Toggle sidebar

ikäero parisuhteessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
Mitä mieltä olette,olen 29vnainen. Ensikuussa 30v. Olen palavasti ihastunut itseäni nuorempaan mieheen. Meillä ikäeroa sen verran että mies täyttää juuri 25v. Eihän tuo paha ole vielä,en tiedä miksi niin paljon kelailen muiden mielipiteitä asiasta. Tuntuu jotenkin että häpeän asiaa. Hän vielä opiskelee ja muutti vasta pari v sitten omilleen. On todella kypsä ikäisekseen ja aidosti viihdymme toisten seurassa. Olen tapaillut 40v miehiäkin mutta eipä nuokaan ole sen kypsempiä olleet millaan tavalla. Voisko asia todella olla vaan niin että ikä on vaan numeroita lopulta.. lähinnä mietin lapsiani jotka ovat jo 9vja 11v. Onko tämä jotenkin outoa jos meillä olisi suhde?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Mitä mieltä olette,olen 29vnainen. Ensikuussa 30v. Olen palavasti ihastunut itseäni nuorempaan mieheen. Meillä ikäeroa sen verran että mies täyttää juuri 25v. Eihän tuo paha ole vielä,en tiedä miksi niin paljon kelailen muiden mielipiteitä asiasta. Tuntuu jotenkin että häpeän asiaa. Hän vielä opiskelee ja muutti vasta pari v sitten omilleen. On todella kypsä ikäisekseen ja aidosti viihdymme toisten seurassa. Olen tapaillut 40v miehiäkin mutta eipä nuokaan ole sen kypsempiä olleet millaan tavalla. Voisko asia todella olla vaan niin että ikä on vaan numeroita lopulta.. lähinnä mietin lapsiani jotka ovat jo 9vja 11v. Onko tämä jotenkin outoa jos meillä olisi suhde?
Click to expand...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Mitä mieltä olette,olen 29vnainen. Ensikuussa 30v. Olen palavasti ihastunut itseäni nuorempaan mieheen. Meillä ikäeroa sen verran että mies täyttää juuri 25v. Eihän tuo paha ole vielä,en tiedä miksi niin paljon kelailen muiden mielipiteitä asiasta. Tuntuu jotenkin että häpeän asiaa. Hän vielä opiskelee ja muutti vasta pari v sitten omilleen. On todella kypsä ikäisekseen ja aidosti viihdymme toisten seurassa. Olen tapaillut 40v miehiäkin mutta eipä nuokaan ole sen kypsempiä olleet millaan tavalla. Voisko asia todella olla vaan niin että ikä on vaan numeroita lopulta.. lähinnä mietin lapsiani jotka ovat jo 9vja 11v. Onko tämä jotenkin outoa jos meillä olisi suhde?
Click to expand...

En edes sanoisi tuota ikäeroksi. Ainut mikä kannattaa miettiä on se, haluatko sinä lisää lapsia sitten kun/jos mies haluaa perustaa perheen?

Ja noin nuorena ei miehet varsinkaan tuppaa tietämään mitä haluavat elämältään, joten älä osta samantien omakotitaloa hänen kanssaan :D Kaikista tuon ikäisistä ei ole hyppäämään mukaan lapsellisen elämään, mutta sen aika näyttää sitten jos jutusta tuleekin vakavampi.

Ps. Mulla ja miehellä on 13 vuotta ikäeroa ja kohta 10 vuotta on mennyt mainiosti.
 
Niihin numeroihinko rakastutaan vai siihen ihmiseen ja sitäpaitsi ihminen joka on jatkuvasti huolissaan mitä jotkut muut ovat mieltä hänestä, elämästä ja valinnoista vaikuttaa itsetunnon puuttesta kärsivältä ihmiseltä joka ainakin minulle on todella iso miinus ja turn off. Miksi haet hyväksyntää muilta kuin pikkulapsi, olisiko aika kasvaa aikuiseksi ja hommata itsetunto.
 
Jeee kohtalontoveri! :D

Meillä on melkein sama ikäero miehen kanssa, jota olen juuri alkanut tapailemaan, ja itseä vähän "hirvittää"! Mullakin on kaksi lasta, ja olen ollut naimisissa.. Mies taas kokenut vain avoliiton. Hän kyllä tiesi kaiken jo musta ennen kuin edes mentiin ekoille treffeille (iän, lapset, avioliiton etc), joten ei kai sitä pitäisi kauheasti haitata. Itse taas tunnen olon niin vanhaksi ja kokeneeksi :D :D Tuo kyllä on ihan super innoissaan musta, ja ottaa ihan rennosti tämän kokeneisuuden...
 
Eh.. saanko havainnollistaa miltä ketju kuulostaa minusta?
"En oikein tiiä ku mies on vasta 30v ja mä kuitenki jo 33v, se mies on kyl siis kypsä ikäsekseen" sitten joku puolustelee "joo siis meki oltiin 32 ja 37 ja ihan hyvin se voi mennä".

Ei teillä ole ikäeroa, ainakaan sellaista että numeroita pitäisi noin samassa ikäluokassa ihmetellä tai olla edes "erityisen kypsä" ikäisekseen. 25v ja 29v kuulostaa suorastaan tylsän tavalliselta ikäerolta, jos sitä voi edes varsinaiseksi ikäeroksi kutsua.

En halua ilkeästi sanoa, mutta lopeta nyt noin turha ajattelu ja jos mies muuten vaikuttaa sitten oikealta niin ei teidän "ikäero" nyt AINAKAAN ole se ongelma. :D
 
Trollaatsä?

Eihän 4-5v ole varsinaisesti mikään ikäero aikuisilla ihmisillä, olette samaa ikäluokkaa.
Miten 25v muuten on "ikäisekseen kypsä", etenkin 30-vuotiaaseen verrattuna?
 
nyk aviomieheni oli 29 v. kun tavattiin , ja minä 38 v. no jaa...
yritin sopertaa... ei tästä mitään tule, kun ikäeroa on niin paljon.... no jaa.. mitä siinä sitten inisemään kun rakkaus ja himo vie..
 
ei iällä ole merkitystä, jos muuten synkkää. eikä tuo viisi vuotta ole edes paha. jos alkas olla niin että nainen oli kymmenen vuotta tai enemmän vanhempi kuin mies, vois tuntua kummalta, mutta jos se ei heitä itseään haittais, niin ei sekään kenellekään kuuluisi
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ciervo:
Trollaatsä?

Eihän 4-5v ole varsinaisesti mikään ikäero aikuisilla ihmisillä, olette samaa ikäluokkaa.
Miten 25v muuten on "ikäisekseen kypsä", etenkin 30-vuotiaaseen verrattuna?
Click to expand...
Kyllä 25veet on usein vielä ihan kakaroita. Opiskelut loppusuoralla tai juuri ohi ja aikuiselämää vasta aloitellaan. Useimmat kolmekymppiset taas ovat jo vähän viisastuneet ja tasoittuneet. Tuossa vaiheessa 5 vuotta voi merkitä paljon.

Toki ihmiset ovat erilaisia, eikä pelkän iän perusteella voi kenestäkään sanoa, onko kuinka aikuistunut vai ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Kyllä 25veet on usein vielä ihan kakaroita. Opiskelut loppusuoralla tai juuri ohi ja aikuiselämää vasta aloitellaan. Useimmat kolmekymppiset taas ovat jo vähän viisastuneet ja tasoittuneet. Tuossa vaiheessa 5 vuotta voi merkitä paljon.

Toki ihmiset ovat erilaisia, eikä pelkän iän perusteella voi kenestäkään sanoa, onko kuinka aikuistunut vai ei.
Click to expand...
Mikä on siis sitä aikuista elämää? Onko opiskeleminen kakaraa? Repeisin varmaan nauruun jos mieheni alkaisi selittämään tuollaista, kun itse ei ole juurikaan muuttunut siitä kun oli 25v ja nyt 32v. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pin:
Mikä on siis sitä aikuista elämää? Onko opiskeleminen kakaraa? Repeisin varmaan nauruun jos mieheni alkaisi selittämään tuollaista, kun itse ei ole juurikaan muuttunut siitä kun oli 25v ja nyt 32v. :D
Click to expand...
Normaalisti ihmiset kasvavat, kehittyvät ja viisastuvat koko elämäsnsä ajan, eniten toki lapsuudessa ja nuoruudessa. Aika surullista, jos kehitys pysähtyisi kaksvitosena.
 
Ei se noin päin tomi, 20v nuorempi muija miehellä on ihan standardi maailmalla, testattu ja hyväksi koettu. Kuka helvetti nuori mies jaksais katella vanhaa kärttyistä akkaa????
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Normaalisti ihmiset kasvavat, kehittyvät ja viisastuvat koko elämäsnsä ajan, eniten toki lapsuudessa ja nuoruudessa. Aika surullista, jos kehitys pysähtyisi kaksvitosena.
Click to expand...

Ihmiset toki muuttuu läpi elämänsä (huonompaan tai parempaan suuntaan) nyt otin kantaa siihen että 29-vuotiaaseen verrattuna 25v olisi "ihan kakara". Aika kovia luuloja ainakin itsestään jos noin kokee. Aika harva varmaan muuttuu tosi radikaalisti noiden neljän/viiden vuoden aikana aikuisiässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pin:
Ihmiset toki muuttuu läpi elämänsä (huonompaan tai parempaan suuntaan) nyt otin kantaa siihen että 29-vuotiaaseen verrattuna 25v olisi "ihan kakara". Aika kovia luuloja ainakin itsestään jos noin kokee. Aika harva varmaan muuttuu tosi radikaalisti noiden neljän/viiden vuoden aikana aikuisiässä.
Click to expand...

Nimenomaan.

Kun toinen on 12 j a toinen 17, on iällä (ehkä) merkitystä, muttei enää kun kumpikin on parinkymmenen paremmalla puolella.
 
  • Tykkää
Reactions: Pin

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa