Inhoatko sinä semmoisia arkipäiviä, jos päivä ei mene niin kuin se yleensä

pitäisi mennä? Siis tiettyjen tuttujen rytmien / rutiinien mukaan.

Täällä on sellainen päivä tänään menossa ja ottaa päähän jonkin verran. Pitää yhtä posti-tilausta tänne kotiin odotella tulevaksi.

Ongelmia tämä vain siinä mielessä aiheuttaa, että en esim; voi nukuttaa vauvaa tänään päikkäreille viereeni, koska en silloin välttämättä kuule jos lähetys on saapunut. Ei ole vieläkään ulko-ovessa ovikelloa ja koputukseen en välttämättä herää. Joten tässä on vain istuttava ja odotettava hereillä koko päivä.

Vauvaa yritin äsken nukuttaa pikku torkuille vaunuihin, vaan eipä hän tällä kertaa nukahtanut. Onneksi vielä on tyytyväinen, mutta mitä pitemmälle päivä menee, niin taatusti on silloin vähemmän tyytyväisellä tuulella.

Noh toivon mukaan se lähetys pian tulisi ja saisi olla kaikessa rauhassa.

 

En inhoa, toki päin mäntyä menneet asiat voivat harmittaa enemmän tai vähemmän, mutta ne harmitukset saatan unohtaa jo saman päivän aikana tai viimeistään silloin, kun asiat ovat korjaantuneet. Ja yleensä löydän joka päivästä jotakin hyvää, ja uusi päivä on aina uusi päivä

 

[QUOTE="Vieras";28990092]En inhoa, toki päin mäntyä menneet asiat voivat harmittaa enemmän tai vähemmän, mutta ne harmitukset saatan unohtaa jo saman päivän aikana tai viimeistään silloin, kun asiat ovat korjaantuneet. Ja yleensä löydän joka päivästä jotakin hyvää, ja uusi päivä on aina uusi päivä [/QUOTE]

Niin ja piti vielä lisätä, että väsymys toki pahentaa mielialaa, mutta kun on saanut levättyä, mieliala kohenee huomattavasti.

 

No se vähän riippuu... Ehkä eniten inhoan sitä, jos olen aloittanut jonkin jutun ja se keskeytyy jostain syystä yllättäen.

 

En. Tykkään enemmän vaihtelusta kuin rutiineista.

 

Milloin se arkipäivä menee suunnitelmien mukaan :O?! Eipä meillä kait ole ikuna mennyt eli ainahan niitä muuttuvia tekijöitä on nurkan takana kyttäämässä . Parempi kun ei edes suuremmin suunnittele ja lähde odottamaan päivältä mitään erityistä, se menee iltaansa just omalla painollaan.

 

Inhoan jokaista hetkeä, joka ei mene suunnitelmieni mukaan. Tai no, Data on toiminut mainiona siedätyshoitona tähän ja sietokykyni on hieman korkeampi nykyään. Vikki tosin tuntuu olevan myös herkästi rutiinien muutoksesta hermostuvaa tyyppiä.

 

Tuollaista odottelua inhoan. Esim jos joku vaikka sanoo tulevansa käymään muttei pysty sanomaan kellon aikaa niin minulla menee koko päivä semmoiseen odotteluun enkä saa oikein mitään aikaiseksi. Tai siis en osaa keskittyä minkään tekemiseen kun vain odotan.

Toisaalta taas jos tiedän että jotain todella erikoista tapahtuu vaikka kello kahdelta niin sitten kyttään vain kelloa että joko se on sen verran enkä taaskaan pysty keskittymään.

Itse olen sellainen ihminen että tarvitsen tiettyjä rutiineja vaikka koenkin perus arjen usein tylsäksi.

 

Mä oon rutiini-ihminen, joka kaipaa vaihtelua. Aika mahdoton yhtälö