L
lukutoukka
Vieras
Tutustukaapa Desmond Morris:n kirjaan Mikä vauvaa naurattaa. Monesta asiasta on paljon parempia neuvoja kuin tusinassa jenkkien kirjoittamia vauvaoppaita. Kun tuo vauvatahtinen imetys on ollut puheena täällä, niin tässäpä Morrisin näkemys aiheesta:
Luonnonmukaisen, vauvan tahtiin tapahtuvan imettämisen voisi kuvitella olevan äidille suunnattoman raskas urakka, mutta sen etuja kannattaa tutkia. Jos äiti pitää vauvansa vierellään päivin ja öin heti ensi päivästä lähtien ja antaa sille rintaa aina kun se haluaa, tiheät ja lyhyet syötöt vaikuttavat edullisesti hänen fysiologiaansa. Ihmisen rinnat on tarkoitettu toimimaan näin ja siksi imettäminen on vaivatonta. Kun äiti imettää usein, rinnat eivät täyty liikaa, eikä vauvankaan tarvitse uida liian täysistä rinnoista pulppuavasta maidossa. Jos äiti imettää pitkin välein, keinotekoisesti säännösteltyinä aikoina, maitoa on saattanut kertyä niin paljon, että vauva oksentaa saatuaan sitä liikaa.
Toiseksi jos vauva syö vain niin kauan kuin sitä huvittaa ja on syönyt melko hiljattain, se ei ole liian ahne. Jos imeväinen joutuu odottamaan ateriaansa, se voi jatkaa imemistä vielä maidon loppumisen jälkeenkin. Rinnat voivat vaurioitua ja nännit halkeilla. Imettäminen on epämukavaa ja äiti alkaa kuvitella, ettei hänellä ole tarpeeksi maitoa.
Toisin sanoen säännöstellyt pitkät syöttövälit vääristävät imettämistapahtumaa sikäli, että vauva saa kerralla liikaa maitoa eikä sitten jälkeenpäin riittävästi. Jos äiti imettää monta kertaa päivässä aina kun vauva haluaa, maidoneritys lisääntyy mutta maitoa ei pakkaudu rintoihin luonnottomasti. Syntyy jatkuva lempeä virta, joka sopii niin äidille kuin vauvallekin. Äidin rinnat toimivat luonnonmukaisesti ja vauva syö luonnonmukaisesti. Tällä syöttötavalla on se merkillinen etu, että se toimii samalla tehokkaana ehkäisykeinona. Jos äiti imettää lyhyin väliajoin päivällä ja yöllä, hänen hormonijärjestelmänsä estää suurelta osin munasolun irtoamisen. Jos imetys tapahtuu syöttöaikataulun mukaan luonnottoman pitkin väliajoin, imettävän äidin hormonijärjestelmän tasainen ja jatkuva aktivoituminen keskeytyy niin paljon, että munasolu irtoaa ja kuukautiskierto alkaa taas.
Jos äiti imettää vastasyntynyttään vapaasti aina kun se haluaa, hänen ei tarvitse joutua pitkäksi aikaa lähes yhtämittaisen imettämisen loukkuun. Päivien mittaan imeväinen alkaa luoda omaa rutiiniaan. Se luo oman aikataulunsa ja alkaa pian kehittää omia syömätapojaan pidentäen vähitellen syöttövälejä. Samaan aikaan äidin maidoneritys sopeutuu uusiin vaatimuksiin.
Luonnonmukaisen, vauvan tahtiin tapahtuvan imettämisen voisi kuvitella olevan äidille suunnattoman raskas urakka, mutta sen etuja kannattaa tutkia. Jos äiti pitää vauvansa vierellään päivin ja öin heti ensi päivästä lähtien ja antaa sille rintaa aina kun se haluaa, tiheät ja lyhyet syötöt vaikuttavat edullisesti hänen fysiologiaansa. Ihmisen rinnat on tarkoitettu toimimaan näin ja siksi imettäminen on vaivatonta. Kun äiti imettää usein, rinnat eivät täyty liikaa, eikä vauvankaan tarvitse uida liian täysistä rinnoista pulppuavasta maidossa. Jos äiti imettää pitkin välein, keinotekoisesti säännösteltyinä aikoina, maitoa on saattanut kertyä niin paljon, että vauva oksentaa saatuaan sitä liikaa.
Toiseksi jos vauva syö vain niin kauan kuin sitä huvittaa ja on syönyt melko hiljattain, se ei ole liian ahne. Jos imeväinen joutuu odottamaan ateriaansa, se voi jatkaa imemistä vielä maidon loppumisen jälkeenkin. Rinnat voivat vaurioitua ja nännit halkeilla. Imettäminen on epämukavaa ja äiti alkaa kuvitella, ettei hänellä ole tarpeeksi maitoa.
Toisin sanoen säännöstellyt pitkät syöttövälit vääristävät imettämistapahtumaa sikäli, että vauva saa kerralla liikaa maitoa eikä sitten jälkeenpäin riittävästi. Jos äiti imettää monta kertaa päivässä aina kun vauva haluaa, maidoneritys lisääntyy mutta maitoa ei pakkaudu rintoihin luonnottomasti. Syntyy jatkuva lempeä virta, joka sopii niin äidille kuin vauvallekin. Äidin rinnat toimivat luonnonmukaisesti ja vauva syö luonnonmukaisesti. Tällä syöttötavalla on se merkillinen etu, että se toimii samalla tehokkaana ehkäisykeinona. Jos äiti imettää lyhyin väliajoin päivällä ja yöllä, hänen hormonijärjestelmänsä estää suurelta osin munasolun irtoamisen. Jos imetys tapahtuu syöttöaikataulun mukaan luonnottoman pitkin väliajoin, imettävän äidin hormonijärjestelmän tasainen ja jatkuva aktivoituminen keskeytyy niin paljon, että munasolu irtoaa ja kuukautiskierto alkaa taas.
Jos äiti imettää vastasyntynyttään vapaasti aina kun se haluaa, hänen ei tarvitse joutua pitkäksi aikaa lähes yhtämittaisen imettämisen loukkuun. Päivien mittaan imeväinen alkaa luoda omaa rutiiniaan. Se luo oman aikataulunsa ja alkaa pian kehittää omia syömätapojaan pidentäen vähitellen syöttövälejä. Samaan aikaan äidin maidoneritys sopeutuu uusiin vaatimuksiin.