Imetys kuuluu kaikille?

["aapee"]

Minua ihmetyttää, että mitä kelleen kuuluu, että imetänkö? Tosi monet ja ihan vieraatkin kysyy, että imetänkö tai onnistuuko imetys. Minun mielestä se on hirveän intiimikysymys. Ja koen sen loukkaavaana tietenkin siksi, että en imetä. Läheisille ihmisille olen kertonut rehellisesti, etten imetä ja syyt siihen. Mutta minusta kelleen muulle ei kuulu se asia, eikä siihen johtaneet syyt. Koska tottakai seuraava kysymyshän on, että miksi ihmeessä et imetä. Monet kysyy asiaa varsinkin silloin, kun näkevät minun syöttävän lasta maitopullolla. Silloin yleensä sanon, että vauva saa myös äidinmaitoa, mikä on totuus. Vieraille ihmisille yleensä valehtelen ihan pokkana, että "Juu imetän, juu sujuu hyvin!". Mitäs menevät kysymään. Yhtä hyvin voisin kysyä heiltä, että "Itsetyydytätkö? Sujuuko se hyvin?" Näin intiimikysymys tämä imetysjuttu minulle on.

 

[Rigel]

Niin no. Minä imetin, mutten erityisesti rakastanut tuota kysymystä puolitutuilta. Tai oli se parempi kysymys kuin pienen vauvan äidille ihan tavallinen kysymys alapäästä: "tuliko sulle paljon tikkejä?"

Koetahan kestää.

 

[....]

Ei ketään vois vähempää kiinnostaa, että millä sun lapses elää. Se on vaan kysymys muiden joukossa, pelkkää smalltalkkia.

 

[....]

Ei tulisi kuulua kellekään muulle kuin äidille ja lapselle. Itse olen imettänyt lapsia lähes vuoden ikäisiksi mutta esikoisen kohdalla sain kuulla kaikki mahdolliset ihmettelyt ja kannanotot imetyksestä,siksi en ole seuraavien lasten kohdalla halunnut kommentoida kellekään ulkopuoliselle asiaa joka on minulle henkilökohtainen ja herkkä.
Yritä jättää kommentit ja kyselyt omaan arvoonsa,on sinun asiasi imetätkö vai annatko maidon pullosta.

 

["vieras."]

Höh, mä en ole edes jaksanut/tajunnut vettää palkokasvii nessuun, kun imetyksistä yms. vauvan hoidoista on udeltu. Ei ehkä kannata niin hirveästi miettii muiden mietteitä, mennee aika vaan hukkaan.

 

["aapee"]

Niin tätä minäkin oon miettinyt, että ei se varmaan niille kysyjille niin intiimikysymys oo. Mutta kun jos minä nyt vastaankin heille, että "No itseasiassa ei se imetys suju ollenkaan", niin sitten nää ihmiset tosiaan siis kysyy miksi ja alkaa kauhea tenttaus. Vaihtoehtoisesti ihmiset koittaa auttaa minua ehdottamalla kaikkia keinoja, millä imetys alkaisi sujumaan. Tykkään kyllä hyväntahtoisista neuvoista silloin, kun itse kysyn. Mutta kun tää imetysjuttu ei oikeastaan ole minun käsissä, se nyt vaan on sitä mitä on. Mutta varsinkin alkuun oli vaikea olla kertomatta, kun joku kysyi. Nyt osaan jo pitää suuni supussa.

Ehkä joidenkin on sitä vaikea käsittää, jos ei ole itsellä ollut vastaavaa tilannetta. Koen sen vaan ahdistavana, kun joku alkaa niin hienosti selittämään, miten tärkeää ja kallisarvoista äidinmaito on ja varsinkin imetettynä. Kun en selitä mitkä syyt minulla tähän on, niin jotkut ilmeisesti luulevat, että voisin vielä aloittaa imetyksen ja että en vaan tiedä miten mahdottoman tärkeää se äidinmaito edelleenkin on

 

["Veera"]

Koen sen myös typeränä uteluna vaikka imetän. Yleensä yritän sivulauseessa kertoa sen asian ennenku kukaan ehtii tivaamaan. Esim kun kysytään miten jakselen niin sanon että hyvin vaikka välillä väsyttää kun vauva on rinnalla niin usein. tms.

 

[Vie ras]

Mä olen kolmea lasta imettänyt pitkään ja julkisestikin. Silti esikoisen kohdalla hätkähdytti miten kiinnostuneita ihmiset olivat imetyksestäni, jopa puolitutut miehet. Jollain lailla oudoksuttaa yhä näin taaperoa imettäessäni.

Mä en itse tuo imetystä esille keskusteluissa juuri koskaan, vaikka imetykseni näkeminen voikin keskustelua herättää. En myöskään kysy muilta heidän imetyksistään, ainakaan ennen kuin tiedän heidän imettävän.