Ikuinen parisuhdeongelma- onko tähän mitään ratkaisua

Olen kyllästynyt siihen että mies ei tee mitään, ja mies on kyllästynyt siihen että minä koko ajan patistan sitä tekemään jotain.

Esimerkkejä

Pyysin miestä laittamaan sohvaan viltit suojaksi, ei viittinyt kun jatkoi vaan telkun kattomista. Viltit jäi tuolin päälle ja seuraavana yönä koira oksensi sohvan piloille.

Monesti olen pyytänyt purkamaan treenikassin heti kun tulee, ja heittämään treenivaatteet koneeseen valmiiksi illalla. Ja joka ikinen kerta minä löydän sen treenikassin aamulla tuosta eteisestä, kaikki hikivaatteet ym. sisällä muhimassa.

Pyydän viemään lehdet samalla kun menee ulos, laitan lehdet valmiiksi eteisen pöydälle. -> lehdet seisoo siinä samassa kohtaa pöytää seuraavat 3 päivää kunnes mulla menee hermo ja siivoan ne.

Jnejnejne. Ja sanomattakin lienee selvää että minä joudun tekemään suurinpiirtein kaiken kotona. Pyykkään, imuroin, pesen lattiat, laitan tiskit, vaihdan petivaatteet, pesen vessat... nyttenkin vaikka olen raskaana vk 30 enkä enään jaksaisi kaikkea yksin. Ennen se sentään teki jotain kun pyysi ja se oli ihan ok, mutta nyt ei edes taida kuunnella mun pyyntöjä. Tuossa se taas istui vaan sohvalla, samalla kun mä huhkin vieressä. Vaikka just sitä ennen sanoin että voisi vähän jotain tehdäkin!

 

Anna niiden treenikamppeiden mätääntyä sinne kassiin. Jos hänen ovat, siinähän lemuaa sitten treeneissään.
JOS ei siis kiltti sanominen auta.

 

[QUOTE="vieras";26068145]Olen kyllästynyt siihen että mies ei tee mitään, ja mies on kyllästynyt siihen että minä koko ajan patistan sitä tekemään jotain.

Esimerkkejä

*1
Pyysin miestä laittamaan sohvaan viltit suojaksi, ei viittinyt kun jatkoi vaan telkun kattomista. Viltit jäi tuolin päälle ja seuraavana yönä koira oksensi sohvan piloille.

*2
Monesti olen pyytänyt purkamaan treenikassin heti kun tulee, ja heittämään treenivaatteet koneeseen valmiiksi illalla. Ja joka ikinen kerta minä löydän sen treenikassin aamulla tuosta eteisestä, kaikki hikivaatteet ym. sisällä muhimassa.

*3
Pyydän viemään lehdet samalla kun menee ulos, laitan lehdet valmiiksi eteisen pöydälle. -> lehdet seisoo siinä samassa kohtaa pöytää seuraavat 3 päivää kunnes mulla menee hermo ja siivoan ne.

Jnejnejne. Ja sanomattakin lienee selvää että minä joudun tekemään suurinpiirtein kaiken kotona. Pyykkään, imuroin, pesen lattiat, laitan tiskit, vaihdan petivaatteet, pesen vessat... nyttenkin vaikka olen raskaana vk 30 enkä enään jaksaisi kaikkea yksin. Ennen se sentään teki jotain kun pyysi ja se oli ihan ok, mutta nyt ei edes taida kuunnella mun pyyntöjä. Tuossa se taas istui vaan sohvalla, samalla kun mä huhkin vieressä. Vaikka just sitä ennen sanoin että voisi vähän jotain tehdäkin![/QUOTE]

1= Mies maksaa uuden sohvan nurisematta
2=Et purkaa treenikassia, kerta ovat kassissa, eivät mitä ilmeisemmin ole menossa pyykkiin.
3=Vie lehdet itse seuraavalla kerralla kun menet ulos

 

Nyt otat sen asenteen, että SANOT VAIN KERRAN. Ja jos se kerta ei riitä, niin sitten se ei riitä. Annat niiden treenivaatteiden mädäntyä siinä eteisessä vaikka vuoden, ei niiden tartte mädäntyä kuin kerran niin mies ymmärtää, ettei ne siitä itsekseen pesuun kävele. Se hajukin haihtuu tosi nopsaan, ei ne nenääsi haittaa monta päivää. Ja ne lehdet...anna ne hänelle käteen kun on jo kengät jalassa menossa. Pöydältä on niin mukava "unohtaa" ottaa mukaan. Ja järjestäin kaikessa mitä mies voisi tehdä, mutta sinun ei ole pakko tehdä, jätät tekemättä! Jätä hänen pyykit pesemättä jos likaiset vaatteet lojuu pitkin paikkoja. Puret hammasta ja kattelet sitä sotkua hetken aikaa. Ei tuollainen pässinpää muuten opi.

 

[QUOTE="Anne";26068183]1= Mies maksaa uuden sohvan nurisematta
2=Et purkaa treenikassia, kerta ovat kassissa, eivät mitä ilmeisemmin ole menossa pyykkiin.
3=Vie lehdet itse seuraavalla kerralla kun menet ulos[/QUOTE]

Tietty voisin joo vaan jättää sen treenikassin, mutta en jaksa haistella enkä katsella sitä KESKELLÄ eteisen lattiaa. Jospa vaan heitän sen parvekkeelle tästä lähin ellei oo purattu?

Tietty voin kanssa tehdä kaiken itse, mutta se tässä vituttaakin että se olen aina MINÄ joka vie lehdet, siivoaa, tekee kauppalistan jnejne. Mitään ei tapahdu muuten. Olis kiva että jos pyydän pikkuapua niin mies voisi sen edes tehdä. Jos minä olen siivonnyt koko kämpän niin vois toinen edes lehdet viedä mennessään, kun ne nokan eteen vielä tuodaan.

 

[QUOTE="vieras";26068203]Nyt otat sen asenteen, että SANOT VAIN KERRAN. Ja jos se kerta ei riitä, niin sitten se ei riitä. Annat niiden treenivaatteiden mädäntyä siinä eteisessä vaikka vuoden, ei niiden tartte mädäntyä kuin kerran niin mies ymmärtää, ettei ne siitä itsekseen pesuun kävele. Se hajukin haihtuu tosi nopsaan, ei ne nenääsi haittaa monta päivää. Ja ne lehdet...anna ne hänelle käteen kun on jo kengät jalassa menossa. Pöydältä on niin mukava "unohtaa" ottaa mukaan. Ja järjestäin kaikessa mitä mies voisi tehdä, mutta sinun ei ole pakko tehdä, jätät tekemättä! Jätä hänen pyykit pesemättä jos likaiset vaatteet lojuu pitkin paikkoja. Puret hammasta ja kattelet sitä sotkua hetken aikaa. Ei tuollainen pässinpää muuten opi.[/QUOTE]

Joo, älkää nyt luulko että minä aina teen kaiken, toki meillä on ajanjaksoja kun mä en jaksa tehdä kotihommia, ja silloin meillä todellakin on kuin pomminjäljiltä. Mutta en mä voi elää niin viikosta ja kuukaudesta toiseen. Miestä ei todellakaan haittaa vaikka meillä olis aina paskasta. No kyllä se sit joskus havahtuu et HEI, kaikki puhtaat kalsarit on loppu, ja sit saattaa pestä koneellisen. Mutta sitä ennen pitää elää kuukausi kaaoksen keskellä.

 

Käyttekö molemmat töissä?

 

[QUOTE="mies";26068235]Käyttekö molemmat töissä?[/QUOTE]

Käydään.

 

[QUOTE="vieras";26068213]Tietty voisin joo vaan jättää sen treenikassin, mutta en jaksa haistella enkä katsella sitä KESKELLÄ eteisen lattiaa. Jospa vaan heitän sen parvekkeelle tästä lähin ellei oo purattu? [/QUOTE]

Minä varmaan ensikerralla sanoisin heti että "puratko treenikassin nyt vai heitänkö sen parvekkeelle?" Mies saa valita.. :kieh:

 

[QUOTE="vieras";26068260]Käydään.[/QUOTE]

Miten mies perustelee sen ettei hänen vastuullaan ole pienintäkään hommaa? Jos kysyt vaikka nyt ihan suoraan, miksi hän kuvittelee ettei hänen tarvitse, mikä on vastaus?

 

[QUOTE="vieras";26068213]Tietty voisin joo vaan jättää sen treenikassin, mutta en jaksa haistella enkä katsella sitä KESKELLÄ eteisen lattiaa. Jospa vaan heitän sen parvekkeelle tästä lähin ellei oo purattu?

Tietty voin kanssa tehdä kaiken itse, mutta se tässä vituttaakin että se olen aina MINÄ joka vie lehdet, siivoaa, tekee kauppalistan jnejne. Mitään ei tapahdu muuten. Olis kiva että jos pyydän pikkuapua niin mies voisi sen edes tehdä. Jos minä olen siivonnyt koko kämpän niin vois toinen edes lehdet viedä mennessään, kun ne nokan eteen vielä tuodaan.[/QUOTE]

Totta kai heität sen parvekkeelle jos se haisee. Eihän sun sitä kuitenkaan tarvitse siivota. Mies oppii nopeasti, kun ei valmiiksi eteen passata.
Toki voit viedä lehdet itse tai pyytää miestä ja jättää ne pöydälle. Mutta muista että miestä ne tuskin siinä pöydällä haittaa joten siihen ne jää. Pinoa ne siis ulko-oven eteen, miehen puolelle sänkyyn, hänen paikalleen ruokapöytään tms.

 

Miten mies perustelee sen ettei hänen vastuullaan ole pienintäkään hommaa? Jos kysyt vaikka nyt ihan suoraan, miksi hän kuvittelee ettei hänen tarvitse, mikä on vastaus?

Olen kysynyt monesti asiaa, en ole koskaan saanut mitään selvää vastausta. Luulen että se juontaa juurensa miehen kotoa, missä isä ja äiti on aina sitä passannu. Ja osaltaan passaa edelleen. Meillä miehen vanhemmat "kauhistelee" että etkö sä nyt mitään ole tehnyt edes vapaapäivänäs, kun käyvät kylässä, mutta mies vaan heittää siihen jotain läppää. Ja myöhästähän niiden patistelut nyt enään on, kun toinen on aikuinen äijä jo.

Ja osasyy sitten lienee minussa, kun olen kova tekemään asioita (oli se mun työ tai ei) ja se muuttuu sitten passaukseksi kun toinen tottuu siihen että mä teen kumminkin.

 

[QUOTE="Anne";26068323]Totta kai heität sen parvekkeelle jos se haisee. Eihän sun sitä kuitenkaan tarvitse siivota. Mies oppii nopeasti, kun ei valmiiksi eteen passata.
Toki voit viedä lehdet itse tai pyytää miestä ja jättää ne pöydälle. Mutta muista että miestä ne tuskin siinä pöydällä haittaa joten siihen ne jää. Pinoa ne siis ulko-oven eteen, miehen puolelle sänkyyn, hänen paikalleen ruokapöytään tms.[/QUOTE]

Heh mulla on kyllä tapana heittää esim. miehen vaatteet sen puolelle sänkyä, mutta mies vaan kätevästi siirtää ne siitä sohvalle tms. Ei ne kaappiin siitä mene. Mutta voisin olla itsepintaisempi, siirrän tästä lähin kaiken sen sänkyyn. Paskaiset vaatteet, treenikassit, likaiset astiat, viemättömät lehdet... Tosin sit mä en voi itse nukkua siellä.... hmm

 

siis ihankun mun näppikseltä -PAITSI että meillä mies kyllä huolehtii treenikamansa ja kaikki viimesen päälle, uutta jääkiekkomailaa jaksetaan lähtee hakeen vaikka huitsin nevadasta, mutta perheen yhteiselle kauppareissulle ei oo koskaan aikaa tai jaksamista..

mä oon kurkkuani myöden täynnä tätä vtun paskaa oikeesti, tää ei ole mikään hotelli ja kohta mä jaan meille jääkaappiinkin omat hyllyt kun kerta kaiken täällä itse teen -eikä toinen kunnioita mitään pätkän vertaa.

 

Nyt istutte alas ja sä otat sen vastauksen selville!! Millä perusteella hän luulee ettei ole vastuussa yhteisistä töistä kotona? Kohtaako teidän vaatimukset siisteydestä millään tasolla ts. onko miehelle ok että sohva on täynnä koiranyrjöä ja eteinen lehtiä ja treenikamppeen homeessa? onko se ok? Jos ei niin asialle täytyy tehdä jotain, nykyinen järjestely ei riitä koska sä et enää jaksa tippaakaan. Sovitte yhdessä mitä kotona tehdään, (jos sun siisteysvaatimukset menee yli yhteisestä komromissista niin sä voit varmaan ottaa ne puunaushommat omiesi lisäksi), kuinka usein ja kuka tekee. Ihan paperilla ja niin kauan että molempien mielestä alkaa olla reilua. Puhukaa, herranen aika!! Ja puhumista ei ole toisesta huoneesta huutelu tai telkkarin/tietokoneen äärestä mutiseminen.. Eikä puhumista ole huutaminen. Ei se ole aluksi helppoa mutta kyllä se siitä! :hug:

Tiedostat itsekin ongelman, miehen ei yksinkertaisesti tarvitse tehdä mitään kun kaikki passaava koko elämän läpi. Joten siinä muutos sinussa, et voi enää olla passaaja jos et halua passiivista miestä! Äläkä mene turhaan kritisoimaan sitten kun mies tekee omia töitään. Jos yrittää tosissaan mutta lattian pesu ei ihan kohtaa sinun vaatimustasoasi niin pidät suusi kiinni ja peset sen omalla vuorollasi vähän paremmin

 

Tuota noin, minulla on varmaan vähän outo käsitys, mutta minusta mikään noista ei ole parisuhdeongelma. Vaan yhteiselämisen ongelmia. Parisuhde on aivan erillinen asia ja sisältää PARISUHDE asioita, ei arjen normaaleja rutiineja.

 

Tuota noin, minulla on varmaan vähän outo käsitys, mutta minusta mikään noista ei ole parisuhdeongelma. Vaan yhteiselämisen ongelmia. Parisuhde on aivan erillinen asia ja sisältää PARISUHDE asioita, ei arjen normaaleja rutiineja.

Voipi olla mutta onkos tuolla väliä? sitäpaitsi varmasti on mukana kommunikaation ja arvostuksen ongelmia, eikö ne ole parisuhdeongelmia?

 

Tuota noin, minulla on varmaan vähän outo käsitys, mutta minusta mikään noista ei ole parisuhdeongelma. Vaan yhteiselämisen ongelmia. Parisuhde on aivan erillinen asia ja sisältää PARISUHDE asioita, ei arjen normaaleja rutiineja.

No se nyt on aivan sama haluaako puhua parisuhdeongelmasta vai yhteiselämisen ongelmista, pilkunviilausta minulle. Ongelma on.

 

Tuota noin, minulla on varmaan vähän outo käsitys, mutta minusta mikään noista ei ole parisuhdeongelma. Vaan yhteiselämisen ongelmia. Parisuhde on aivan erillinen asia ja sisältää PARISUHDE asioita, ei arjen normaaleja rutiineja.

Mutta noista tulee tai on jo tullut parissuhdeongelma. Ne arjen rutiinit vaikuttaa siihen parisuhteen laatuun, tuossa vaiheessa ei enää kauaa mene kun toisen naamataulu vituttaa jo niin rankasti että parisuhteessa on isoja ongelmia.

 

Nyt istutte alas ja sä otat sen vastauksen selville!! Millä perusteella hän luulee ettei ole vastuussa yhteisistä töistä kotona? Kohtaako teidän vaatimukset siisteydestä millään tasolla ts. onko miehelle ok että sohva on täynnä koiranyrjöä ja eteinen lehtiä ja treenikamppeen homeessa? onko se ok? Jos ei niin asialle täytyy tehdä jotain, nykyinen järjestely ei riitä koska sä et enää jaksa tippaakaan. Sovitte yhdessä mitä kotona tehdään, (jos sun siisteysvaatimukset menee yli yhteisestä komromissista niin sä voit varmaan ottaa ne puunaushommat omiesi lisäksi), kuinka usein ja kuka tekee. Ihan paperilla ja niin kauan että molempien mielestä alkaa olla reilua. Puhukaa, herranen aika!! Ja puhumista ei ole toisesta huoneesta huutelu tai telkkarin/tietokoneen äärestä mutiseminen.. Eikä puhumista ole huutaminen. Ei se ole aluksi helppoa mutta kyllä se siitä! :hug:

Tiedostat itsekin ongelman, miehen ei yksinkertaisesti tarvitse tehdä mitään kun kaikki passaava koko elämän läpi. Joten siinä muutos sinussa, et voi enää olla passaaja jos et halua passiivista miestä! Äläkä mene turhaan kritisoimaan sitten kun mies tekee omia töitään. Jos yrittää tosissaan mutta lattian pesu ei ihan kohtaa sinun vaatimustasoasi niin pidät suusi kiinni ja peset sen omalla vuorollasi vähän paremmin

Kaippa sitä vois taas koittaa. Olen yrittänyt puhua asiasta ihan nätisti ja rauhassakin, mutta ei mies osaa silloin ottaa mua mitenkään tosissaan. Vastaa vaan heittämällä jotain läppää tai naureskelee. Ehkä se ei vaan osaa puhua vakavia. Tai sitten se kiinnittää huomionsa jonnekkin muualle ja sanoo että joo joo.

Meillä on satavarmasti erilaiset siisteyskäsitykset, ja mies ei todellakaan mun mielestä osaa siivota, ja tottahan se onkin kun tekee kaiken aina hutaisten. Tosin siinä kohtaa osaan pitää turpani kiinni, en yleensäkään valita kuhan on jotain tehnyt. Tosin mun pitää joskus salaa tehdä ne jutut uudestaan (vrt. koiran pissan siivous lattialta, en kertakaikkiaan voi jättää lattiaa pissasta tahmeeksi).

 

No, minusta kuulostaa siltä että sinä otat vastuun ja mies sen sinulle antaa, kumpainenkin on syypää. Ottaisin miehen kanssa asian puheeksi ja sanoisin, että nyt jaetaan kotityöt, aloita sinä kertomalla mitä sinä haluaisit tehdä. Ja jos ei se onnistuisi, olisin tekemättä yhtään mitään niin kauan kun jaksaisin, ja kun en jaksaisi menisin kaverin luo tai hotelliin.

Mikään ei muutu niin kauan kuin tekijät pysyy samana.

 

[QUOTE="vierastus";26068552]Mutta noista tulee tai on jo tullut parissuhdeongelma. Ne arjen rutiinit vaikuttaa siihen parisuhteen laatuun, tuossa vaiheessa ei enää kauaa mene kun toisen naamataulu vituttaa jo niin rankasti että parisuhteessa on isoja ongelmia.[/QUOTE]
tietysti monilla ihmisillä vaikuttaa kaikkeen se kun on vittuuntunut, ei se silti tee siitä samaa asiaa.

 

tietysti monilla ihmisillä vaikuttaa kaikkeen se kun on vittuuntunut, ei se silti tee siitä samaa asiaa.

Älä tartu epäolennaisuuksiin.

Ja totta kai tuollaisista yhteiselämän ongelmista muodostuu ongelmia siihen parisuhteeseen, kun tuollainen vain jatkuu ja jatkuu.

 

No kerrot vakavasti kuinka väsynyt olet tilanteeseen. Ja ohitat ne vitsailut, se yrittää piristää sinua että pääsisi livistämään keskustelusta.

Ja muista sanoa jotain mukavaakin joskus ettei mene niin että ainoa mitä miehellesi sanot on pyyntöjä tai käskyjä!
Tosiaan tehkää lista! ja sellainen josta molemmat voi olla samaa mieltä. Jos sinusta on äärimmäisen tärkeää että hanat kiillotetaan kahdesti päivässä ja miehestäsi kerran viikossa riittää, voit itse tehdä kompromissin ja jättää sen pois listasta(ja tehdä sitten itse muiden hommien lisäksi). ja niin edespäin.. Vielä sovitte että mitä tehdään jos toinen teistä ei noudata sopimusta.
Kun kaikki on ylhäällä ja sovittu voit vielä tehdä selväksi että nyt sinun ei tarvitse jatkuvasti pyydellä eikä nalkuttaa

Ja sitten kun kaikki ei menekään niinkuin strömsössä niin otat sen listan ja istutat miehen taas pöydän ääreen keskustelemaan siitä että miksi homma ei edelleenkään toimi, miksi miehelle merkatut työt ei tule tehdyksi, MITEN VOI PERUSTELLA ETTEI TARVITSE TEHDÄ MITÄ ON SOVITTU? Etkä siis edelleenkään huuda etkä nalkuta. Jos miehellä on kotityöjärjestelyynne parannusehdotuksia niin keskustelette niistä niin kauan että olette taas samaa mieltä.. Pitkää pinnaa ja kylmiä hermoja tarvitaan!

 

Voipi olla mutta onkos tuolla väliä? sitäpaitsi varmasti on mukana kommunikaation ja arvostuksen ongelmia, eikö ne ole parisuhdeongelmia?

Jos ryhtyy miettimään sitä niin varmasti huomaa sen miksi parisuhde ja kodinhoito tulee pitää erillään. Jos esimerkiksi ei ole seksiä, silloin ei ole parisuhdettakaan, se on silloin ystävyyttä/kaveruutta kämppäkaveruudella (en tarkoita kuivia kausia tai olosuhteiden pakkoa syystä x.) Eikä kämppäkaveruus toimi jos ei kyetä yhteisiin sääntöihin ja tasapuolisuuteen. Suhteen taas saa toimimaan erittäin hyvin ilman että tarvitsee miettiä sitä miten toinen siivoaa, milloin ja kuinka hyvin, suhteen vaan pitää olla sitten toteutettu niin että asutaan eri osoitteissa. Tästä mainitseminen kumppanilleen voi aiheuttaa muutoksia kodinhoidossa, jos ei, niin todennäköisesti erilleen muuttaminen voi olla aivan hyvä ratkaisu, se eroaako vai ei on taas toinen juttu eikä suoranaisesti liity asiaan niin paljoa kuin luulisi. Järjestelykysymys. Se onko valmis luopumaan luontaiseduista mitä lähisuhde tuo mukanaan, on myös kompromisseistä kysymys. Ei kaikki ihmiset vaan voi olla yhdessä samassa osoitteessa kun näkemykset arjesta on liian eriäväiset.

Toinen vaihtoehto on sitten että hyväksyy sen ettei se toinen keskusteluista huolimatta tule osallistumaan niinkuin haluaisit. Ei ne teoiksi ikinä muutu ne sanat jos on samat jutut käyty moneen otteeseen läpi ja homma ei vaan ota onnistuakseen.