ikäviä uutisia menneisyydestä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieraana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieraana

Vieras
sain kuulla jokin aika sitten että eräs nuoruuden ystävä (vaikka kovin vanha en ole kyllä vieläkään), jonka kanssa en ole ollut tekemisissä vuosikausiin, oli menehtynyt syöpään.
välimme katkesivat silloin riitaisasti mutta pari vuotta sitten vaihdoimme muutaman sanan ja taisin jopa pyytää anteeksi tuolloista käytöstäni.
häneltä jäi pieniä lapsia ja tänään luin lehdestä hänen kuolinilmoituksensa. en voinut sille mitään että itku pääsi..ihmettelen itseäni miten jokin vanha ystävä jonka kanssa ei ole ollut tekemisissä voi aiheuttaa jotain tälläisiä tunteita...? en ole edes muistellut häntä näinä vuosina juuri laisinkaan...jotenkin tämä on täysin uusi piirre itsessäni koska en todennäköisesti tuntisi häntä enää ollenkaan noin luonteelta jos hän nyt juttelisi kanssani. voisi jopa melkein sanoa että hän olisi minulle täysin tuntematon.

ihmismieli on jännä.
 
Mie sain joku vuosi sitten kuulla, että yksi luokallani ollut poika/mies oli päättänyt päivänsä. Kyllä siitä surku tuli, vaikken kovin hyvin henkilöä edes tuntenut.
Samoihin aikoihin kuulin myös, että yksi teiniajan ihastukseni kaveri oli kuollut kans.
 
"ensirakkauteni" jäi betonielementin alle muutama vuosi sitten ja oli vähällä kuolla, kyllä siinä tunteet pulppusi pintaan.

Ja joskus 12-13v "seurustelin" yhden pojan kanssa. Sitten kun olin 15v niin tämä poika kuoli ajettuaan mopolla auton kanssa kolarin. Vieläkin itken kun ajattelen häntä.... :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mumpsi:
Mie sain joku vuosi sitten kuulla, että yksi luokallani ollut poika/mies oli päättänyt päivänsä. Kyllä siitä surku tuli, vaikken kovin hyvin henkilöä edes tuntenut.
Samoihin aikoihin kuulin myös, että yksi teiniajan ihastukseni kaveri oli kuollut kans.

Onkohan hän sama jonka, minä tunnen, tämä joka oli päivänsä päättänyt. Joensuusta tämä kaveri. Surku tuli itellekki, oli suloinen kaveri aikoinaan
 
Oma lyhytaikainen miesystäväni päätti päivänsä hyppäämällä junasta kun lopetin hänen kanssaan.
Oli poliisiTV:kin kun omaiset teki katoamisilmoituksen. Itse olin jo ennen sitä pyytänyt talohuollon tsekkaa asunnon jos jotain tapahtunut.
Tuntuu aina pahalta vaikka en ymmärrä että toisen takia täytyy itsensä tappaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja on se aina surullista:
Oma lyhytaikainen miesystäväni päätti päivänsä hyppäämällä junasta kun lopetin hänen kanssaan.
Oli poliisiTV:kin kun omaiset teki katoamisilmoituksen. Itse olin jo ennen sitä pyytänyt talohuollon tsekkaa asunnon jos jotain tapahtunut.
Tuntuu aina pahalta vaikka en ymmärrä että toisen takia täytyy itsensä tappaa.

:( kiva... MIten jollain voi olla pelkästään itsariin se syy, että on joutunut jätetyksi??? Ei mene mun pieneen päähän. Varmasti oli sulle rankkaa!
 
Mä kans sain kerran uutisen, että entinen poikaystäväni oli kuollut. Vielä tänä päivänäkin muistan meidän viimeisen kohtaamisen. Käskin hänen kävellä suoraan jokeen ja hukkua sinne, että minua se ei liikuttaisi yhtään! :'(
Tuli tuostakin jotain onneksi opittuakin. Koskaan ei tiedä milloin näkee ihmisen viimeisen kerran. Sanojaan on parasta välillä niellä. Toivon todella että Toni tiesi etten tarkoittanut sitä :(
 

Similar threads

O
Viestiä
1
Luettu
349
Aihe vapaa
Pöpilästä karannut
P
O
Viestiä
6
Luettu
2K
A
E
Viestiä
7
Luettu
1K
Aihe vapaa
liippaako?
L

Yhteistyössä