Ilkeät ex-puolisot

[vierailija_]

Aina puhutaan ilkeistä äitipuolista, mutta löytyyhän myös näitä ilkeitä eronneita äitejä...

Mieheni ex-avovaimo nimittäin saattaa viime hetkellä kieltää mieheltäni lastensa tapaamisen (kuten tapahtui viimeksi eilen) ilman mitään järkevää syytä. Hän käyttää valtaansa lasten lähihuoltajana ja on usein uhannut miestäni että jos et tee niin tai näin et enää ikinä saa tavata lapsia, jne... Tätä on tapahtunut useita kertoja. Minkälainen äiti käyttäytyy noin? Ei ajattele lapsiaan lainkaan. Lisäksi mieheni saa tavata lapsiaan vain silloin kuin tälle exälle sopii, eli suomennettuna silloin kun hän tarvitsee lastenvahtia. Meidän perheen menot ovat sivuseikka, kun ei koskaan tiedä milloin exä soittaa. Minun on vaikea keksiä mitään syytä tälle käytökselle. Ajattelin, että se on mustasukkaisuutta ja omistuksenhalua, mutta ei kai sentään, hänellähän on myös jo uusi puoliso. Käsi sydämellä, kuinka moni TEISTÄ eronneista äideistä käyttäytyy näin?

 

[tiuku1234]

\

Aina puhutaan ilkeistä äitipuolista, mutta löytyyhän myös näitä ilkeitä eronneita äitejä...

Mieheni ex-avovaimo nimittäin saattaa viime hetkellä kieltää mieheltäni lastensa tapaamisen (kuten tapahtui viimeksi eilen) ilman mitään järkevää syytä. Hän käyttää valtaansa lasten lähihuoltajana ja on usein uhannut miestäni että jos et tee niin tai näin et enää ikinä saa tavata lapsia, jne... Tätä on tapahtunut useita kertoja. Minkälainen äiti käyttäytyy noin? Ei ajattele lapsiaan lainkaan. Lisäksi mieheni saa tavata lapsiaan vain silloin kuin tälle exälle sopii, eli suomennettuna silloin kun hän tarvitsee lastenvahtia. Meidän perheen menot ovat sivuseikka, kun ei koskaan tiedä milloin exä soittaa. Minun on vaikea keksiä mitään syytä tälle käytökselle. Ajattelin, että se on mustasukkaisuutta ja omistuksenhalua, mutta ei kai sentään, hänellähän on myös jo uusi puoliso. Käsi sydämellä, kuinka moni TEISTÄ eronneista äideistä käyttäytyy näin?

pistäpä mies tekemään lastenvalvojalla sopimus ja noudattamaan sitä, silloin ei pääse exä pompottamaan. ei voi pompottaa, koska mies saa vaikka poliisien tuen lasten hakuun. Tietenkin on olemassa myös miehiä(sinun miehesi ei ehkä kuulu heihin) jotka eivät itse noudata sopimuksia vaan soittavat ja "sopivat" milloin hakevat lapset. Sopimus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä että he ilmoittavat äidille asian, ja sen on parasta sopia, silloin taas voi äidille olla apua virallisesta sopimuksesta. kun on viralliset sopimukset ei kummankaan tarvitse suostua joustoihin ja jos välit tulehtuneet kaikki toimii helpoiten niin. Minä olen eroamassa ja aion toimia sopimuksen mukaan ilman isompia joustoja suuntaan tai toiseen, koska uskon että muuten koko hommasta tulee minun yksipuolista joustoa. Sano miehelle että pitää kiinni oikeuksistaan, jos todella haluaa lapsia nähdä.
Moni valittaa ilkeistä äitipuolista ja toiset ilkeistä existä, minä luulen että nuo ilkeät ihmiset taitavat olla pääasiassa samoja. Ilkeitä äitipuolia uudessa suhteessaan ja ilkeitä exiä entistä kohtaan..

 

[Maagi]

Valitettavasti. Meillä on tytöllä ilkeästi käyttäytyvä äiti.. Ei varmasti joka asiassa, mutta kuten täällä kertonut. Puuttuu tytön isän asioihin. Kuten siitä, vietänkö minä joulua tytön ja tämän oman uuden mieheni kanssa. Tytön nimissä on sanonut, ettei tyttö muka halua "sen naisen" (eli minun) olevan joulua heidän kanssaan. Tytön äiti ei olisi päästänyt tyttöä kylpylään, jos tyttö olisi kertonut että minä olen mukana. (Sanoi vain, että sun pitää sitten pitää suu kiinni, kun mun äiti soittaa. Muuten halusi minut mukaan ehdottomasti). En todellakaan yritä tytön äitiä korvata ja tiedän ettei siihen mitenkään edes kukaan pystyisi. Enkä haluakaan sitä. Mutta koska minulla on suhde tytön isään ja vietämme paljon aikaa yhdessä, minusta on mukava, että tullaan tytön kanssa hyvin toimeen. Toimeen haluaisin myös tulla mieheni ex-puolison kanssa, mutta jokin este siellä on. Eli tytön äidin järkeä sumentaa joku ja todella pahasti. Kun ei voi tytölle lainata kelkkailukypärää, ettei tytön isä vain veisi minua kelkkailemaan. (Johon mieheni on kyllä sanonut, että jos minut kelkkailemaan vie, niin ostaa minulle kypärän). Mutta kyseessä on oman lapsen turvallisuus ja mustasukkaisuus ex-miehestä (neljä vuotta sitten eronneet) vie voiton, niin ei voi sanoa, kuin että kiitos! Tyttö muutti kesällä äidilleen ja nyt mies alkanut miettimään, että pitäisikö tyttö ottaa takaisin kotiin, koska tilanne on näin tulehtunut ja lapsen etua ajatellen niin kai olisi paras. Toisaalta taas tyttö alkaa olla todella herkässä naiseksi kasvamisen tilanteessa (11vuotta), että varmaankin oman äidin kanssa olisi niitä asioita mukavampi käydä läpi. Itse yritän tässä sinnitellä mukana ja tehdä asioista edes jotenkin siedettävämpiä. Tulipas tilitystä. (Toivottavasti ei hirveän suuria asiavirheitä ole ja että teksti olisi jotenkuten edes luettavissa ja ymmärrettävissä, en jaksanut kirjautua.).

 

[taustalla]

Juttuja ilkeistä ex:stä on niin paljon että tuskin ongelma on tuulesta temmattu?
En vaan voi ymmärtää mitä sairasta tyydytystä naiset tästä saavat..Toivottavasti nämä ikimykset saavat joskus maistaa omaa lääkettänsä!
Onko nainen oikeasti niin kiero ja alhainen olento että käyttää jopa omia lapsiaan koston välikappaleena?Kyllä näin valitettavasti on.Säälittävää!
Ero on rankka paikka tiedän, mutta silti aikuisen ihmisen pitäisi pystyä käyttäytymään asiallisesti ja ei ainakaan omalla käytöksellä pitäisi hankaloittaa lapsen elämää enempää kuin jo ero ja uudet puolisot muuttavatkin!Entinen puoliso ansaitsee myös mahdollisuuden jatkaa elämäänsä ja olla onnellinen..Unohtamatta kuitenkaan että eron jälkeen lapsen vanhemmat pysyvät samoina!
Naisilla tuntuu olevan taipumusta mustamaalata eron jälkeen mm.lasten isää ja sen puolen sukua.Mielenkiintoista minusta huomata että miehet eivät näin (ainakaan tuntemani )käyttäydy!

 

[taustalla]

Juu meillä sama homma!Aina joutunut taistelemaan joka asiasta...
Oli oikeudenkäynti ja päätös tuli, joka toinen viikonloppu isällä. Ei näytä edes tuomarin sana kiinnostavan.Huomenna olisi ollut ensinmäinen tapaaminen, jonka ex nyt sitten perui.Suuri kiitos hänelle itseppähän tekee hallaa itselleen jos sama homma toistuu, niin ei auta muu kuin jatkaa taistelua yksinhuoltajuudesta. Miten ihminen voi olla noin tyhmä??Mä en vaan tajua sitä :headwall:

 

[anne-68]

Käsi sydämellä:MINÄ en käyttäydy noin.Minun lapseni isä ottaa poikansa sovitusti.jos hänelle ilmaantuu muuta menoa,ilmoittaa siitä aiemmin ja sovimme että tapaaminen paikataan joko seuraavana viikonloppuna tai sitten arkipäivisin.MINÄ en muuttele sovittuja tapaamisia.Isällään on uusi,minulla ei.käsi sydämellä:moniko muu teistä pystyy tähän?aika moni,veikkaisin.eikä tee tiukkaakaan.

 

[Maagi]

Mun miehellä ja tämän exällä meni kaikki hyvin siihen asti, kunnes minä tulin kuvioon mukaan kunnolla. Miheni exällä oli tässä välissä mies, mutta suhde kariutui. Minä en halua yleistää. Tämä koskee minua ja miestäni ja miehen tytärtä todella lujaa. Tekee kipeää nähdä tytön kärsivän tilanteesta. Tekee todella kipeää nähdä miten paljon tyttö joutuu salaamaan äidiltää, koska pelkää!

 

[taustalla]

\

Mun miehellä ja tämän exällä meni kaikki hyvin siihen asti, kunnes minä tulin kuvioon mukaan kunnolla. Miheni exällä oli tässä välissä mies, mutta suhde kariutui. Minä en halua yleistää. Tämä koskee minua ja miestäni ja miehen tytärtä todella lujaa. Tekee kipeää nähdä tytön kärsivän tilanteesta. Tekee todella kipeää nähdä miten paljon tyttö joutuu salaamaan äidiltää, koska pelkää!

Meillä tarina aivan sama.Paitsi lapsia on kaksi.Mä en tajua mikä tekee exän tuollaiseksi. Hän koitti jopa itsemurhaa, kun sekosi totaalisesti minusta.Välillä on sellainen tunne "anteeksi jo etukäteen ajatuksiani" et olis tehnyt sen kunnolla.Ni olis elämä kaikilla helpompaa.Mua niin surettaa lasten puolesta ja niin kyllä miehenikin.

 

[Hallatar]

\

Juttuja ilkeistä ex:stä on niin paljon että tuskin ongelma on tuulesta temmattu?
En vaan voi ymmärtää mitä sairasta tyydytystä naiset tästä saavat..Toivottavasti nämä ikimykset saavat joskus maistaa omaa lääkettänsä!
Onko nainen oikeasti niin kiero ja alhainen olento että käyttää jopa omia lapsiaan koston välikappaleena?Kyllä näin valitettavasti on.Säälittävää!


Kyllä, naiset voivat ja ovat juuri näin ilkeitä, pikkusieluisia ja pahansuopia, eivät tietysti kaikki. Miehen ex on tämmöinen tyypillinen katkera ja mustasukkainen nainen. Lapset ovat pelkkiä pelinappuloita joilla kiristetään, uhkaillaan ja pelataan jotain sairasta peliä miehen ja exän välillä.
Ymmärrän sen, että ex haluaisi miehensä takaisin, ja toisinaan mua säälittää hänen epätoivoiset yritykset lyödä kiilaa mun ja miehen väliin. Mutta enimmäkseen exän tyhmyys ja ilkeys saa aikaan vain hartaan toiveen että voi kun hän löytäisi uuden miehen, aloittaisi oman elämän ja jättäisi meidät rauhaan!!!

 

[minä]

\

Juttuja ilkeistä ex:stä on niin paljon että tuskin ongelma on tuulesta temmattu?
En vaan voi ymmärtää mitä sairasta tyydytystä naiset tästä saavat..Toivottavasti nämä ikimykset saavat joskus maistaa omaa lääkettänsä!
Onko nainen oikeasti niin kiero ja alhainen olento että käyttää jopa omia lapsiaan koston välikappaleena?Kyllä näin valitettavasti on.Säälittävää!
Ero on rankka paikka tiedän, mutta silti aikuisen ihmisen pitäisi pystyä käyttäytymään asiallisesti ja ei ainakaan omalla käytöksellä pitäisi hankaloittaa lapsen elämää enempää kuin jo ero ja uudet puolisot muuttavatkin!Entinen puoliso ansaitsee myös mahdollisuuden jatkaa elämäänsä ja olla onnellinen..Unohtamatta kuitenkaan että eron jälkeen lapsen vanhemmat pysyvät samoina!
Naisilla tuntuu olevan taipumusta mustamaalata eron jälkeen mm.lasten isää ja sen puolen sukua.Mielenkiintoista minusta huomata että miehet eivät näin (ainakaan tuntemani )käyttäydy!

No ...voidaanhan tietysti mustavalkoisesti ajatella että naissukupuolen ominaisuuksiin kuuluu automaattisesti kieroilu,ilkeily, sekoilu jne. epätoivottu käytös....olisiko nuo ominaisuudet siis peräti dna:ssa???
Vai siirtääkö äiti tyttäreensä moisen käyttäytymmismallin....vai voisiko olla niin, että kummankin sukupuolen riveistä löytyy edustajia joilla ilmenee em. käytöstä mm. kasvatuksesta, traumoista, perimästä tms. johtuen???
Niinpä!!!!
B)

 

[äizykkäinen]

\

\

Mun miehellä ja tämän exällä meni kaikki hyvin siihen asti, kunnes minä tulin kuvioon mukaan kunnolla. Miheni exällä oli tässä välissä mies, mutta suhde kariutui. Minä en halua yleistää. Tämä koskee minua ja miestäni ja miehen tytärtä todella lujaa. Tekee kipeää nähdä tytön kärsivän tilanteesta. Tekee todella kipeää nähdä miten paljon tyttö joutuu salaamaan äidiltää, koska pelkää!

Meillä tarina aivan sama.Paitsi lapsia on kaksi.Mä en tajua mikä tekee exän tuollaiseksi. Hän koitti jopa itsemurhaa, kun sekosi totaalisesti minusta.Välillä on sellainen tunne "anteeksi jo etukäteen ajatuksiani" et olis tehnyt sen kunnolla.Ni olis elämä kaikilla helpompaa.Mua niin surettaa lasten puolesta ja niin kyllä miehenikin.

Kauheaa!!!
En ala tässä nyt mitenkään puolustelemaan exien käytöstä koska lapsellista ja idioottiahan se voi pahimmilaan olla. Kuitenkin jotenkin jäin miettimään omaa oloani eron jälkeen ja sitä väsymystä ja hiljalleen elämääni hiipinyttä masennusta. Se oli itselleni rankkaa aikaa ja siitä saivat kärsiä myös läheiset ihmiset. Exä ja exän uusi saivat valitettavasti myös osansa.


Nää erot on vaan isoja käännekohtia elämässä, että niihin jää helposti pyörimään paikalleen ja jos mukaan tulee väsymystä ja ehkä masennusta alkaa miettiä sitä epäonnistumisena elämässä. Ajatukset alkaa helposti pyöriä menneessä ja sitä koittaa ratkoa päässään missä kohtaa elämä meni pilalle ja kenen syytä jne..kaikkea muuta hyödytöntä. :ashamed:
Valitettavasti sitä helposti alkaa vierittää alitajuisestikin pahaa oloaan exän niskaan ristiriitaisten tunteiden vuoksi. Itse en mielestäni ollut mustasukkainen enkä tuntenut muutenkaan enää mitään "lämpimiä ajatuksia" exää kohtaan, mutta silti ajatukset pyöri menneissä ja olin raivoissani kaikesta inhottavasta mitä mies oli aikoinaan tehnyt vaikka parempihan olisi ollut vaan jättää menneet taakse.

No, entäs lapset sitten. Lapsilla varmaan "pelasin", mutta itse en asiaa kyllä niin nähnyt. Ajattelin exän olevan todella paha ihminen koska oli tehnyt minulle kaikkea todella ilkeää seurustelu aikoina miksi siis erosimmekin. Mukana oli myös pientä fyysistä väkivaltaa, mutta eniten satutti pettämiset, haukkumiset, välinpitämättömyys, valehtelu, se ettei huolehtinut lapsista jne..Ja tätä kesti vuosia.
Mielessäni ajattelin etten todellakaan halua tuollaista ihmistä lasteni lähelle, se oli oikeastaan suojeluvaistoa. se mitä en kyennyt ymmärtämään oli, että mies kykeni olemaan minulle eri ihminen kun mitä olisi lapsille eron jälkeen. Ajattelin, että kusipää on kusipää vaikka voissa paistais ja kusipäitä en lasteni lähelle halua (ainakaan kasvattamaan heistäkin samanlaisia). Lisäksi tuomitsin exän uuden siinä samaan syssyyn koska kuvittelin, että uuden täytyy olla jotenkin samanlainen jos exäni kanssa viihtyy tai sitten ei kauaa viihdy kun tutustuu paremmin.
Lisäksi tietenkin tuntui väärältä ja katkeralta kuulla kuinka exä leikkii yhtäkkiä hyvää isää ja suloista perhettä vaikka meidän aikana ei halunnut tehdä mitään lasten eteen (hoitaa, syöttää, nukuttaa, ulkoilla, leikkiä jne.). Sitä miettii miksei itse ansainnut samaa...
Näytti kuin exä olisi halunnut tehdä uuteen vaikutusta meidän lasten avulla ja sehän tuntui röyhkeältä lastenhyväksikäyttämiseltä.

No, tässä joitain tuntemuksia noilta ajoilta. Olo helpotti kun masennus ja väsymys helpotti. Nykyään kykenen näkemään asiat paljon realistisemmin.
Kokemus auttanut minua myös suhtautumaan armollisesti uuden mieheni exän purkauksiin. Hänenkin kanssaan aika on tehnyt jo tehtäviään ja jonkinlaista luottamusta on syntynyt. Hiljaa hyvä tulee..

 

[exänyxäjee]

MAAGI ja ÄIZYKÄINEN
kiitos vastauksistanne.

Maagin tarina on melkein kuin minun mieheni exän tapaus. Jotenkin ristiriitaisen helpottavaa että muitakin heitä on.

Äizykäinen: meillä on semmonen ero, että mies aikoinaan kyllä vastasi kotitöistä ja hoiti lapsista, ja oli nimenomaan lasten kanssa hyvin paljon. Isän ja lasten suhde oli läheinen. Hän ei pettänyt, tms., mutta kuulemma oli erilainen ihminen silloin kuin nyt, hänelle kuin minulle. Hän oli kuulemma aika pa*ska*mainen. Johtui siitä, että parisuhde on vastavuoroisuutta. Jos ei koskaan saa mitään hyvää, jossain vaiheessa lakkaa itsekin antamasta. Ja se se annettu hyvä ei kelpaa, ei sitä enää viitsi eikä jaksa. Esim. kukkien tuominen, kehuminen, julkinen lähekkäin olo on kiellettyä, miehen exä ei hyväksynyt tämmöisiä.
Näin hän on kertonut.
Nainen halusi eron, ja nyt hänelläkin on uusi suhde. Aikaa erosta on kulunut myös. SILTI hän edelleen toimii inhottavasti ja katkerasti lastensa kautta.
Me emme ymmärrä, miksi näin on, koska minä en rikkonut liittoa, hän itse halusi ja sai eron, hän sai erossa kaiken ja asunnosta osuuden alle markkinahintojen. Ilkeä ja v-mäinen olisi myynyt kämpän ulkopuoliselle tai yhtäkaikki vallitsevaan markkinahintaan..

Ehkä hänellä oli kuvitelma, että miehellä alkaa mennä huonosti, että mies ei pärjää ilman häntä ja kaipaa ja kerjää takaisin. Ajatus siitä, että mies pääsikin hänen ylitse niin helposti ja perusti nykyisen perheen, oli järkyttävä?
Uusi mieskään ei korvaa tilannetta, koska ei ota lapsista vastuuta kuten isä otti tai ottaa ...

Hienoa että olet päässyt asioiden yli. Ja olet nut "normaali".

Toivon, että meilläkin joskus näin, on raskasta kun lasten äiti mustamaalaa lasten isää ja minua, hän vetää mattoa omien jalkojensa alta, yrittämällä kaikin pulinpitää lapset itsellään tuommoisin keinoin, hän karkoittaa ne luoltaan.

En pysty arvostamaan tommost aihmistä äitinä enkä ihmisenä. Tekisi mieli mennä joskus sanomaan se hänelle kauppajonossa tai jossain kun näen häntä. Mitäs jos menen sanomaan? Että mieti nainen, miten toimit! Näetkö itseäsi, millainen olet! Lapset eivät arvosta sinua, he pelkäävät sinua -sanonko joskus hänelle????


:x

 

[Maagi]

Oli kyllä todella helpottavaa huomata, että muita on samassa tilanteessa ja että näistäkin asioista voi ja saa puhua, ilman lynkkausta.

 

[naöba]

Niitä mahtuu puolin ja toisin ilkeitäkin ihmisiä tähän maailmaan. Meillä miehen exän kanssa arvomaailmat ja tavat toimia ovat niin erilaiset, että törmäykset ovat aivan selviä. Lasten nähden ja yleisellä paikalla nainen kyllä käyttäytyy kovasti kaverina, mutta takana päin juttu onkin toinen. Jos kaikki ei ole mennyt mieltymystensä mukaan tai on sattunut olemaan huono päivä, niin kyllä tulee haukkumaviestiä jälkikäteen kännykkään. Älytöntä teatteria! Minä taas mieluummin suhtaudun kylmän asiallisesti, enkä esitä kenellekään mitään. Eipä tarvitse jälkeen päin sitten kiukuta. JA itse uskon siihen, että on parempi olla aidosti jotain mieltä, kuin näytellä ja jossain vaiheessa meneekin aivan sekaisin siitä, mitä on kenellekin esittänyt ja ollut. Kaikkia ei voi tietenkään siten miellyttää.

Tälläkin ihmisellä on uusi aviopuoliso tai oli, sittemmin erosivat. Ja selkeästi heidän kriisejensä aikana paine meidän perheeseen kasvoi. Ja on se kumma, että lapsille täytyy järjestää erikoisohjelmaa silloin kun olisi isän viikonloppu. Tosi härskiä on laittaa lapsi valitsemaan meneekö isälle vai äidin perheen kanssa elokuviin tai teatteriin.. JA raha puhuu - uudessa suhteessaan nettosi taloudellisesti ja uusi mies niin mukava, että kustansi lasten juttuja - hieno homma kylläkin. Mutta silloin juuri kaikkea erikoista piti järjestää ja hankkia, kun lapset olivat tai heidän piti olla isällään. Älytöntä kilpavarustelua!

Viikonloppuja vaihdellaan sillä periaatteella, että meidän perheelle on kaiken sovittava - jos ei sovi, niin silloinhan ei isä halua tavata lapsiaan. Joo, näinhän se on. Tai sitten jos me haluaisimme vaihtaa tapaamisen ajankohtaa, niin se on aivan ylivoimaisen vaikeaa ja se kyllä kuulutetaan. ymmärrän hyvin, jos on sukujuhlia yms, johon halutaan koko perheellä mennä, että silloin vaihdellaan - luulisi sen sitten olevan molemmille sama käytäntö. Elokuviiin, uimaan ja muuhun sellaiseen pääsee kyllä milloin vain.

Onneksi lapset ovat käsittämättömän viisaita ja jossain vaiheessa näkevät pelin. Ja nyt ovat jo niin isoja, että itse selkeästi päättävät. Mutta sitten tietenkin kuvaan astuu miellyttämisen tarve - lapsilla on suuri tarve miellyttää äitiään ja pitää hänet tyytyväisenä. Luulenpa, että äidin puolella ei ole ihan kaikki kunnossa noin niinkuin henkisesti. Sen verran älyttömältä käyttäytyminen ja sinkoilu vaikuttaa.

Pieniä juttuja toisaalta. Pääasia, että lapset saavat myös meillä olla ja jotenkin asiat aina lutviintuva. Mutta ei sitä selvästi kovinkaan suurta kiusaa tarvitse tehdä, jotta saa toisten arjen hankalaksi. Mies parka - siinä hän sitten yrittää tasapainotella ja olla riittävästi samoilla linjoilla exänsä kanssa, jotta ei kaikki asiat mene vaikeaksi. Tämäkin on koettu.

siitä huolimatta uskon ja tiedän, että on olemassa ihmisä, jotka hoitavat eronsa ja lasten huollon loistavasti omista ongelmistaan huolimatta. Ehkä piirun verran kateellinen olen, ettei meidän perheen kohdalle tälläista onnea sattunut :/

 

[Kaunis Aamu]

\

MAAGI ja ÄIZYKÄINEN
kiitos vastauksistanne.

Maagin tarina on melkein kuin minun mieheni exän tapaus. Jotenkin ristiriitaisen helpottavaa että muitakin heitä on.

Äizykäinen: meillä on semmonen ero, että mies aikoinaan kyllä vastasi kotitöistä ja hoiti lapsista, ja oli nimenomaan lasten kanssa hyvin paljon. Isän ja lasten suhde oli läheinen. Hän ei pettänyt, tms., mutta kuulemma oli erilainen ihminen silloin kuin nyt, hänelle kuin minulle. Hän oli kuulemma aika pa*ska*mainen. Johtui siitä, että parisuhde on vastavuoroisuutta. Jos ei koskaan saa mitään hyvää, jossain vaiheessa lakkaa itsekin antamasta. Ja se se annettu hyvä ei kelpaa, ei sitä enää viitsi eikä jaksa. Esim. kukkien tuominen, kehuminen, julkinen lähekkäin olo on kiellettyä, miehen exä ei hyväksynyt tämmöisiä.
Näin hän on kertonut.
Nainen halusi eron, ja nyt hänelläkin on uusi suhde. Aikaa erosta on kulunut myös. SILTI hän edelleen toimii inhottavasti ja katkerasti lastensa kautta.
Me emme ymmärrä, miksi näin on, koska minä en rikkonut liittoa, hän itse halusi ja sai eron, hän sai erossa kaiken ja asunnosta osuuden alle markkinahintojen. Ilkeä ja v-mäinen olisi myynyt kämpän ulkopuoliselle tai yhtäkaikki vallitsevaan markkinahintaan..

Ehkä hänellä oli kuvitelma, että miehellä alkaa mennä huonosti, että mies ei pärjää ilman häntä ja kaipaa ja kerjää takaisin. Ajatus siitä, että mies pääsikin hänen ylitse niin helposti ja perusti nykyisen perheen, oli järkyttävä?
Uusi mieskään ei korvaa tilannetta, koska ei ota lapsista vastuuta kuten isä otti tai ottaa ...

Hienoa että olet päässyt asioiden yli. Ja olet nut "normaali".

Toivon, että meilläkin joskus näin, on raskasta kun lasten äiti mustamaalaa lasten isää ja minua, hän vetää mattoa omien jalkojensa alta, yrittämällä kaikin pulinpitää lapset itsellään tuommoisin keinoin, hän karkoittaa ne luoltaan.

En pysty arvostamaan tommost aihmistä äitinä enkä ihmisenä. Tekisi mieli mennä joskus sanomaan se hänelle kauppajonossa tai jossain kun näen häntä. Mitäs jos menen sanomaan? Että mieti nainen, miten toimit! Näetkö itseäsi, millainen olet! Lapset eivät arvosta sinua, he pelkäävät sinua -sanonko joskus hänelle????


:x

En lukenut ketjua... Mutta kirjoitit että näin miehesi on kertonut exästään. Siis yleensähän se on aina niin, että mies kertoo minkälainen ex on ollut ja hän haki eroa jne. jne. Aina kuulee näin.

Mutta puhuuko ne miehet todellakin aina koko totuuden? Näkevätkö asioiden molemmat puolet?
Sitä sopii miettiä itse kukin. Tämä kysymys ei siis ollut tarkoitettu yksin sinulle.

 

[Peikonpähkinä]

\

Aina puhutaan ilkeistä äitipuolista, mutta löytyyhän myös näitä ilkeitä eronneita äitejä...

Minun on vaikea keksiä mitään syytä tälle käytökselle. Ajattelin, että se on mustasukkaisuutta ja omistuksenhalua, mutta ei kai sentään, hänellähän on myös jo uusi puoliso. Käsi sydämellä, kuinka moni TEISTÄ eronneista äideistä käyttäytyy näin?

Voi minun mielestäni hyvinkin olla tota mustasukkaisuutta ja omistuksenhalua!! Siis lasta kohtaan.
Olethan sinä uusi ihminen hänen lapsensa elämässä.Ja vaikka olisikin uusi puoliso,se ei kuitenkaan korvaa pelkoa siitä,että lapsi kiintyisi sinuun.
Meillä kävi ensin näin,ero on siinä että miehen lapset ovat alusta asti olleet miehelläni.Ja kun minä astuin mukaan kuvioon,ex alkoi hyppyyttämään lapsia,täysin oman mielensä mukaan välittämättä meidän jo sovituista menoistamme.Lapset joutuivat jopa välillä menemään itkien äidilleen,eivät olisi halunneet mennä,mutta ex vain ilmoitti,että se on tultava ja sitä ei lapsilta kysytä.Mieheni yritti hangoitella vastaan,mutta luovutti suosiolla,koska ex alkoi heti uhkailla vievänsä asian oikeuteen,tätä mieheni ei halunnut lastenkaan takia ja halusi kuitenkin säilyttää edes puhevälit exään,yhteishuoltajuus...niin lasten asioista piti pystyä sopimaan yhdessä,mieluummin kuin sosiaaliviraston välityksellä.
Ratkaisu meillä löytyi näihin ongelmiin vasta lastenpsykiatriselta,toisen lapsen sairastuttua vakavaan masennukseen.Siellä tehtiin lasten äidille ja mieheni exälle selväksi,että toi tollanen hyppyyttäminen ei ole lapsille eikä kenellekkään hyväksi,vaan että ne tapaamiset pitää olla ennalta sovittuja jotta lapsetkin tietävät etukäteen milloin mennä äidilleen.
Tämän jälkeen meillä vasta elämä rauhottui,kun sovittiin säännöllisistä tapaamisista.Jälkeenpäin on exäkin sitten myöntänyt olevansa väärässä,ja ajatellut aiemmin enemmän omaa etuaan kuin lasten.Pelkäsi menettävänsä lapsensa kokonaan minulle,olenhan iso osa hänen lastensa elämää,kun kuitenkin hoidan heidän jokapäiväiset tarpeensa.Mutta kyllä se päivä paistaa vielä risukasaankin!!

 

[mummi jo]

Täällä myös yks uusperhe, joka on kärsinyt vuosia miehen exän katkeruudesta, niin kai voisi sanoa. Miehelläni ja minulla on pelkästään omia, jo aikuisia lapsia. Miehen kahden lapsen täytettyä 18 vuotta, on exä pannut lapsensa vaatimaan huonotuloiselta isältään jatkoavustusta kouluun. Lasten äiti on "sossun pomoja" ja arvattavasti tienaa todella hyvin, ainakin puolitoista kertaa enemmän kuin mieheni. Äiti lapsineen on nyt toista kertaa viemässä isää käräjille, ilman että olisivat edes neuvotelleet isän kanssa!! Yhden ainoan kerran isä on kieltäytynyt antamasta rahaa, kun sitä ei kertakaikkiaan ollut ja nyt tuli haaste. Lapset eivät pidä yhteyttä isäänsä muuten, mutta tämä neiti on vain aina rahaa vailla. Onko tämä oikein, kysyn vaan? Mieheni maksaisi mielellään, jos tienaisi edes hieman enemmän ja minä itse olen työtön. Lisäksi mieheni on aikoinaan hoitanut vuosikausia lapsia yksin että vaimo on saanut luoda uraa ja opiskella...

Itse olen kouluttanut lapseni työttömänä ollessanikin, eikä mieleeni ole tullut vaatiakaan ex-mieheltäni avustusta tietäen hänen vähävaraisuuden. Lapseni kunnioittavat isäänsä ja käyvät hänen luonaan mahdollisuuksien mukaan, vaikka ns. "renttu" onkin.

Näitä tapauksia on useita tuttavapiirissäni, että hyvin toimeentulevat ex-vaimot vaativat vuosikausien jälkeenkin rahaa jo aikuisten lapsiensa menoihin. Meidän tapaus on kyllä räikein tietämäni! Mitä mieltä ootte?

 

[mamma]

\

Täällä myös yks uusperhe, joka on kärsinyt vuosia miehen exän katkeruudesta, niin kai voisi sanoa. Miehelläni ja minulla on pelkästään omia, jo aikuisia lapsia. Miehen kahden lapsen täytettyä 18 vuotta, on exä pannut lapsensa vaatimaan huonotuloiselta isältään jatkoavustusta kouluun. Lasten äiti on "sossun pomoja" ja arvattavasti tienaa todella hyvin, ainakin puolitoista kertaa enemmän kuin mieheni. Äiti lapsineen on nyt toista kertaa viemässä isää käräjille, ilman että olisivat edes neuvotelleet isän kanssa!! Yhden ainoan kerran isä on kieltäytynyt antamasta rahaa, kun sitä ei kertakaikkiaan ollut ja nyt tuli haaste. Lapset eivät pidä yhteyttä isäänsä muuten, mutta tämä neiti on vain aina rahaa vailla. Onko tämä oikein, kysyn vaan? Mieheni maksaisi mielellään, jos tienaisi edes hieman enemmän ja minä itse olen työtön. Lisäksi mieheni on aikoinaan hoitanut vuosikausia lapsia yksin että vaimo on saanut luoda uraa ja opiskella...

Itse olen kouluttanut lapseni työttömänä ollessanikin, eikä mieleeni ole tullut vaatiakaan ex-mieheltäni avustusta tietäen hänen vähävaraisuuden. Lapseni kunnioittavat isäänsä ja käyvät hänen luonaan mahdollisuuksien mukaan, vaikka ns. "renttu" onkin.

Näitä tapauksia on useita tuttavapiirissäni, että hyvin toimeentulevat ex-vaimot vaativat vuosikausien jälkeenkin rahaa jo aikuisten lapsiensa menoihin. Meidän tapaus on kyllä räikein tietämäni! Mitä mieltä ootte?

Tiedän ja ymmärrän tilanteenne! :hug:
Meilläkin lasten äiti "ostattaa" lasten isällä ties sun mitä..ja arvata saattaa kuka maksaa ajokortit yms aikoinaan!? :headwall:
Silti minusta olisi järkevää muistuttaa lapsen isälle ettei hänenkään tarvitse kaikkeen suostua ja maksaa.Elatusvelvollisuushan loppuu kun täyttää 18-v!Käytännössähän se ei niin ole, mutta hyvä olisi lapsienkin oppia ettei raha tule vain sormia napsauttamalla...Jokin osa-aikainen työ opiskelun ohessa olisi hyvä vaihtoehto!Ymmärsinkö oikein että teillä lapset siis jo täysi-ikäisiä?Pitäisihän jo tuossa vaiheessa ex:in irtautua lasten isästä!! :kieh:

 

[mummi jo]

Mammalle: Kiitos halista ja ymmärryksestä!
Kyllä, mieheni lapset ovat jo aikuisia, samoin kaksi omaani. N. viisi vuotta sitten mieheni poika lähetti uhkavaatimuksen asianajajan kautta, että jos et maksa koulunkäyntiavustusta 18-vuotiaaksitulon jälkeen, asia menee käräjille ja siitä tulee vielä isommat maksut!!!No, mieheni kiltti kun on, maksoi reilun vuoden verran mitä pyydettiin. Nyt tytär teki saman tempun, mutta ei edes neuvotellut, tuli käräjiltä suoraan haaste!! Äidinhän tässä täytyy olla takana, en usko että nuoret älyäisivät mennä tommosta tekemään.

Ahneudella ei ole mitään rajaa, on se niin monesti nähty! Toisaalta lapset ovat jo niin isoja, että jos heillä olisi vähänkään empatiaa ja lämpimiä tunteita isäänsä kohtaan, he eivät lähtisi tällaiseen mukaan. Uskon, että vuosikausien manipulointi isää vastaan äidin puolelta on tehnyt lapsista katkeria. Isällä ei ole ollut puolustautumismahdollisuutta.

Aikoinaan, kun lapsemme olivat vielä pieniä he kävivät lomilla ja viikonloppuina luonamme. Suhteellisen hyvin meni, jotain pientä kränää oli silloin tällöin mutta ei pahempaa. Kerran sitten emme antaneet periksi että olisimme jättäneet pojan yksin kotiimme, kun olimme menossa vkl muualle ja poika ei halunnut lähteä mukaan. Siitä suuttuneena ei ole sen jälkeen käynyt eikä nähnyt isäänsä n. kahdeksaan vuoteen!!! Tapauksesta sain varsinkin minä kärsiä, kun pojan äiti ja siskonsa syytivät puhelimessa vaikka mitä saastaa päälleni. Äiti, lukenut ja "sivistynyt" ihminen, jonka pitäisi olla alan asiantuntija tekee näin tyhmästi. Sitä ei voi käsittää!!

 

[peuhu]

Täytyy sit muistaa että lapsella on itsellä ensisijainen velvollisuus kustantaa omat opiskelut täytettyään 18. Opinto tuella , opintolainalla ja työllistymällä mikäli mahdollista.Vasta sen jälkeen mennään vanhempien pussille jos nämä keinot ei riitä.

 

[Leija]

\

Täytyy sit muistaa että lapsella on itsellä ensisijainen velvollisuus kustantaa omat opiskelut täytettyään 18. Opinto tuella , opintolainalla ja työllistymällä mikäli mahdollista.Vasta sen jälkeen mennään vanhempien pussille jos nämä keinot ei riitä.

Käytännössä aika hankalaa. Jos koulu on kotipaikkakunnalla ja on mahdollisuus asua lapsuusperheessä, etuudet ovat hyvin pienet. Voi olla että niillä ei edes bussimatkoja makseta, saati sitten kirjoja tai muita opiskelukuluja. Jos nuori taas ottaa osa-aikatyötä (erittäin vaikea saada), voi olla että voimat eivät riitä sekä opiskeluun että työhön. Parhaiten vanhemmat auttavat lapsiaan, jos tekevät voitavansa, että nuori voisi opiskella.

 

[tuli mieleen]

on diagnosoitu joku sairaus, joka muistaakseni oli joku vieraannuttamisoireyhtymä, PA-syndrooma. Siihen yhä on aika ristiriitaisia kantoja kuitenkin. Itsekin mietin, että taas leimataan sairaudeksi joku epämielyttävä tapa toimia ja sitten ikäänkuin voidaan toimia niin, koska ollaan sairaita, eikä tarvitse vastata teoista...

Mutta oleellista siinä kai on se että lähivanhempi manipuloi lasta ja muokkaa lapsen muistoja niin, että se entinen läheinen ja tärkeä ihminen, nykyinen etä, onkin ja olisi aina ollut tosi huono ja paha ja ei ollenkaan tärkeä. En nyt mitenkään väitä, että tässä ketjussa mainitut exät tätä sairastaisivat tms.

Tässä linkkin, jos jotakuta kiinnostaa lukea enemmän
www.helsinki.fi/oik/tdk/rpol/medibio/anja/pas.htm

 

[taustalla]

\

Täytyy sit muistaa että lapsella on itsellä ensisijainen velvollisuus kustantaa omat opiskelut täytettyään 18. Opinto tuella , opintolainalla ja työllistymällä mikäli mahdollista.Vasta sen jälkeen mennään vanhempien pussille jos nämä keinot ei riitä.

Peesaan! :flower:

 

[Mie vaan]

\

\

Täytyy sit muistaa että lapsella on itsellä ensisijainen velvollisuus kustantaa omat opiskelut täytettyään 18. Opinto tuella , opintolainalla ja työllistymällä mikäli mahdollista.Vasta sen jälkeen mennään vanhempien pussille jos nämä keinot ei riitä.

Peesaan! :flower:

Kuin myös :wave:

 

[taustalla]

\

on diagnosoitu joku sairaus, joka muistaakseni oli joku vieraannuttamisoireyhtymä, PA-syndrooma. Siihen yhä on aika ristiriitaisia kantoja kuitenkin. Itsekin mietin, että taas leimataan sairaudeksi joku epämielyttävä tapa toimia ja sitten ikäänkuin voidaan toimia niin, koska ollaan sairaita, eikä tarvitse vastata teoista...

Mutta oleellista siinä kai on se että lähivanhempi manipuloi lasta ja muokkaa lapsen muistoja niin, että se entinen läheinen ja tärkeä ihminen, nykyinen etä, onkin ja olisi aina ollut tosi huono ja paha ja ei ollenkaan tärkeä. En nyt mitenkään väitä, että tässä ketjussa mainitut exät tätä sairastaisivat tms.

Tässä linkkin, jos jotakuta kiinnostaa lukea enemmän
www.helsinki.fi/oik/tdk/rpol/medibio/anja/pas.htm

Löytyipä aika mielenkiintoinen artikkeli, eipä ole tullut mieleen että tuollaistakin voisi olla! Näitä tällä palstalla mainittuja juttuja on paljon, valitettavasti. Eikä tuo linkissä mainittu sairaus kuulosta yhtään tuulesta temmatulta.