuntemus, että tämä kaikki on turhaa. Pakko myöntää itselleen, että ikä on tehnyt tehtävänsä, vaikka meillä on häikkää miehen siemenissä joka on yhtä iso syy lapsettomuuteen kuin mun korkea ikä (43) Toki tässä ei ole kuin kaksi inseminaatiota tehty mutta luovuttaminen tuli tosi voimakkaana tuntemuksena ja sanoinkin miehelleni, että hänen täytyy tietää se mahdollisuus, ettei koskaan tule mun kanssani saamaan lasta, vaan mahdollisuudet ovat paremmat nuoremman puolison kanssa. Kauheesti särkee sydäntä....

Kun aloitimme suhteen kaksi vuotta sitten, sanoin etten lapsia enään halua koska minulla on jo kolme omaa, mutta ajan kanssa mieli muuttui ja mieheni haluaisi lasta todella paljon. Hänen omin sanoin "se olisi unelmien täyttymys" Eilen kun keskustelimme asiasta, hän ei halua lasta luovutetuilla munasoluilla enkä minä luovutetulla spermalla, ja hän hyväksyy sen tosiasian, että emme välttämättä koskaan tule yhteistä lasta saamaan.

Nyt oloni on sellainen, että en enään yhteenkään hoitoon lähde. Tämä on yllättävänkin raskasta tai sitten olen vaan niin kamalan heikko, koska emme kuitenkaan ole edes raskaimpia hoitoja käyneet läpi isojen pettymysten kanssa. Miksi siis tämmöinen luovutus?

Anteeksi purkaus. Tämä on kuitenkin se paikka jossa te varmaankin tiedätte mistä puhun.

 

Ymmärrän

Ensimmäinen inssi tehtiin ja testauspäivä olisi ollut 8.4. mutta 6.4. kuukautiset alkoivat joten testiä en edes tehnyt.

Femarin aloitin taas kp3 5pvän ajan ja ovulaationtestaus. Kp8 testi näytti plussaa (eilen) ja soitin Väestöliittoon jonne meninkin samantien ultraan. Yhtään johtofollikkelia ei ollut, mutta lääkäri totesi, että inseminaatio tehdään iltapäivällä koska ultrassa näkyi keltarauhaskertymää (?) eli olisi puhjennut jo. Tuossa vaiheessa mietin, että tämä taitaa olla ihan turha "operaatio" koska limakalvo oli vain 4mm paksu eikä johtofollikkelia! Pidättäytymisaikaa oli vain puoli vuorokautta kun eihän sitä osannut aavistaa, että ovistesti näyttäisi plussaa noin pian. Eli kaikki mitä olla voi on nyt sitä raskautumista vastaan......
Inssin yhteydessä pistettiin Pregnyl ja huomenna aloitan Lutinus emätintabletin 3sti päivässä sekä Estradot 100mg laastari testauspäivään asti.

Eilisen jälkeen on tullut sellainen tuntemus, että tämä kaikki on turhaa. Pakko myöntää itselleen, että ikä on tehnyt tehtävänsä, vaikka meillä on häikkää miehen siemenissä joka on yhtä iso syy lapsettomuuteen kuin mun korkea ikä (43) Toki tässä ei ole kuin kaksi inseminaatiota tehty mutta luovuttaminen tuli tosi voimakkaana tuntemuksena ja sanoinkin miehelleni, että hänen täytyy tietää se mahdollisuus, ettei koskaan tule mun kanssani saamaan lasta, vaan mahdollisuudet ovat paremmat nuoremman puolison kanssa. Kauheesti särkee sydäntä....

Kun aloitimme suhteen kaksi vuotta sitten, sanoin etten lapsia enään halua koska minulla on jo kolme omaa, mutta ajan kanssa mieli muuttui ja mieheni haluaisi lasta todella paljon. Hänen omin sanoin "se olisi unelmien täyttymys" Eilen kun keskustelimme asiasta, hän ei halua lasta luovutetuilla munasoluilla enkä minä luovutetulla spermalla, ja hän hyväksyy sen tosiasian, että emme välttämättä koskaan tule yhteistä lasta saamaan.

Nyt oloni on sellainen, että en enään yhteenkään hoitoon lähde. Tämä on yllättävänkin raskasta tai sitten olen vaan niin kamalan heikko, koska emme kuitenkaan ole edes raskaimpia hoitoja käyneet läpi isojen pettymysten kanssa. Miksi siis tämmöinen luovutus?

Anteeksi purkaus. Tämä on kuitenkin se paikka jossa te varmaankin tiedätte mistä puhun.

Ymmärrän hyvinkin luovutus fiilis. Lasten teko on yllättävän raskasta ja voimien vienti :/ mutta sanoisin vaan että kuuntelee kehosi mitä se tahtoo ja toimi sen mukaan. Se ei tee sinusta heikko että myönnät totuuden vaan vahva.

 

Helöy
Tsemppiä kaikille insseihin, minä tein elämäni ensimmäisen positiivisen testin tänään! Kyllä tämä hoitomuoto toimii näköjään myös, ei pysty käsittämään.

Amys

 

Parempi päivä jo tänään Tässä käy niinkuin on käydäkseen.
Kiitos Q.Diamond <3

Ihania uutisia, Amys!!!! Oikein paljon onnea, olet onnesi ansainnut

 

Parempi päivä jo tänään Tässä käy niinkuin on käydäkseen.
Kiitos Q.Diamond <3

Ihania uutisia, Amys!!!! Oikein paljon onnea, olet onnesi ansainnut

Kaunis kiitos

 

Hei!
Olen teitä hiukan sivusta seurannut ja nyt on pakko esittää vähän kysymyksiä
Ensiksi taustoja:
Minä 29,mies 28, mulla aikaisemmasta suhteesta pojat ( ensimäistä yritettiin 3 vuotta, hoidoissa oltiin,eka terot,sitten clomit ja pregnyl, kotona sitten vain touhattiin ja plussa tuli,odotimme pääsyä seuraavana kk ivf, eli onni suosi.nuorempi olikin sitten luomuylläri,josta sain tietää rv 12. Pojilla ikäeroa 10,5kk ) Nyt sitten iltatähteä toiveissa. Mulla leikattiin kasvain munasarjasta pari kk sitten, ja poistettiin vähän endoa,lisäksi pco,anovulaatio ja prolaktiiniarvot koholla sekä ohuehko limakalvo. Miehellä normospermia,mutta vasta-aineita <50%, ei kuitenkaan huomattu takertumista. Nyt meillä on tämä ainoa iui,koska lääkärin mukaan meidän "ongelmilla" on turha näitä tehdä toukokuun lopussa siis ensimäinen ivf edessä. Tähän iui:hin söin ensiksi letrozolia kierron 3-5 päivä, kp 10 ultra, 2 folliikkelia,toinen 19mm ja toinen 17mm, samana iltana 5000iu pregnyliä ja kp 12 pe 1.4 inssi. Lääkäri sano että "tuskin tästä mitään tulee mutta tehdään nyt" ja jäi jo vastaanotolla sellanen olo et niimpäniin. Makuuttikin mua vain vajaa 5min kun esikoisesta muistaisin maanneeni n.15-20min toimenpiteen jälkeen. Meidän omalääkäri oli lomalla juuri tuolloin,enkä aio inssin tehneelle lääkärille enää ikinä mennä,oli sen verran masentava tapaus. No anyway, testipäivänä 14.4 testasin tyylipuhtaan negan,miksen olisi testannu kun torstaina alkoi jo jäätävät menkkakivut ja tissikivut. Odotin että alkaisivat siis pe tai la. No, nyt tänään, pp 19, ei vieläkään menkkoja ja negaahan se testi näytti. Joten se mun kysymys kuuluukin että voiko kierto venyä inssissäkin näin,vaikka itse inssipvänä ultrattiin ja toinen folliikkeli oli jo irronnut ja toinen irtoamassa? Uskallanko huomenna soitella polille,että mitäs nyt vai hätiköinkö? Pieniä menkkaoireita on ollut kokoajan ilmassa ja eilen luulin jo alkaneen kun tuntui "holahdus" mutta olikin vain valkovuotoa. Kiitos jo etukäteen vastauksista