ilman aiteja meita ei olisi

heip,
Olen 41 v., lapset 5 v ja 2 v. Olemme asuneet ulkomailla 4 vuotta. Taalla kuulun suomalaisten ystavieni joukossa siihen vanhinpaan aiti-ryhmaan. En ole kertaakaan ajatellut ikasyrjintaa aitiydessa! Taalla hakeudutaan siihen seuraan, minka ikaisia ovat lapset. Kaikilla loytyy ne samat murheet, tutista luopumisesta, potatuksesta, kiukkupuuskista, oman ajan vaalimiseen (muutamat mainitakseni) saakka. Ei mietita, oletko 20, v. 30 v. vai 40 v., kaikki ajatusten vaihdot ja vinkit ovat enemman kuin tervetulleita. Mielestani ainoa pieni miinus vanhemman ian aitiydessa on se, ettei enaa jaksa FYYSISESTI yhta taysilla, miten se 5 v esikoinen. Mutta niin se vain on, etta 20 v jaksaa enemman kuin 40 v, 40 v jaksaa enemman kuin 60 v... Luonnon laki, minkas teet...
Iloista mielta ja jaksamista KAIKILLE aideille.

ps. itselleni kolahti joulu vasta lasten mukana, joten jouluista tunnelmaa!

 

Mä olen eri mieltä, on ihmisiä, jotka jaksavat aina, iästä riippumatta ja myös sellaisia tapauksia, jotka eivät koskaan jaksa mitään.

Mä ainakin olen nyt yli 40 v paremmassa fyysisessä kunnossa kuin koskaan ennen. Tosin olen aina ollut reipas ja aktiivinen, ne ominaisuudet eivät häviä iän myötä, paitsi ehkä sitten 65 v etiäpäin.

 

\

Mä olen eri mieltä, on ihmisiä, jotka jaksavat aina, iästä riippumatta ja myös sellaisia tapauksia, jotka eivät koskaan jaksa mitään.

Mä ainakin olen nyt yli 40 v paremmassa fyysisessä kunnossa kuin koskaan ennen. Tosin olen aina ollut reipas ja aktiivinen, ne ominaisuudet eivät häviä iän myötä, paitsi ehkä sitten 65 v etiäpäin.

Samaa mieltä, mutta sinä et hoksannut yhtä pointtia: ulkomailla asuminen on rasittavampaa kuin Suomessa. Täällä (en ole tuo ap. kirjoittaja) on moni asia toisin ja jo se sinänsä tuottaa hankaluuksia arjen sujumiseen. Minulla oli onni asua Suomessa lapseni ekat 3 vuotta - tosin mies hoiti lasta niin paljon, että en varmasti rasittunut. Mutta on vain pakko jaksaa. Itse en ehkäise ja menkat ovat nyt myöhässä, mutta otan lapsen vastaan, jos on tulossa. Tai sitten vaihdevuodet tai hormonihäiriö, en mene täällä lääkäriin, koska en ymmärrä tämän maan kieltä, eivätkä hoitokäytännöt ole lainkaan samat kuin Suomessa. Että ei se aina helppoa ole, mutta ei tämä varsin taakaltakaan tunnu. Jos meillä olisi vauva, en olisi näin leppoisin mielin. Tsemppiä ap.:lle :flower:

 

Hei vieras ulkomailta,

tämäpäs hassua, me muutettiin pois Suomesta, kun meillä oli 3 lasta ja mä olin 37 v, olen saanut siis ulkomailla vielä 2 lasta ja pitänyt ruhtinaalliset 20 vkon äitiyslomat. En ole koskaan ajatellut, että elämä täällä olis rankempaa kuin Suomessa, asuttiin sieläkin eri kaupungeissa kuin omat vanhempamme. Eikä meillä ole koskaan ollut ulkopuolista apua, au-paria, siivoojaa tms.
Hyvin on pärjäilty siitä huolimatta, vaikka elämä, niin lasten kuin aikuistenkin, on tietysti erilaista kuin Suomessa olis.

Jaksamista vaan kaikille, nuorille ja vanhoille, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa,