Inhoan imettämistä

mä olen siis jo lopettanut imettämisen kuukausi sitten mutta olen nyt taas raskaana ja mietin tän seuraavan kanssa imettämistä. Mua on ensimmäisen kanssa ällöttänyt tuo imetys, en tiedä miksi. Nyt ajatuskin ärsyttää ja en kertakaikkiaan halua taas samaa.
Mua ei siis mitenkään ärsytä muiden äitien imettäminen, puhun vain omastani. Mä en pidä imettämisestä millään tasolla mutta tod näk aijon/joudun seuraavaakin imettää jonkin aikaa vaikka ajatus etookin aivan suunnattomasti. Mikä ihme mua vaivaa? Ensimmäistä imetin 9kk.

Mä en ole mitenkään ulkonäkö-neuroottinen, joten mua ei periaatteessa haittaa imetyksessä se että tissit saattaa vähän rupsahtaa.

Onko muita joilla samanlaisia ajatuksia?

 

Itsellä ei samaa kokemusta mutta sisko inhosi kahden ensimmäisen lapsensa imetystä ja imetti "väkisin" n. 5-6 kk. Kolmannen lapsen kohdalla kaikki oli jostain syystä ihan toisin. Sanoi, että ikinä ei olisi kuvitellut, että imettäminen voi olla niin ihanaa (imetti kuopusta 1,8v). Ei valitettavasti osannut selittää mikä oli toisin kuin kahden ekan lapsen kohdalla.
Ei kai imettämisestä nyt niin kauheasti tarvi välttämättä tykätäkään. Imettää sen minkä suinkin pystyy.

 

No voisitko sä jotenkin asennoitua siihen kivammin?

 

Niin mäkin olen inhonnut aina. Ja viisi lasta imettänyt.
Olen nyt raskaana ja seuraavaa en aio imettää, todennäköisesti en pystyisikään, ja ajatus on ihana ja vapauttava!

Mua ällöttää turvonneet ja vuotavat tissit, liivinsuojukset, se maidon haju ja se että tissit on imettäessä suunnilleen julkista omaisuutta. Ja lisäksi mä tuun jostain imetyshormoneista aina ihan hörhöksi.
Mahtavaa saada yks vauva-aika ilman imetyshuuruja.

 

[QUOTE="vieras";26064532]No voisitko sä jotenkin asennoitua siihen kivammin?[/QUOTE]

no miten? Mähän imetän siis sen takia että tiedän sen olevan lapselle hyväksi, ja siksi sitä kestänkin. Mitä muita ehdotuksia olisi?

Itsekkäitähän nämä ajatukset ovat, mutta entä sitten?

 

kyllä minuakin ällöttää pelkkä nännejen hipaisukin, ei voi olla edes ilman rintaliivejä kun paita hiertää ällöttävästi nännejä, en halua, että kukaan koskee niihin. Vauvaa imetin väkipakolla, kylmiäväreitä ja "yökkimistä" joka kerta, en tiedä mistä johtuu kun ei mitään traumojakaan nänneihin liittyen ole :O

 

Niin mäkin olen inhonnut aina. Ja viisi lasta imettänyt.
Olen nyt raskaana ja seuraavaa en aio imettää, todennäköisesti en pystyisikään, ja ajatus on ihana ja vapauttava!

Mua ällöttää turvonneet ja vuotavat tissit, liivinsuojukset, se maidon haju ja se että tissit on imettäessä suunnilleen julkista omaisuutta. Ja lisäksi mä tuun jostain imetyshormoneista aina ihan hörhöksi.
Mahtavaa saada yks vauva-aika ilman imetyshuuruja.

Mä oon hörhö jo valmiiks, eikä kukaan oo tullu mun tisseihin kajoamaan fyysisesti eikä sanallisestikaan, vaikka missä oon imettäny... eikä niistä kyllä imetyspaidan alta mitää näykään

 

[QUOTE="vieras";26064530]Itsellä ei samaa kokemusta mutta sisko inhosi kahden ensimmäisen lapsensa imetystä ja imetti "väkisin" n. 5-6 kk. Kolmannen lapsen kohdalla kaikki oli jostain syystä ihan toisin. Sanoi, että ikinä ei olisi kuvitellut, että imettäminen voi olla niin ihanaa (imetti kuopusta 1,8v). Ei valitettavasti osannut selittää mikä oli toisin kuin kahden ekan lapsen kohdalla.
Ei kai imettämisestä nyt niin kauheasti tarvi välttämättä tykätäkään. Imettää sen minkä suinkin pystyy.[/QUOTE]

hyvä tietää että on muitakin... Ja vielä kivempi tietää että ajatus saattaa muuttua...

 

sehän on vain hyvä, ilmainen tapa ruokkia vauva ja kaupan päälle saa vastustuskykyä ym. vauvalle. Ja läheisyyttä saa myös. toki myös pulloruokinnassa läheisyys onnistuu. Mut eihän se ole pakko imettää, jos ei halua! Esikoistani imetin vain 5 kk koska allergiat esti jatkamisen ja olisin halunnut imettää kauemmin, kakkosta imetin 1v1kk. Äitini ei imettänyt (ei kai tullut maitoa) ja toivoin kyllä että itse pystyn. Sulattele asiaa rauhassa ja tee kuten haluat sitten kun aika on. Onnellista odotusta!

 

kyllä minuakin ällöttää pelkkä nännejen hipaisukin, ei voi olla edes ilman rintaliivejä kun paita hiertää ällöttävästi nännejä, en halua, että kukaan koskee niihin. Vauvaa imetin väkipakolla, kylmiäväreitä ja "yökkimistä" joka kerta, en tiedä mistä johtuu kun ei mitään traumojakaan nänneihin liittyen ole :O

oooh thank god teitä on muitakin!

Luojan kiitos en ole ainoa...

 

[QUOTE="...";26064564]Mä oon hörhö jo valmiiks, eikä kukaan oo tullu mun tisseihin kajoamaan fyysisesti eikä sanallisestikaan, vaikka missä oon imettäny... eikä niistä kyllä imetyspaidan alta mitää näykään [/QUOTE]

No mua inhotti jo ihan se että synnärillä tultiin kyttäämään vaikka sanoin että hyvin menee eikä tarvita apua.
Ja joo, imetyspaidan ja/tai harson kanssa julkisilla paikoilla olen imettänyt mutta tuntus aina että joku juntti kyttää. Ja ärsytti kun kaikenmaailman puolitutut kyseli miten on maito riittänyt yms.

 

sehän on vain hyvä, ilmainen tapa ruokkia vauva ja kaupan päälle saa vastustuskykyä ym. vauvalle. Ja läheisyyttä saa myös. toki myös pulloruokinnassa läheisyys onnistuu. Mut eihän se ole pakko imettää, jos ei halua! Esikoistani imetin vain 5 kk koska allergiat esti jatkamisen ja olisin halunnut imettää kauemmin, kakkosta imetin 1v1kk. Äitini ei imettänyt (ei kai tullut maitoa) ja toivoin kyllä että itse pystyn. Sulattele asiaa rauhassa ja tee kuten haluat sitten kun aika on. Onnellista odotusta!

niinhän sitä nyt sanotaan että tee kuten haluat, mutta auta armias jos päätös onkin se etten aijo lastani imettää... Sit tulee kyllä skeidaa niskaan koko suomen kansalta ja yhteiskunta on sitä mieltä että kyseessä on itsekäs äiti-yksilö..

Tottakun puhutaan (kun nyt anonyymina saa näin rumia puhua) niin jos asuttais jossain maassa, esim jenkeissä, missä imetys ei ole niiiiiin 'pakollista' kuin suomessa, niin tuskin minäkään imettäisin. Mutta mutta, myönnän sen vain näin anonyyminä, koska en jaksa puolustella ajatusmaailmaani omalla nimelläni... se olisi liian raskasta kaikkien hormoonien kanssa.

 

Olisiko mahdollista että käyt jonkun psykologin luona juttelemassa? (Jos löydät sellaisen joka olisi ennenkin työstänyt imetysasioita niin ei ole ihan ulalla mistä puhutaan).

Hienoa työtä olet jo ensimmäisen kanssa tehnyt, toivottavasti seuraavaakin pystyt imettämään edes hetken. Loppuvaihettahan voit pitkittää tarjoamalla pumpattua maitoa niin kauan kuin sitä riittää jos haluat äm:n etuja tarjota lapselle vaikka varsinainen imetys olisikin jo loppunut.

 

No mua inhotti jo ihan se että synnärillä tultiin kyttäämään vaikka sanoin että hyvin menee eikä tarvita apua.
Ja joo, imetyspaidan ja/tai harson kanssa julkisilla paikoilla olen imettänyt mutta tuntus aina että joku juntti kyttää. Ja ärsytti kun kaikenmaailman puolitutut kyseli miten on maito riittänyt yms.

JOOOO tää on nimenomaan yksi niitä asioita jotka todella oksettavata, oma äitini (jota todella rakastan ja ihailen - kaikella kunnioituksella) kyseli melkein joka kerta kun puhuttiin että miten imetys sujuu. Montako kertaa imetän, kuinka kauan imetän... Voi vittujen vittu... OKSENNAN!! Miksi ihmiset haluaa tietää???? Miksi? Jossain vaiheessa sitten pyysin että lopettaisi sen urkkimisen. Että se on mun omas asiani...

 

Olisiko mahdollista että käyt jonkun psykologin luona juttelemassa? (Jos löydät sellaisen joka olisi ennenkin työstänyt imetysasioita niin ei ole ihan ulalla mistä puhutaan).

Hienoa työtä olet jo ensimmäisen kanssa tehnyt, toivottavasti seuraavaakin pystyt imettämään edes hetken. Loppuvaihettahan voit pitkittää tarjoamalla pumpattua maitoa niin kauan kuin sitä riittää jos haluat äm:n etuja tarjota lapselle vaikka varsinainen imetys olisikin jo loppunut.

joo oon tätäkin miettinyt, koska selvästihän mulla on jokin psykologinen este tässä asiastaa. tunnevamma tai jotain...

pummasin kans jonkinverran, MUTTA se vasta inhottavaa onkin... Tuntui niin lehmältä, ja mua jokakerta yökötti koko touhu... onneksi ei kauaa joutunut

 

[QUOTE="aloittaja";26064615]JOOOO tää on nimenomaan yksi niitä asioita jotka todella oksettavata, oma äitini (jota todella rakastan ja ihailen - kaikella kunnioituksella) kyseli melkein joka kerta kun puhuttiin että miten imetys sujuu. Montako kertaa imetän, kuinka kauan imetän... Voi vittujen vittu... OKSENNAN!! Miksi ihmiset haluaa tietää???? Miksi? Jossain vaiheessa sitten pyysin että lopettaisi sen urkkimisen. Että se on mun omas asiani...[/QUOTE]

En kans käsitä miksi jotain muka kiinnostais. Vai onks se vaan mukahyväntahtoista smalltalkkia, tai urkintaa siinä toivossa että vastaisin ettei sujukaan hyvin niin pääsee läyhäämään selän takana?
Jos jollain mun tutulla on terve normaalisti kasvava vauva niin evvk imetetäänkö häntä vai syökö pullosta vai miten toimivat.

 

Olisiko mahdollista että käyt jonkun psykologin luona juttelemassa? (Jos löydät sellaisen joka olisi ennenkin työstänyt imetysasioita niin ei ole ihan ulalla mistä puhutaan).

Hienoa työtä olet jo ensimmäisen kanssa tehnyt, toivottavasti seuraavaakin pystyt imettämään edes hetken. Loppuvaihettahan voit pitkittää tarjoamalla pumpattua maitoa niin kauan kuin sitä riittää jos haluat äm:n etuja tarjota lapselle vaikka varsinainen imetys olisikin jo loppunut.

Ihan oikeasti, miksi pitää väkipakolla imettää? Minä en ole imettänyt päivääkään, kaikki kolme lastani ovat kuitenkin terveitä eikä heillä ole allergioita. Itse ainakin mielummin nautin äitiydestäni kuin että olisin ravannut kallonkutistajilla :xmas:

 

En kans käsitä miksi jotain muka kiinnostais. Vai onks se vaan mukahyväntahtoista smalltalkkia, tai urkintaa siinä toivossa että vastaisin ettei sujukaan hyvin niin pääsee läyhäämään selän takana?
Jos jollain mun tutulla on terve normaalisti kasvava vauva niin evvk imetetäänkö häntä vai syökö pullosta vai miten toimivat.

samalla lailla ihmiset kyselee kaikkea muutakin lapsiin liittyvää, tossa vaiheessa se ehkä koetaan jotenkin takuuvarmaksi aiheeksi... miten lapsi nukkuu? onko tyytyväinen vai itkuinen (onko KILTTI?!?)? miten synnytys meni, ihan mitä mieleen juolahtaa, varsinkin äiti-ihmisillä ehkä jossain määrin noi kysymykset pohjautuu omiin kokemuksiin.

 

[QUOTE="aloittaja";26064605]niinhän sitä nyt sanotaan että tee kuten haluat, mutta auta armias jos päätös onkin se etten aijo lastani imettää... Sit tulee kyllä skeidaa niskaan koko suomen kansalta ja yhteiskunta on sitä mieltä että kyseessä on itsekäs äiti-yksilö..

Tottakun puhutaan (kun nyt anonyymina saa näin rumia puhua) niin jos asuttais jossain maassa, esim jenkeissä, missä imetys ei ole niiiiiin 'pakollista' kuin suomessa, niin tuskin minäkään imettäisin. Mutta mutta, myönnän sen vain näin anonyyminä, koska en jaksa puolustella ajatusmaailmaani omalla nimelläni... se olisi liian raskasta kaikkien hormoonien kanssa.[/QUOTE]

Minä en ainakaan sua tuomitse, jos et imetä. Mulle ihan sama mitä muut ihmiset tekee, kunhan eivät vahingoita muita. Eihän kaikkia voi miellyttää. Ja jos tekee "normien" vastaisesti, pitää kantaa seuraukset, samoin kuin jos tekee niiden mukaan (eli imettää sit yökötellen yms.), aina joku tulee ihmettelemään valintojasi. Päätös on vain sinun. Koko Suomen kansaa ei sun tekemiset kiinnosta.

 

[QUOTE="öööö";26064666]Ihan oikeasti, miksi pitää väkipakolla imettää? Minä en ole imettänyt päivääkään, kaikki kolme lastani ovat kuitenkin terveitä eikä heillä ole allergioita. Itse ainakin mielummin nautin äitiydestäni kuin että olisin ravannut kallonkutistajilla :xmas:[/QUOTE]

Ei pakolla tarvitse, mutta käsitin että ap haluaa purkaa tätä tilannetta, löytää keinoja käsitellä tunnetta / tilannetta ja katsoa onnistuuko seuraava imetys. Jos meinaa aiemmista huonoista kokemuksista huolimatta yrittää uudelleen niin on se hienoa jos on voimavaroja miettiä miksi imetys oli kamalaa.

 

[QUOTE="...";26064678]samalla lailla ihmiset kyselee kaikkea muutakin lapsiin liittyvää, tossa vaiheessa se ehkä koetaan jotenkin takuuvarmaksi aiheeksi... miten lapsi nukkuu? onko tyytyväinen vai itkuinen (onko KILTTI?!?)? miten synnytys meni, ihan mitä mieleen juolahtaa, varsinkin äiti-ihmisillä ehkä jossain määrin noi kysymykset pohjautuu omiin kokemuksiin.[/QUOTE]

En mä ainakaan keneltäkään puolitutulta, tai edes sukulaisilta, kysele miten synnytys on mennyt tai miten imetykset. Mun mielestä tungettelevaa ja liian intimeejä juttuja udeltavaksi, toki voin sit niistäkin jutella jos toinen puheeksi ottaa.

 

Ei mua imetys inhottanut mut tosiaan hormonit sai pöpiksi. Yksi päivä vaan itkin miehelle että tuun hulluks, lopetan imettämisen ja lopetin. Sen jälkeen on ollut asiat paremmin ja iloinen äiti

 

Minä inhoon sitä ja kaikkea siihen liittyvää kipuineen ja maidon tursuamisineen - aion imettää vaan ihan alkuun, jos kaikki menee ok. Se hormonimyrsky on kaikista pahinta, kun sen imetysajan vaan itkettää kaikki.

 

[QUOTE="aloittaja";26064615]JOOOO tää on nimenomaan yksi niitä asioita jotka todella oksettavata, oma äitini (jota todella rakastan ja ihailen - kaikella kunnioituksella) kyseli melkein joka kerta kun puhuttiin että miten imetys sujuu. Montako kertaa imetän, kuinka kauan imetän... Voi vittujen vittu... OKSENNAN!! Miksi ihmiset haluaa tietää???? Miksi? Jossain vaiheessa sitten pyysin että lopettaisi sen urkkimisen. Että se on mun omas asiani...[/QUOTE]

Joo, multa kyseli anoppi :kieh: Aarhg.. "Imetitkö äsken molemmista rinnoista?" :headwall: Itse siis tykkäsin imettää, mutta en tykännyt tuosta utelemisesta..

 

musta oli ihan hirveetä, kun täti synnärillä tulee KOSKEMAAN mun rintoihini, että "taitaa olla maito nousussa, kun on selkeesti terhakammat ku eilen" imetys ei meinannu lähteä kunnolla käyntiin, sattui perkeleesti ja vauva notkui alkuun tissillä koko ajan, kunnes uitiinki sitten maidossa ja kiristä ja ääää! mut silti oon ylpein mun äitiydessä just siitä, et pystyin antamaan lapselleni pelkkää tissiä ensimmäiset 6kk:tta. onhan se helppoakin, että eväät aina mukana ja lämpimänä! vaikka vierastin myös tota julkisilla paikoilla syöttöä alkuun, varsinkin yksin.

Nyt en raaski vierottaa, poikaa, joka ryystää vielä kerran pari päivässä näin 12,5-kuisena