A
"Anni"
Vieras
Oon onnekas. Minulla on ihanat lapset. Ihana koti. Rakkaastakin rakkaampi mies. Työ josta nautin, vaikka palkalla ei rikastu. Kumpa muistaisikin joka päivä tämän. Siis sen, että asiat on oikeasti hyvin. Mutta toisena päivänä saattaa tuntua, että miksen voi koskaan olla onnekas. Lapset kiukuttelee ja tappelee koko ajan. Ei hetken rauhaa. Mies ei huomioi tarpeeksi. Tuijottaa omaan napaan. Omat menot tärkeämpiä.Tahdon parempipalkkaisen työn. Mutta nyt on onnen perhosia vatsassa. Silti en täysillä osaa nauttia tästä tunteesta... Jos huomenna tuntuukin pahalta.
Rakastan miestäni yli kaiken. Tunnen ihanaa onnea läheisyydessä. Ja onnea siitä, että rakkauden tunne on kestänyt 16 vuotta. Puolet elämästä. Välillä polttaa ihan sisuskaluja. rakastan niin miestäni. Mutta joskus pelottaa. mitä jos se yhtäkkiä rakastuu toiseen. kyllästyy tai jotain.. Ehkä tähän tunnelmaan vaikuttaa se, että niin paljon tuttuja on eronnut lähiaikoina. Jotenkin tuntuu, että jos niilleekkin, niin varmaan mullekkin. Ja ei se elämä aina niin ruusuilla tanssimista oo mieheni kanssa. Mutta nyt tuntuu niin ihanalle
ääh sekavaa tekstiä, mutta kiitos, että jaksoit lukea
Rakastan miestäni yli kaiken. Tunnen ihanaa onnea läheisyydessä. Ja onnea siitä, että rakkauden tunne on kestänyt 16 vuotta. Puolet elämästä. Välillä polttaa ihan sisuskaluja. rakastan niin miestäni. Mutta joskus pelottaa. mitä jos se yhtäkkiä rakastuu toiseen. kyllästyy tai jotain.. Ehkä tähän tunnelmaan vaikuttaa se, että niin paljon tuttuja on eronnut lähiaikoina. Jotenkin tuntuu, että jos niilleekkin, niin varmaan mullekkin. Ja ei se elämä aina niin ruusuilla tanssimista oo mieheni kanssa. Mutta nyt tuntuu niin ihanalle
ääh sekavaa tekstiä, mutta kiitos, että jaksoit lukea
