Imusolmukesyöpä koiralla...

EI kai siin muuta, ku "rypäleitä" kaulassa ja perseessä... ja ei saanut hoitoo, koska lekurin mielestä olis ollut vaan kallista tekohengitystä. Rotikka oli kyseessä. pari kk ja siin meni hyvä ystävä
 
Meidän koiralla on. Sairaus löytyi suusta otetusta koepalasta. Ainoa oire oli, että söi huonosti pari päivää. Nyt diagnoosista on pari kuukautta, koira voi hyvin, syö, ulkoilee, ulostaa, leikkii normaalisti. Ei ole mitään patteja missään. Selvitin hoitomahdollisuuksia hyvinkin tarkkaan. Helsingissä Haumaussa ja Yliopistollisessa eläinsairaalassa antavat syöpähoitoja koirille. Siellä eivät suhtaudu hoitoon imperialin mainitsemalla tavalla. Kallista se hoito kuitenkin on ja jos perheessä on pieniä lapsia, sytostaattihoitoja ei suositella (lapsi on vaarassa, jos koira nuolee). Hoidot eivät kuulemma ole koiralle rankkoja, lääkemäärät pidetään sellaisina, ettei tule niistä kipeäksi (alussa voi olla hieman huonovointisuutta). Eli ei kannata verrata ihmisten syöpähoitoihin. En tiedä minkä tyyppinen teidän koiran sairaus on, meillä se on kuulemma huonoin mahdollinen ja hoidolla voitaisiin saavuttaa korkeintaan puolen vuoden lisäaika. Me päädyttiin siihen, ettei lähdetä hoitoihin, koska meillä on pieni lapsi.
 
Meidän sekarotuinen 7-vuotias narttu alkoi tämän vuoden heinäkuun alussa oireilla silmistään ensimmäistä kertaa koko aikanaan, ei ole koskaan sairastellut. Olimme tuolloin lomailemassa ja vuokranneet mökin viikoksi, jossa kullanmurumme oli mukana. Silmät oireilivat hieman punoittaen, vetistäen ja rähmien, joten soitin eläinlääkärillemme kotipaikkakunnalle ja saimme lääkkeen apteekkiin puhelinmääräyksenä. Aluksi tuntuikin, että kaikki on ok ja "silmätulehdusoireet" helpottivat. Tuolloin oli kesähelteet kuumimmillaan ja koiramme läähätti valtavasti. Oletimme tietysti läähätyksen johtuvan helteistä, kun koirallamme on tuota painoakin, muuten kaikki vaikutti olevan ihan kunnossa. Parin viikon kuluttua huomasimme koiran silmissä taas jotakin outoa, ikäänkuin olisi hieman karsastanut ja katsonut kuononsa vartta pitkin, silmät vaikuttivat myös pullistuneilta ja sameammilta, alkoi esiintyä näön menetystä, koira käveli portaikon eritavoin kuin aiemmin, käveli päin esteitä ja sitten soitin eläinlääkäriin, joka oli määrännyt ne silmätipat. Hän käski heti ottaa yhteyttä sellaiseen eläinlääkäriasemaan, jossa on ultra ja labra, näin tein. Koirasta otettiin pissanäyte, jossa oli punasolut koholla, pöpöjä +++ yms. Ultrassa näkyi suurentunut perna ja kaikki imusolmukkeet olivat suurentuneet huomattavasti. Lämpöä koiralla ei ollut kuin hieman yhtenä päivänä oli kirsu hieman lämmin. Saimme tietää koiramme sairastavan lymfoomaa ja poru tuli jo eläinlääkärin vastaanotolla. päätimme hoitaa koiraamme niin kauan, kun se on mahdollista, ihan siltä istumalta en halunnut koirastani luopua. Saimme antibioottikuurin ja kortisonipillereitä. Koprtisonia aluksi 2 tbl/pvä 10 päivän ajan ja sen jälkeen 1 tbl/pvä. Jo kolmen päivän kuluttua tilanne alkoi kohentua, näkö alkoi korjaantua, ilme silmissä muuttua ja normalisoitua. Nyt jatkamme kortisonihoidolla ja nautimme koiramme kanssa elämästä, en tiedä kuinka kauan, romahtaako tila myöhemmin. Nyt ainakin oireilu on helpottanut, läähätystä ei juurikaan ole, silmät taas ok, syö normaalisti ja juo. Juo aika paljonkin kortisoniläöäkityksen takia ja pissaa paljon ja usein, mutta kehon turvotuskin on laskenut, se mitä luulimme aluksi lihavuudeksi, olikin nestettä, jota kortisoni on alkanut poistaa kehosta.
 
Moi,mulla on nyt kk mäyräkoira kävi tnään eläinlääkärissä ja todettiin imusolmukesyöpä.sai kortisoni lääkkeen ja nestettä laitettiin koiraan ku ei oo syöny niin oli kuvinu"ns.
Entiiedä miten jatkamme mutta nautimme vielä ainakin koiran "lämmöstä"
 
Minun ihanimmalla cockersspanieli nartulla nimeltään emma leikattiin pari viikkoa sitten kasvain kainalon alta ja patologi epäilee sitä imukelmukesyöväksi mikä on jatkunut etäpesäkkeenä juuri kainalon alle. Koirallemme tuli pari päivää kohtaus jossa hänen silmänsä rupesivat pyörimään päässä ja hän oli hyvin sekaisin. Veimme hänet eläinlääkärille joka sanoi sen johtuvan korvassa olevasta tasapainojutusta ja se voi kestää jopa viikon...emmalla lähti pois se jo päivässä onneksi:) mutta nyt pari päivää sitten emman hengitys on nopeentunut suuresti ja se on pelottavan kuuloista. Ja tänään emma joka on aina ollut suuri herkkusuu ei hänelle maistunut ruoka. Huomenna menemme lääkärille,pelkään pahasti että syöpä on levinnyt keuhkoihin saakka. Se on niin sääli sillä emma on minulle kaikki kaikessa ja emma on vasta 7-vuotias!
 
Meidän 9-vuotiaalla koiralla todettiin muutama päivä sitten lymfooma keuhkojen välissä. Päätimme, että emme aloita minkäänlaisia hoitoja, sillä koira on rotunsa näkökulmasta jo iäkäs, eikä se kuitenkaan saisi lisäaikaa kuin muutaman kuukauden. Suru on kova, mutta päivä kerrallaan eletään ja seurataan tilannetta.
 
Aika hurja määrää kortisoonia määrätty jos 2 päivässä. meijän fuffe sai tapletti päivässä viikon ajan sit 3/4 viikon ja kolmas viikko puolikas tabu. kyseessä on kuitenkin iso koira =/
 
Meillä sairastu 5 vuotis labbis lymfoomaan. Vuodenaika oli kevät kun käytimme lääkärissä kun kirsu oli rutikuiva. Silloin ei verikokeista löytynyt mitään. Kesällä alkoi hillitön juominen ja lopulta alkoi pissa karkailla koska juominen oli niin kovaa. Sitten heinäkuussa löyty lymfooma. Ennusteeksi sanottiin että joko 2 kk tai 2 vuotta. Meillä se oli 2kk lokakuussa koira oli nin huonossa kunnossa että oli vietävä lääkäärin viimeisen kerran. Hoitoa olisi tarjottu Helsingissä, mutta asumme vyötärön korkeudella niin ei sitä voitu ajatellakkaan. Sairauden oireisiin annettiin kortisoni pillereitä.
 
Meidän dopperi-sakemannilla 10,5v. todettiin lymfooma marraskuun puolessa välissä. Ainoa oire, jonka huomasin oli turvonneet imusolmukkeet kaulalla. Oli ne jaloissakin sitten turvonneet, ei vaan osattu katsoa. Veressä ei näkynyt mitään. Kaikki arvot oli normaalit. Lääkitykseksi sai 40mg kortsonia/pv. Kahden viikon päästä kontrollissa kaulan imusolmukkeet oli hieman laskeneet ja muut kasvaneet. Jatkettiin kortisonilla ja sai kipulääkettä tarvittaessa. Lääkäri kertoi mitä oireita seurata ja milloin tuoda viimeiselle matkalle. Joulu meni hyvin. Uuden vuoden tienoilla huomasin, että oikea takajalka oli hieman turvoksissa. Aateltiin, että se johtuu kortsonista tai siitä kun venäytti jalkansa ulkona. Alettiin antamaan kipulääkettä. 3.1.14 luin netistä et todennäköisesti turvotus johtuu levinneestä syövästä. Päätettiin katsoa viikonlopun yli ja loppiaisena jalka olikin aivan turvonnut jo reiteen asti ja kakkaaminen ei meinannut onnistua :( Päätettiin viedä heti tiistaina viimeiselle matkalle. Koko perhe kävi hyvästelemässä koiran maanantaina ja tiistai aamuna tuntui et sen kunto olisi pahentunut yhdessä yössä. Liekö odottanut et kaikki käy kun oli niin oman perheen perään. Ell sanoi ettei imunesteet enää kiertäneet ja jäi jalkaan. Rauhallisesti nukkui pois pää omalla tyynyllä <3

Piksun ainoa oire oli tosiaan turvonneet imusolmukkeet. Se oli pirteä ja normaali melkein loppuun asti. Viimeisen viikon ja muutaman päivän aikana tapahtui muutokset. Tämä oli vielä hankala seurattava, koska aika on tullut kun ei koskaan näyttänyt vaikka sitä sattui miten paljon. Kaksi kk diagnoosin jälkeen eli. Suru ja ikävä on valtava, mutta lohduttaa et nyt sen on hyvä olla <3
 
5 v leonbergimme lopetettiin vuosi sitten imusolmukesyövän takia :(

Laihtui ja oli väsynyt. Vein lääkäriin ja siellä huomattiin patti takajalan "kainalossa". Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että kasvaimia oli kaulassa, keuhkoissa ja vatsassa. Turvotusta alkoi kertyä nopeasti. Mitään hoitoa ei annettu, kun kasvaimia ei olisi saatu millään konstilla pois. Kipulääkettä ja kortisonia sai varmuuden vuoksi. Reilu kuukausi löydösten jälkeen kaveri jouduttiin nukuttamaan päivystyksessä, kun henki ei meinannut enää kulkea sillä yksi kasvain painoi keuhkoja. Hirmu surullista ja kova ikävä ronttia vieläkin :(

Lääkäri puheli, että ihmiset tuosta voi selvitä mutta eläimet ei yleensä montaa kuukautta elä imusolmukesyöpä diagnoosin jälkeen. Solunsalpaajilla saa lisäaikaa, mutta elämänlaatu on sitten toinen juttu.
 
Hei! Olisi kiva kuulla lisää, millaisia kokemuksia teillä on ollut koiran imusolmukesyövän hoidosta sytostaateilla. Meidän mäyriksellä todettiin se pari kuukautta sitten, nyt on 2 kk viikottaisia sytostaattihoitoja takana eikä ole ollut vierotusoireita ja patit ovat hävinneet. Kaikki on mennyt tähän mennessä paremmin kuin on toivonut. Koira on yhtä onnellinen ja terveen oloinen kuin aina. Asumme Espanjassa ja olemme nyt tulossa Suomeen kuukaudeksi. Suomessa sytostaattihoitoja saa kai Haumausta ja Yliopistollisesta pieneläinsairaalasta? Kumpaa suosittelette? Kaksi kertaa pitäisi käydä. Parasta mahdollista hoitoa etsitään Suomen reissulle. Kiitos paljon kaikille vastaajille etukäteen
 
Nostetaan tätä ketjua. Saatiin kuulla, että meijän 6 vuotiaalla on lymfooma. Nyt mietitään aloitetaanko hoidot, saadaanko sillä minkä verran lisää elinaikaa. Hoidot ovat varmaan menneet eteenpäin kun täällä vyötärön korkeudellakin niitä on tarjolla pienelläkin paikkakunnalla jopa kunnallisella eläinlääkärillä. Olisiko kenelläkään tietoa kuinka raskaita hoidot ovat koiralle ja kauanko niillä voi saada elinaikaa?
 
Nostetaan tätä ketjua. Saatiin kuulla, että meijän 6 vuotiaalla on lymfooma. Nyt mietitään aloitetaanko hoidot, saadaanko sillä minkä verran lisää elinaikaa. Hoidot ovat varmaan menneet eteenpäin kun täällä vyötärön korkeudellakin niitä on tarjolla pienelläkin paikkakunnalla jopa kunnallisella eläinlääkärillä. Olisiko kenelläkään tietoa kuinka raskaita hoidot ovat koiralle ja kauanko niillä voi saada elinaikaa?
 
Samaa minäkin täällä haen. Koirani on sairaalassa ja kovasti syöpää ovat tarjoomassa. Loput kokeet tulee kohta mitä laatua löytövät. Keuhkokuumeena meni sairaalaan ja siellä sun täällä taitaa olla syöpää. Ei ihan vastausta löydy missään omistajien kokemuksista. Mihin hoitoon tämä edellinen kysyjä päätyi?
 
Kun se systeemi toimii samaan tapaan kuin ihmiselläkin, et aina löytyy uusi lääke, mitä kokeillaan. Just eilen aamulla nin sanottiin aamutelkkarissa, mut eipä sitä pätkää viitsitty näyttää uusinnassa. Sun täytys syöttää koiralle luomulihaa, kalaa yms, missä ei ainakaan glyfosaattijäämiä ole. Mitä se teillä on syönyt?
 
Meidän kultaisellanoutajalla todettiin syöpä huhtikuussa. En halunnut tutkia sen enempää/tarkemmin mutta todennäköisesti on lymfooma. Eläinlääkäriin mentiin alun alkaen yskän takia, tuolloin koira oli vielä terveen oloinen kuitenkin eikä yskinyt edes vastaanotolla. Verikokeessa kaikki ok, mutta kun otettiin keuhkokuva, ell.sanoi että näyttää aika huonolta. Keuhkoja ei näkynyt kuin vain oik.keuhkon ylälohkoa vähän. Sydäntä ei erottunut. Rintaontelo ja toinen keuhko-ontelo on täynnä kasvaimia. Lääkärikin ihmetteli että no ei olisi uskonut päälle päin. Hoidot ovat mielestäni vain kärsimyksen pitkittämistä ja meidänkin koira jo 12.5v joten en halunnut myöskään jatkotutkimuksia. Koira on syönyt kipu- ja nesteenpoistolääkkeitä, jotka alkuun tehosivat mutta sitten yskä palasi.

Tällä hetkellä viimeisin kuukausi on ollut vaikea, sairaus on edennyt ja sattamme koiran viimeiselle matkalle ylihuomenna torstaina, viikko vajaa 13v. Tällä hetkellä koiralla on nyrkin kokoinen patti kaulalla, päässä turvotusta poskissa, useita patteja/pahkuroita rintakehässä ja tuskaista läähätystä. Oikea päätös päästää koira kärsimästä, jonka olisi saanut tehdä jo aiemminkin. Kovin vaikealta silti tuntuu omasta rakkaasta ystävästä luopuminen..
 
Meidän kultaisellanoutajalla todettiin syöpä huhtikuussa. En halunnut tutkia sen enempää/tarkemmin mutta todennäköisesti on lymfooma. Eläinlääkäriin mentiin alun alkaen yskän takia, tuolloin koira oli vielä terveen oloinen kuitenkin eikä yskinyt edes vastaanotolla. Verikokeessa kaikki ok, mutta kun otettiin keuhkokuva, ell.sanoi että näyttää aika huonolta. Keuhkoja ei näkynyt kuin vain oik.keuhkon ylälohkoa vähän. Sydäntä ei erottunut. Rintaontelo ja toinen keuhko-ontelo on täynnä kasvaimia. Lääkärikin ihmetteli että no ei olisi uskonut päälle päin. Hoidot ovat mielestäni vain kärsimyksen pitkittämistä ja meidänkin koira jo 12.5v joten en halunnut myöskään jatkotutkimuksia. Koira on syönyt kipu- ja nesteenpoistolääkkeitä, jotka alkuun tehosivat mutta sitten yskä palasi.

Tällä hetkellä viimeisin kuukausi on ollut vaikea, sairaus on edennyt ja sattamme koiran viimeiselle matkalle ylihuomenna torstaina, viikko vajaa 13v. Tällä hetkellä koiralla on nyrkin kokoinen patti kaulalla, päässä turvotusta poskissa, useita patteja/pahkuroita rintakehässä ja tuskaista läähätystä. Oikea päätös päästää koira kärsimästä, jonka olisi saanut tehdä jo aiemminkin. Kovin vaikealta silti tuntuu omasta rakkaasta ystävästä luopuminen..
 

Yhteistyössä