Ikäerona n.2v. kokemuksia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja piupiu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

piupiu

Vieras
Mietin nyt kuumemisesti toista lasta, esikoinen on nyt 1v1kk.
Minkälaisia kokemuksia on ollut n.2v ikäerosta, varsinkin kun esikoinen on poika?
Oliko rankkaa?
Järjellä ajatellen, ei kannataisi sitä toista hankkia, mutta tunteet sanoo jotain ihan muuta. Aamulla kun väsyttää, tuntuu siltä että oneksi on vain tämä yksi lapsi, saan itekkin nukkua päikkärit ja liikkuminen on helpompaa yhden kanssa.
Mutta, illalla valtaa tunne, että oispa ihanaa kun ois toinen, ja silloin kun ei väsytä.
Oletko itse tehnyt päätöksen toisesta lapsesta tunteella vai järjellä? onko kaduttanut?
Ja onko kaikki ollut paljon hankalempaa kun on kaksi lasta, esim. kulkeminen julkisilla, kaupassa käynnit, ulkoilut ym.?
Kaikki kokemukset on tervetulleita :)
 
Täysin sama tilanne itsellä, siis jokaista yksityiskohtaa myöden! Oma poika vieläpä huomattavan aktiivinen tapaus, joten pistää miettimään... Mielenkiinnolla odotan kokemuksianne minä myös. :) Itse olin ajatellut vähintään 2 v 3 kk ikäeroa, ja näin menisi siis jos heti yrityksen aloituksesta tärppäisi.
 
mun mielestä oli ihanaa että lapset olivat 1v9kk ikäerolla. kaikki oli jotenkin simppeliä kun molemmat oli pieniä yhtäaikaa. en kokenut hankalana sitä aikaa. isompi pötkötteli vieressä kun pienempää imetin. touhusi muutenkin apuna eikä ollut mustasukkainen. julkisilla en kulkenut kun ei sellaiseen ollut tarvetta.
 
Meillä poika taasen on rauhallinen ja päivät kuluu oikeen mukavasti, nyt on juuri alkanut kiinnostua kirjoista ja jaksaisi kuunnella vaikka kuinka pitkään kun luen hänelle.
Mietin vaan että haluunko taas olla väsynyt, kun vastasyntynyt valvottaa. Vaikeita päätöksiä.. Hmm..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Meillä poika taasen on rauhallinen ja päivät kuluu oikeen mukavasti, nyt on juuri alkanut kiinnostua kirjoista ja jaksaisi kuunnella vaikka kuinka pitkään kun luen hänelle.
Mietin vaan että haluunko taas olla väsynyt, kun vastasyntynyt valvottaa. Vaikeita päätöksiä.. Hmm..

Mä oon nukkunut joka kerta mahan kanssa huonommin, kuin vauvan :whistle:
Mut sitähän se on, jokainen lapsi muuttaa "menoa" jollain tavalla.
 
Meidän muksuilla on ikäeroa 1v.6kk (ja viikko). Esikoinen on tyttö ja kuopus poika. Oli kyllä helkutan rankka aloitus. Kuopus oli koliikkivauva ja esikoinen pahimmassa "termiiti-iässä" kun vauva syntyi. Mies teki ylennyksen eteen ylitöitä ja mä meinasin tulla hulluksi... :snotty: Aina kun imetin, niin esikoinen lähti tyhjentämään keittiön kaappeja tai muuta vastaavaa...

Mutta tuo kaikki on nyt taaksejäänyttä elämää! :laugh: Kuopus täytti juuri 1v. ja nyt on tietysti toisenlaiset haasteet kävelemään opettelevan ja toisen uhmaikäisen kanssa mutta kumpaakaan en vaihtaisi! (Ja call me crazy, mutten olisi vaihtanut viime talvenakaan vaikka itku olikin monta kertaa lähellä ).

Tottakai liikkuminen vaikeutuu, mutta suurin osa siitäkin on vain asenteesta kiinni. Kaikkeen kannattaa varata ainakin tuplasti se aika mitä yhden lapsen kanssa menisi. Toisaalta, mitä sitä äitiyslomalla on muuta kuin aikaa... Kolmas menisi varmaan tässä samassa........ :D
 
Meillä ikäero 1v10kk.Esikoinen vilkkaanlainen poika =) Hyvin on mennyt kohta kolme vuotta,ihan erottamaton kaksikko ovat,leikkivät ja touhuavat keskenään koko ajan,voin vaan kuvitella mikä mankuminen ois jos ei tuolla vanhemmalla olis leikkikaveria. Pienempi ottaa hyvin mallia isommasta ja on jotenkin "reippaampi" kuin isompi samanikäisenä.Tahtoo tehdä kaiken kuten isoveikka. (tietty myös huonot jutut,mutta tekishän se niitä ilman malliakin ;) ) Jos vertaa kavereihin joilla vaan yks samanikäinen ku meillä vanhempi niin sanoisin että aika pian kääntyy niinpäin,että kahden kanssa on helpompaa.Meillä tosin tää toinen on aika paljon rauhallisempi,et ei oo oikeestaan missään vaiheessa ollut hankalaa liikkua ja mennä.Suosittelen =)
 
Meillä kans tulossa lapset ikäerolla 1v 9kk. Poika nyt siis 1v ja la on lokakuussa. Kaipa pienessä ikäerossa on omat plussat ja miinuksensa. Voihan tuo rankaksi käydä, sitä kun ei vielä tiedä kuinka sitten itsekin pieni isoveli vauvaan suhtautuu. Uskon kuitenkin et myöhemmin lapsista on paljon seuraa toisilleen..ja jotenkin sitä ajattelee et ku ite asennoituu siihen et rankkaa mutta toisaalta antoisaakin tulee olemaan niin eiköhän sitä jaksa :heart: me ei haluttu jarrutella kakkosta kun esikoinen oli pitkän yrittämisen tulos :)
 
Juu-u, näin neljän lapsen äitinä voin sanoa, että vauvat tulee tunteen kautta, ei järjen! Meillä löytyy lapsia kahden ja puolen vuoden erotuksella ja olen kokenut ne hyväksi. No problem...
 
ain ku o joku tämmöne ketju, jos kysytää 2v ikäerosta, nii joku tulee selittää mimmost on olla 1v6kk erolla, ku o muksui. täs kysyttiin noin samaa ikäeroo, ku 2v, ja 1v6kk o siit aika kaukan, lähinnä varmaa 1v10kk-1v2kk ikäero kiinnostaa tätä alottajaa! vai oonko iha vääräs..
 
Meillä on kahdella vanhimmalla ikäeroa 1v 10kk. Sillon kun toinen syntyi niin se vauva-arki oli jo, eli elämä ei paljoa muuttunut. Nyt kun kuopus syntyi niin ikäeroa tuli 3 vuotta. Kaikki piti aloittaa alusta melkein; vauvan tarvikkeet piti hakea varastosta/ostaa, oli jo tottunut kokonaisiin yöuniin..jne. suosittelen pieniä ikäeroja, mut tää on vaan mun mielipide
 
Alkuperäinen kirjoittaja miski:
ain ku o joku tämmöne ketju, jos kysytää 2v ikäerosta, nii joku tulee selittää mimmost on olla 1v6kk erolla, ku o muksui. täs kysyttiin noin samaa ikäeroo, ku 2v, ja 1v6kk o siit aika kaukan, lähinnä varmaa 1v10kk-1v2kk ikäero kiinnostaa tätä alottajaa! vai oonko iha vääräs..

No anteeksi! Ymmärsin että tuo 2v. oli vaan suuntaa antava. :snotty:
 
muaki kiinnostais millasia kokemuksia muilla on. esikoinen kans aika vilkas poika :D ja 90%todennäkösyydellä kuulemma ois tyttö tulossa ja ikäero näillä kahdella ois 1v10kk ja ollaa mihen kans mietitty et tuleeko kuinka paljon mustasukkasuutta pojan puolelta vai haluuko olla mukana hoitamas vauvaa ym =)
 
Meillä ikäeroa tasan se 2v. Alku oli rankka, sanotaanko ensimmäiset 3-4viikkoa, kun ei vielä ollut muodostunut mitään rutiineja kahden kanssa olemiseen ja liikkumiseen. Meillä esikoinen ei alkuun sulattanut vauvaa ollenkaan, vaan alkoi ensimmäistä kertaa läpsimään, potkimaan ja puremaan. Tämä siitäkin huolimatta, että sai jatkuvasti meiltä vanhemmilta huomiota eikä jäänyt syrjään vauvan takia. Sitten mustasukkaisuus väistyi ja nyt kovasti halailee ja hoitaa vauvaa ja yrittää ottaa mukaan leikkeihin. Uskoisin, että ihan hyvä ikäero tämä 2v.

Liikkuminen on toki haastavampaa, enkä enää huvikseni lähde esim. kaupungille kahvittelemaan tms. mitä tuli tehtyä kahdestaan esikoisen kanssa. Kerhossa kyllä käydään ja asiointireissuilla ihan normaalisti.

Meillä tehtiin päätös toisesta lapsesta ihan järjellä, halusimme melko pienen ikäeron, jotta lapsilla olisi seuraa toisistaan. Tiesimme, että alkuun tulee rankkaa olemaan, mutta vähitellen helpottaa ja lopulta voi olla jopa helpompaa kuin yhden lapsen kanssa (leikkivät keskenään ja viihdyttävät toisiaan jne). Meillä on jo suunnitelmissa kolmaskin lapsi, hänkin melko pienellä ikäerolla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ena-:
muaki kiinnostais millasia kokemuksia muilla on. esikoinen kans aika vilkas poika :D ja 90%todennäkösyydellä kuulemma ois tyttö tulossa ja ikäero näillä kahdella ois 1v10kk ja ollaa mihen kans mietitty et tuleeko kuinka paljon mustasukkasuutta pojan puolelta vai haluuko olla mukana hoitamas vauvaa ym =)

Sä varmasti tunnet poikasi parhaiten :)
Meidän poika odotti innoissaan siskoa, penkoi äitiyspakkausta isommalla innolla kuin minä ja sai ekat hepulit kun en ostanut siskolle tossuja hennesistä :laugh:
Meni parikin vuotta ennenkuin hermostui siskoon...
Leikkivät yhdessä jne. :)
 
Meillä lapsilla ikäeroa tasan 2vuotta, esikoinen poika, kuopus tyttö. Yllätävän hyvin esikoinen sopeutui vauvaan, ainoastaan kun oli väsynyt, niin tuli kiukkua. Vauva sopeutui esikoisen rytmiin nopeasti. Alku oli haastavaa, kun vauva oli itkuinen iltaisin ja esikoinen väsynyt, mutta miehen ansiosta illoistakin selvittiin, alussa miehen läsnäolo iltaisin oli todella tärkeää! Nyt lapset 1,5v ja 3,5v ja arki rullaa hyvin. Tappelua tulee, mutta leikkivät myös yhdessä ja toinen toiselleen ovat ihanan tärkeitä!
Me haluttiin lapset suhteellisen pienellä ikäerolla, koska ajateltiin, että ei jaksa esikoisen ollessa "iso" aloittaa kaikkea alusta, vaan tässä samalla menee sitten molemmat :)

Voin suositella parin vuoden ikäeroa, ainakin meillä on ollut ihan hyvä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja MargeSimpson:
Alkuperäinen kirjoittaja ena-:
muaki kiinnostais millasia kokemuksia muilla on. esikoinen kans aika vilkas poika :D ja 90%todennäkösyydellä kuulemma ois tyttö tulossa ja ikäero näillä kahdella ois 1v10kk ja ollaa mihen kans mietitty et tuleeko kuinka paljon mustasukkasuutta pojan puolelta vai haluuko olla mukana hoitamas vauvaa ym =)

Sä varmasti tunnet poikasi parhaiten :)
Meidän poika odotti innoissaan siskoa, penkoi äitiyspakkausta isommalla innolla kuin minä ja sai ekat hepulit kun en ostanut siskolle tossuja hennesistä :laugh:
Meni parikin vuotta ennenkuin hermostui siskoon...
Leikkivät yhdessä jne. :)

hyvä homma =) toivottavasti meilläki menis noin helposti :D muutama kuukausi vielä ja sittehän sen näkee :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ena-:
muaki kiinnostais millasia kokemuksia muilla on. esikoinen kans aika vilkas poika :D ja 90%todennäkösyydellä kuulemma ois tyttö tulossa ja ikäero näillä kahdella ois 1v10kk ja ollaa mihen kans mietitty et tuleeko kuinka paljon mustasukkasuutta pojan puolelta vai haluuko olla mukana hoitamas vauvaa ym =)

meillä ikäerö 1v9kk ja esikoinen vaatii vauvan viereensä nukkumaanmennessä, siinä sitten silittelee veljeä ennen kuin nukahtaa... ja vaippaa vaihtaa kanssa innolla, välillä vähän liiankin innokkaasti.
 
Meillä on kahdella nuorimmalla ikäeroa 1v11k.
Kuopuksella oli melko rankka ensimmäinen vuosi; oli koliikkia, korvakierrettä, yksi iso leikkaus, ym.... muilla muksuilla ei ollut ollut mitään tuollaisia joten yhtäkkiä kaikki samassa paketissa niin olihan se jo sinällään melkonen paukku. Olin väsynyt, välillä todella väsynyt, mutta en menisi sanomaan että siihen vaikutti ( ainakaan paljoa ) se että meillä oli kaksi pientä lasta.

Meidän tyttö oli reipas 2-vuotias, osasi syödä itse ja pottailukin oli jo hyvällä mallilla. Rakasti hoitaa pikkuveljeään, toi äidille vaippoja, ym. Kaksostenrattailla pääsi hyvin liikkumaan paikasta toiseen ja kaupassa käynnit ym. meni samalla....
Nyt on nuorimmainen 2v. ja tyttö 4v. Tällä hetkellä on ehkä hieman.... hmmmm.... jopa rankempaa sen suhteen että talossa on kaksi uhmaikäistä ja molemmilla on todella tempermenttinen luonne. :xmas: Kyllä toisinaan räiskii ja paukkuu niin että hiljasempia hirvittää. Mutta paljonhan heistä on seuraa toisilleen; leikkivät ja ovat lähes joka paikassa yhdessä.

Nyt jos mietin kun nuorin on 2v. että tähän syntyisi nyt vauva niin sanoisin kuitenkin ehkä että ei kiitos.... ajatus vaipparumbaan lähtemisestä ei tällä hetkellä innosta oikeastaan yhtään. :D Ja kun kysyit että onko kaduttanut - ei, ei kertaakaan. :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ena-:
Alkuperäinen kirjoittaja MargeSimpson:
Alkuperäinen kirjoittaja ena-:
muaki kiinnostais millasia kokemuksia muilla on. esikoinen kans aika vilkas poika :D ja 90%todennäkösyydellä kuulemma ois tyttö tulossa ja ikäero näillä kahdella ois 1v10kk ja ollaa mihen kans mietitty et tuleeko kuinka paljon mustasukkasuutta pojan puolelta vai haluuko olla mukana hoitamas vauvaa ym =)

Sä varmasti tunnet poikasi parhaiten :)
Meidän poika odotti innoissaan siskoa, penkoi äitiyspakkausta isommalla innolla kuin minä ja sai ekat hepulit kun en ostanut siskolle tossuja hennesistä :laugh:
Meni parikin vuotta ennenkuin hermostui siskoon...
Leikkivät yhdessä jne. :)

hyvä homma =) toivottavasti meilläki menis noin helposti :D muutama kuukausi vielä ja sittehän sen näkee :D

Meillä on "toisetkin" poika ja tyttö, vain 1v3kk ikäerolla ja ihmeen hyvin on näidekin kanssa mennyt :)
Ei mustasukkaisuutta, mutta joskus vähän vauhtia ja kakkavaipan vaihtoa toisensa perään :D
Onnittelut teille!
Kyllä varmasti viimeistään myöhemmin ovat onnellisia sisaruksista :)
 

Yhteistyössä