Iltatähden tehneille kysymys

Saako yksi iltatähti tulla jakamaan yhden lapsen näkökulman asiaan? Tunnen itseni lisäksi vain yhden iltatähden ja olemme jakaneet molemmat samankaltaisia kokemuksia. Molemmat olemme olleet äärettömän onnellisia että vanhemmat ovat olleet vanhempia, eivät kavereita: heillä on ollut elämänkokemusta ja viisautta runsain mitoin ja siten osanneet ohjata elämäämme. He ovat olleet rennompia ja suhde vanhempiin on todellakin hyvä molemmin puolin. Elämän vaikeat tilanteet, kuolema yms., ovat olleet helpommat käsitellä kun on ollut kaksi vanhempaa, joilla on itselläänkin näistä vaiheista enemmän kokemusta.

Meillä molemmilla on vanhempia sisaruksia (10-18 vuoden ikäeroilla). Tämäkin on ollut upea asia - saanut jollain tason molemmat hyvät puolet sisaruksista, kuin olla ainoa lapsi (mutta kuitenkin ottaa huomioon sisaret) ja saada sisaruksia. Tällä hetkellä myös suhteeni siskoihini ovat loistavat, ehkä osittain siksi ettei niitä lapsena varjostanut esim. kilpailu vanhemmista tai muu riitely.

Äitini kommentti jaksamiseen: ihan yhtä hyvin jaksoi 41-vuotiaana kuin 25-vuotiaana, sillä minä olin helppo lapsi ja isä oli kasvanut enemmän isän rooliin mukaan ja otti enemmän vastuuta kuin kahdella ensimmäisellä kerralla.

Joten älkäätten pelätkö iltatähtien vanhemmat, jos saatte kritiikkiä valinnoistanne. Täällä ainakin yksi tasapainoinen, kaiketi melko älykäs ja hyvinkouluttautunut iltatähti, jolla on vielä sympatiaa ja epäitsekkyyttä taskussaan.

 

Voi kiitos Iltatähti ihanasta kirjoituksesta! Olipa mukavaa lukea miten olet kokenut iltatähtenä olemisen, tuli tosi hyvä mieli!

 

Saako yksi iltatähti tulla jakamaan yhden lapsen näkökulman asiaan? Tunnen itseni lisäksi vain yhden iltatähden ja olemme jakaneet molemmat samankaltaisia kokemuksia. Molemmat olemme olleet äärettömän onnellisia että vanhemmat ovat olleet vanhempia, eivät kavereita: heillä on ollut elämänkokemusta ja viisautta runsain mitoin ja siten osanneet ohjata elämäämme. He ovat olleet rennompia ja suhde vanhempiin on todellakin hyvä molemmin puolin. Elämän vaikeat tilanteet, kuolema yms., ovat olleet helpommat käsitellä kun on ollut kaksi vanhempaa, joilla on itselläänkin näistä vaiheista enemmän kokemusta.

Meillä molemmilla on vanhempia sisaruksia (10-18 vuoden ikäeroilla). Tämäkin on ollut upea asia - saanut jollain tason molemmat hyvät puolet sisaruksista, kuin olla ainoa lapsi (mutta kuitenkin ottaa huomioon sisaret) ja saada sisaruksia. Tällä hetkellä myös suhteeni siskoihini ovat loistavat, ehkä osittain siksi ettei niitä lapsena varjostanut esim. kilpailu vanhemmista tai muu riitely.

Äitini kommentti jaksamiseen: ihan yhtä hyvin jaksoi 41-vuotiaana kuin 25-vuotiaana, sillä minä olin helppo lapsi ja isä oli kasvanut enemmän isän rooliin mukaan ja otti enemmän vastuuta kuin kahdella ensimmäisellä kerralla.

Joten älkäätten pelätkö iltatähtien vanhemmat, jos saatte kritiikkiä valinnoistanne. Täällä ainakin yksi tasapainoinen, kaiketi melko älykäs ja hyvinkouluttautunut iltatähti, jolla on vielä sympatiaa ja epäitsekkyyttä taskussaan.

Tämä oli kovin ihanaa luettavaa, itse alkuraskaudessa iltatähden kanssa. Lapset nyt 11v ja 8v, heidän kanssaan kun meni viisi vuotta nukkumatta, pitkään tuntui ettei jaksa enempää. Nyt onnellinen tästä ja toivon, että pääsen kertomaan isosisaruksille uutisen - tätä ovat kovasti toivoneet. Jos kaikki sujuu hyvin, olen 40v tämän iltatähden syntyessä.

 

vähän vierestä ehkä, mutta kirjoittelen kuitenkin. Meillä eka syntyi ollessani 20 (mies 3 vuotta vanhempi) ja toinen kun oli 22, kolmas kun olin 30 ja neljäs kun olin 32. Eli tavallaan kaksi iltatähteä, (tosin mahiksia olis vielä kolmanteen sarjaan)
Olen vain todella todella onnellinen tästä tavasta "tehdä" lapsia, kahta on ollut helppoa käsitellä (siis korkentaan kaksi pientä samaan aikaan) ja näistä nuorimmista nauttii ihan kympillä kun asioita jo OSAA, ei tarvi jännittää tms. Todella hyvin olen jaksanut (ja mieskin) ja isot tykkää hurjasti pienistä ja pienet isoista, isot myös auttaa hetkittäin tarvittaessa ja toisaalta pääsee pienten mukana esim. muumimaahan yms. mihin ei tietty muuten menis ton ikäisenä mutta isosiskon/veljen roolissa voi olla hauskakin tehdä tuollaisia "lapsellisia" asioita.

Omia kokemuksia iltatähdistä on vain 3
1) harmitteli ettei tehnyt lapsia (yhteensä 3) putkeen, koska nuorin oli yksinäinen kun ei ollut sisarusta ja koki itse jotenkin rankkana tilanteen
2) oli väsynyt, murrosikäinen ja uhmis pahasti päällekkäin (en tunne ihmisiä, kuulopuhetta vain)
3)miehen veli on häntä 10 v nuorempi ja tosiaan perheen iltatähti. On pitkälti yli 20 ja tuntuu ettei vielä osaa huolehtia itsestään ollenkaan, haaveilee kaikkea mutta arkielämä aika epämääräistä. Onneksi nyt innostunu tekemään töitä ja tuntuu että koko ajan viisastuu =) vielä kun tuo henkinen kypsynen vähän etenisi niin oiken hyvä heppu hänestä tulisi =) anoppi siis meille myös selvästi vinkkasi että älkää jättäkö tuota 3 ilman nelosta, ettei tule sellasta kun heidän "ville"

tossa mun kokemuksia, omat siis vain todella hyviä, tosin uhmikset varmaan vasta pienemmillä tulossa ja isompien murkkuikäkin tulematta... =)

 

Meillä on kaksi lasta, tehty suht. pienellä ikäerolla (2,5 v). Haluaisin kolmannen lapsen mutta en vielä moneen vuoteen, koska olen todella uupunut tästä pikkulapsivaiheesta.

Miltä iltatähti on tuntunut vanhemmalla iällä? Onko ollut entistäkin rankempaa vai onko sujunut "vanhasta tottumuksesta"?

Kaikki ovat olleet helppoja mutta iltatähtemme kaikista helpoin. Vanhempana osaa jo erottaa tärkeän ja tähdellisen ei tärkeästä ja ottaa rennosti. Välillä jopa fuskata siivouksesta yms. uraa ei tarvitse enää luoda ja talous on hyvässä jamassa. Uskon, että tämä äidistä ja perheestä välittyvä rauhallisuus tekee vauvastakin "helpon". Äidin ei tarvitse päteä eikä suorittaa vaan voi nauttia täysillä iltatähdestään.